Hyvästi kakkostyyppi!

9672
Kuva: Iris Nuutinen

Teksti: Tiina Suomalainen

Voiko tyypin 2 diabeteksesta parantua? Asiantuntijat antava vastauksesi varovaisen joon. Mutta se vaatii pontevia toimia: painoa on pudotettava reilusti ja elintapoja rukattava uuteen uskoon.

Tyypin 2 diabetes on elinikäinen ja etenevä sairaus. Näinhän me olemme tottuneet ajattelemaan. Yhä enemmän on kuitenkin alettu puhua diabeteksen pysäyttämisestä tai peruuttamisesta – jopa parantamisesta.

Mistä on oikein kyse?

– Diabeteksesta voi parantua – tavallaan. Potilas voi saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan, mutta emme voi luvata, että sairaus ei puhkea uudestaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vastaa ravitsemustieteen emeritusprofessori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta

Uusitupa käyttääkin parantumisen sijaan mieluummin termiä remissio. Näin tekee myös ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta.

– Sairaus on remissiossa, kun verensokeriarvot ovat alle diabetesarvojen. Esimerkiksi lihavuusleikkauksissa päästään yleensä lääkityksestä eroon, mutta osa joutuu aloittamaan lääkityksen myöhemmin uudelleen, jotta verensokeriarvot pysyisivät normaaleina.

Ilanne-Parikka haluaa kuitenkin välittää toivoa.

– Kun kakkostyypin diabetes todetaan ajoissa ja sen elintapahoitoon ryhdytään pontevasti, sairaus on usein parannettavissa, jos haiman insuliinin erityskyky on riittävä.

Lupaavia tuloksia Briteistä

Asiantuntijat muistuttavat, että kakkostyypiksi nimittämämme diabetes ei ole yksi yhteneväinen sairaus. Se voi johtua monesta tekijästä, kuten geneettisestä tai tulehduksen aiheuttamasta haiman insuliininerityksen vajauksesta tai insuliinin tarvetta lisäävästä insuliiniresistenssistä, joka liittyy taas hyvin vahvasti elintapoihin.

Sairastumisen taustoilla voi olla vaikutusta siihen, voidaanko sairaus pysäyttää.

Yksi asia on kuitenkin varma: kakkostyypin diabeteksen peruuttaminen ei tapahdu lääkityksen, vaan elintapamuutosten ja painonpudotuksen keinoin.

Tästä on tuoreimpana todistuksena Glasgow`n ja Newcastlen yliopistojen DiRECT-tutkimus, jossa selvitettiin painonhallintaohjelman tehoa tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Tutkimukseen osallistujat olivat sairastaneet diabetesta enintään kuusi vuotta.

Sekä tutkimus- että kontrolliryhmän tavoitteeksi asetettiin vähintään 15 kilon painonpudotus. Tutkimusryhmän diabeteslääkitys lopetettiin ja he laihduttivat ohjatusti vähäenergisellä erikoisdieetillä. Kontrolliryhmän hoitoa jatkettiin hoitosuositusten mukaan.

Tulokset vuoden seurannasta olivat rohkaisevia.

– Tutkimusryhmässä 46 prosenttia pääsi remissioon. Kontrolliryhmässä remissioon pääsi vain neljä prosenttia. Paino putosi keskimäärin kymmenen kiloa tutkimusryhmässä ja kilon kontrolliryhmässä, Uusitupa kertoo.

Eikä tässä vielä kaikki: remissioon päässeiden määrä nousi sitä mukaa, mitä enemmän kiloja karisi. Niistä potilaista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, 86 prosentilla sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi.

Elintapaohjaus lastenkengissä

Pitkään on tiedetty, että painonpudotuksella voidaan ehkäistä kakkostyypin diabetesta ja siirtää sen puhkeamista vuosilla. Uusitupa sanoo, että painonpudotuksen tulisi olla ensisijainen tavoite myös jo puhjenneen sairauden hoidossa.

– Siihen pitäisi kannustaa potilasta heti, kun sairaus on todettu.

Painonpudotuksen vaikutusmekanismit ovat moninaiset. Liikakiloista eroon pääseminen parantaa insuliinin tehoa. On viitteitä myös siitä, että laihtumisen myötä insuliinin erityshäiriö voi korjaantua, kun haiman rasvoittuminen vähenee.

Lisäksi metaboliseen oireyhtymään liittyvä matala-asteinen tulehdus voi rasittaa haiman beetasoluja. Lihavuus ja esimerkiksi kuituköyhä ruokavalio voivat muuttaa suoliston mikrobiflooraa ja suolistohormonien toimintaa niin, että se vaikuttaa insuliinin erityksen säätelyyn.

Ruuan laadullakin on valtavasti merkitystä. Ravinnon rasvahappokoostumus voi muun muassa vaikuttaa beetasolujen solukalvojen toimintaan.

– Ei tässä olla asettamassa lääkkeitä ja lääkkeetöntä hoitoa vastakkain. Lääkkeilläkin on paikkansa kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Osa lääkäreistä ajattelee edelleen, että diabetes paranee, kun lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Lääkkeet eivät kuitenkaan pureudu sairauden perussyihin. Vaikka geneettiset tekijät selittävät noin 10–20 prosenttia sairastumisista, elintapamuutokset ajavat geneettisten riskien yli, Uusitupa korostaa.

Hän lisää, että lääkkeiden ehkäisyvaikutus toimii juuri niin kauan kuin niitä syödään, mutta elintapamuutosten vaikutus säilyy pitkään.

– Kakkostyypin diabeteksen elintapahoito perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on meillä lastenkengissä. Potilaille ei tarjota riittävästi keinoja elintapamuutokseen. Kaikkien sairastuneiden pitäisi aloittaa heti diagnoosin jälkeen vuoden mittainen elintapahoito-ohjelma.

Diabeteksesta eroon etähoidolla

Verkossa tällaista lääkkeetöntä hoitoa kakkostyypin diabetekseen on jo tarjolla.

Yksityisillä markkinoilla toimii muun muassa lääkäriasema Lempi, joka lupaa peruuttaa tyypin 2 diabeteksen 15 000 suomalaiselta vuoteen 2025 mennessä. Lempi käyttää keinoina yksilöllistä teknologia-avusteista etähoitoa ja kokonaisvaltaista elämäntapavalmennusta, joka pureutuu sairauden juurisyihin.

Toinen Lempin perustajista, lääkäri Jakob Valdma turhautui työskennellessään perusterveydenhuollossa ja huomatessaan, miten elintapasairauksia sairastavia hoidettiin.

– Heille kirjoitettiin lääeikeresepti ja mainittiin ohimennen, että kannattaisi liikkua ja syödä terveellisesti. Eivät elintapasairauksia sairastavat tarvitse lääkehoitoa vaan valmennusta.

– Lempin ideana on pureutua kaikkiin niihin syihin, jotka ylläpitävät matala-asteista tulehdusta ja aiheuttavat metabolista oireyhtymää. Ylipainon, huonojen ruokailutottumusten ja passiivisen elämäntavan lisäksi syitä voivat olla lisäksi muun muassa stressi ja huono nukkuminen.

Valdma korostaa, että tiimillä ei ole mitään salaista asetta kakkostyypin diabeteksen peruuttamiseen, vaan kaikki keinot ovat olleet jo pitkään tiedossa. Nyt ne vain yhdistetään.

Myös julkinen sektori satsaa verkkopalveluihin, vaikka pidättäytyykin suurista lupauksista. Terveyskylän Painonhallintatalossa on kaikille avointa tietoa liikalihavuuden itsehoitoon. Lisäksi lähetteellä voi saada digitaalista terveyslaihdutusvalmennusta, jonka avulla voi löytää oikean tavan syödä, nukkua, liikkua, rentoutua ja käsitellä ajatuksia.


 

Ketoosilla eroon diabeteksesta?

Kalifornian Piilaaksossa toimii ruokolahtelaislähtöisen teknologiayrittäjän Sami Inkisen perustama Virta Health, jonka tavoitteena on peruuttaa kakkostyypin diabetes yksilöllisellä teknologia-avusteisella etähoidolla ja karppauksella.

Virta Healthin hoito perustuu vähähiilihydraattiseen, runsaasti rasvaa sisältävään ruokavalioon. Karppauksella tavoitellaan ketoosia, jonka avulla verensokeri pidetään matalalla ja parannetaan kehon insuliiniresistenssiä. Tulokset vuoden pituisessa seurannassa ovat olleet lupaavia.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka suosittelee huomion kiinnittämistä hiilihydraattien määrään ja laatuun pidempiaikaisen ketoosidieetin ja kovan rasvan käytön sijaan.

– Suosittelen ”hyväkarppaamista” eli hiilihydraattien määrän kohtuullistamista sekä ravitsemuksellisesti vähäarvoisten ja nopeasti verensokeria nostavia hiilihydraattien karsimista. Välimeren ruokavalio ja sen rinnalle kehitetty kotimaisempi Pohjolan ruokavalio ovat hyvä dieettejä kakkostyypin diabeteksen remissioon ja hoitoon.

Emeritusprofessori Matti Uusitupa tyrmää karppauksen.

– Sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tuntemattomia ja jopa haitallisia. Karppausdieettiä on myös vaikea ylläpitää pidempään.

3 KOMMENTIT

  1. Minulla on vasta todettu diabetes, mutta ihmettelin miksi se tuli minulle. Syön terveellisesti, liikun kohtuudella, mutta sydän on vajaatoiminen ikää on 79 ja munuaiset ovat vajaatoimiset ja kilpirauhasen vajaatoiminen. Voisiko johtua näistä syistä, kun olen valittanut lääkärille painosta, mitä en saa putoamaan.. 168 pituus, paino 92

  2. ”Syön terveellisesti”. Jos painoa on yli 90 kg ja pituus alle 170 cm on sinun kiinnitettävä enemmän huomiota ruokavalioon. Itselläni tuore diabetesdiagnoosi. Pituus 173cm ja paino alle 70 kg. Ikä 60 v. Liikun paljon.

  3. ”– Sen pitkäaikaisvaikutukset ovat tuntemattomia ja jopa haitallisia.”

    Jos pitkäaikaisvaikutukset ovat tuntemattomia niin kuinka voidaan sanoa niiden olevan haitallisia?

Vastaa käyttäjälle Riitta K Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here