Lääkärineuvosto on hyvän hoidon asialla

424
- Olen aina sanonut, että jos kosketus potilaisiin katoaa, on aika luopua myös tulevien lääkäreiden ohjaamisesta ja opettamisesta, professori Johan Eriksson perustelee potilastyötään. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Mari Vehmanen

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden hoidossa ja oikeuksissa.

Diabetesliitossa kuuluu myös lääketieteen asiantuntijoiden ääni. Liitossa on jo pitkään toiminut oma lääkärineuvosto, johon on pyritty saamaan mukaan mahdollisimman monipuolista ja syvällistä osaamista.

- Lääkärineuvosto on pystynyt vaikuttamaan moneen epäkohtaan, Riitta Vuorisalo sanoo. Kuva: Janne Viinanen
– Lääkärineuvosto on pystynyt vaikuttamaan moneen epäkohtaan, Riitta Vuorisalo sanoo. Kuva: Janne Viinanen

– Neuvoston lääkärijäsenet edustavat laajasti diabeteksen hoidon eri puolia, kuten perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja diabeteksen lisäsairauksia. Myös maantieteellinen kattavuus ja eri-ikäiset diabeetikot on huomioitu, Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo kertoo.

Hän itse toimii lääkärineuvoston asiantuntijasihteerinä ja tuo oman näkökulmansa neuvoston käyttöön.

Lääkärineuvosto ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin diabeetikoiden hoitoa koskeviin kysymyksiin. Riitta Vuorisalon mukaan neuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen epäkohtaan.

– Taannoin lääkärineuvosto esimerkiksi puuttui Kelan aikeisiin heikentää diabeetikkolasten vammaistukea. Neuvoston mielestä Kela ei ollut huomioinut riittävästi hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Kannanoton ansiosta päätöstä tosiaan muutettiin, Riitta Vuorisalo mainitsee.

Tasapuolisuuden puolesta

Lisäksi lääkärineuvosto on ollut tärkeässä roolissa muun muassa Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen päivittämisessä.

– Neuvoston aloitteesta suosituksen seuraavaan versioon tulee osio diabeetikoiden henkisen jaksamisen merkityksestä. Tämä uudistus vaikuttaa suoraan suomalaisten diabeetikoiden saamaan hoitoon, Vuorisalo sanoo.

Neuvoston näkemys on vaikuttanut myös siihen, kuinka oikeudenmukaisesti ajoterveysvaatimukset kohtelevat diabeetikoita. Asiantuntijaryhmä on niin ikään puuttunut useiden diabeteslääkkeiden korvattavuuskysymyksiin.

Riitta Vuorisalon mukaan tasapuolisuus onkin yksi keskeinen kriteeri lääkärineuvoston valitessa asiat, joihin se ottaa kantaa. Yksittäisten diabeetikoiden hoidon puutteisiin neuvoston resursseilla on mahdotonta puuttua.

– Käsiteltäviksi valitaan yhteiskunnallisesti mahdollisimman merkittäviä kysymyksiä. Tässä on myös onnistuttu: lääkärineuvoston vaikutus todella näkyy ja tuntuu positiivisesti suomalaisten diabeetikoiden arjessa, Riitta Vuorisalo toteaa.

Hänen mukaansa osallistujia vapaaehtoistyöhön on ollut helppo löytää.

– Uskon, että neuvosto on lääkärijäsenille innostava mahdollisuus vaikuttaa laajasti diabeetikoiden hyväksi. Samalla he saavat tilaisuuden tavata toisiaan ja vaihtaa uusinta tietoa.


 

Diabeteksen mysteeri jaksaa kiehtoa

Professori Johan Erikssonille Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtajuus on kunniatehtävä ja näköalapaikka. Tutkijana häntä inspiroi se, kuinka vähän edelleen tiedämme diabeteksen synnystä.

Professori Johan Eriksson on kuulunut jo pitkään Suomen johtaviin diabetesasiantuntijoihin, mutta alun perin hän aikoi suuntautua psykiatriaan.

– Tein väitöskirjanikin psykiatrian alalta, sepelvaltimotautipotilaiden ohitusleikkauksista ja niiden psykosomaattisista tekijöistä. Ohitusleikkaukset olivat silloin uusinta uutta, Eriksson kertoo.

Hänen tiensä vei osin sattumalta diabetestutkimuksen pariin 1980-luvun lopulla. Kollega Per-Henrik Groop ehdotti nuorelle Johan Erikssonille lähtemistä mukaan veljensä Leif Groopin tutkijaryhmään.

– Leif oli kerännyt ympärilleen motivoituneita nousevia diabetestutkijoita, ja tuo into tarttui. Huomasin, että parhaimmillaan tutkimus on todellista tiimityötä. Se oli minun johdatukseni diabeteksen maailmaan.

Eriksson muistelee lämmöllä vuosia Groopin ohjauksessa. Ryhmä opetteli yhdessä muun muassa kriittistä keskustelukulttuuria ja pääsi osallistumaan jo varhain kansainvälisiin diabeteskonferensseihin.

Johan Erikssonin polulle uran alkuvaiheessa osui myös muita syvän vaikutuksen tehneitä konkareita.

– Minulla oli esimerkiksi ilo päästä erikoistumisaikanani Meilahdessa seuraamaan myöhemmin arkkiatriksi nimetyn Risto Pelkosen työskentelyä. Hänen hieno tapansa kohdata potilaat ihmisinä jäi lähtemättömästi mieleeni. Sellaista otetta kohti jokainen lääkäri ja tutkija voi pyrkiä.

Kiitos tutkimuspotilaille

Sittemmin Johan Eriksson on ollut mukana lukuisissa maailmanlaajuisesti merkittävissä diabetestutkimuksissa. Uralle mahtuu muun muassa yli 500 artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa ja kymmeniä väitöskirjaohjauksia.

Erikssonin mukaan yksittäisiä projekteja tai tutkimustuloksia vuosikymmenien varrelta on vaikea nostaa ylitse muiden. Aivan hiljattainkin on tehty hienoja läpimurtoja.

– Olemme onnistuneet suomalaistutkimuksissa ensimmäisinä osoittamaan, että tyypin 2 diabetes ja raskausajan diabetes todella ovat ehkäistävissä elintapavalintojen avulla. Kumpikin tutkimustulos on todella merkittävä.

Eriksson kiittää Suomea monestakin syystä hyväksi ympäristöksi tehdä diabetestutkimusta. Väestön yhtenäinen geenipooli helpottaa tutkijoiden työtä.

– Erittäin tärkeää on myös suomalaisten tutkimuspotilaiden esimerkillinen sitoutuminen. Suuri kiitos kuuluukin kaikille tutkimushankkeisiin osallistuneille. Potilaiden palautteesta on tullut sellainen olo, että yhteistyö on tuntunut heistäkin mielekkäältä.

Tällä hetkellä diabetestutkimuksen näkymiä synkentää rahoituksen tyrehtyminen. Yliopistojen säästötalkoot uhkaavat Erikssonin mukaan jo vakavasti seuraavien tutkijasukupolvien kouluttamista.

Valonpilkahduksen tuo tieteen EU-rahoitus, josta Suomenkin on mahdollista saada osansa.

– Aikoinaan seurasin sivusta kokeneiden tutkijoiden apurahahakemusrumbaa ja lupasin itselleni, että tuohon pyöritykseen en ikinä lähde. Mutta juuri niin on käynyt, Johan Eriksson nauraa.

Kohtaaminen on tärkeintä

Tutkimustyön ohella Johan Erikssonin tehtäviin kuuluu lääketieteen opiskelijoiden opettaminen. Lisäksi hän toimii lääkärinä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen vastaanotolla ja yksityisellä lääkäriasemalla.

– Olen ehdottomasti halunnut jatkaa käytännön potilastyötä. Se tarjoaa vastapainoa muulle tekemiselle ja pitää kiinni diabeetikoiden arjessa. Olen aina sanonut, että jos kosketus potilaisiin katoaa, on aika luopua myös tulevien lääkäreiden ohjaamisesta ja opettamisesta, Eriksson kertoo.

Pisimmät hoitosuhteet ovat kestäneet jopa vuosikymmeniä, ja vastaanotolle on tullut tuttujen perheiden jäseniä jo seuraavassa sukupolvessa.

Johan Eriksson arvelee nuoruuden kiinnostuksen psykiatriaan vaikuttavan yhä omaan hoitokäsitykseensä ja tapaansa kohdata diabetesta sairastavat potilaat.

– Olen koko ajan vakuuttuneempi, että lääkärin tarjoama diabeteksen hyvä hoito on ennen kaikkea keskustelemista ja ihmisen kuulemista. Laboratorioarvot, lääkkeet tai hoitoteknologia eivät saa varastaa lääkärin huomiota, vaan tärkeintä on tukea potilasta hänen pyrkiessään kohti hyvää elämänlaatua.

Tieteellinen työ tuo oman lisänsä lääkärinä toimimiseen.

– Tutkijana seuraan tarkasti uusien lääkkeiden tuloa markkinoille ja pystyn kertomaan niistä myös potilailleni. Viime vuosina kehitys on ollut valtavan nopeaa.

Neuvostolla on vaikutusvaltaa

Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtajuutta Johan Eriksson kutsuu näköalapaikaksi.

– Toimiessani Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen hallituksessa olen nähnyt järjestökentän yhdestä vinkkelistä, mutta lääkärineuvosto on avannut monta näkökulmaa lisää. On ollut hienoa huomata, että liitto todella arvostaa lääketieteen ammattilaisten näkemystä.

Erikssonin mukaan lääkärineuvoston arvostuksesta kertoo sekin, että tavattoman kiireiset huippuasiantuntijat käyttävät mieluusti aikaansa talkoilla tehtävään työhön.

– Väittäisin myös, että neuvostolla on valtaa vaikuttaa. Tiedän diabeetikoiden toivovan meidän ottavan kantaa hyvin monenlaisiin asioihin, mutta toimintaa on pakko priorisoida mahdollisimman suurta diabeetikoiden joukkoa koskeviin kysymyksiin.

Pahin epäkohta diabeetikoiden oikeuksissa on Johan Erikssonin mielestä alueellinen epätasa-arvo palveluiden tarjonnassa. Riippuu täysin asuinkunnasta, saako diabeetikko riittävästi liuskoja tai vaikkapa insuliinipumpun. Myös tyypin 1 diabeteksen hoitoon tulisi satsata nykyistä enemmän.

Tulevaisuuteen Eriksson suhtautuu uteliaasti. Hän uskoo, ettei diabeteksen yleistymisen syistä tiedetä vielä läheskään kaikkea.

– Itseäni on aina kiehtonut se, miten vähän loppujen lopuksi tiedämme diabeteksesta. Selvää joka tapauksessa on, etteivät lääkkeet ole ratkaisu diabetesepidemiaan. Meidän on opittava ehkäisemään entistä paremmin tätä sairautta.


Johan Eriksson

  • professori Helsingin yliopistossa
  • yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri
  • asuu Espoossa, perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista lasta.
  • harrastaa golfia, lenkkeilyä, lukemista ja kokkailua.

Lääkärineuvosto
  • Lääkärineuvosto on Diabetesliiton lääketieteellinen asiantuntijaelin.
  • Neuvostoon kuuluu 10–16 lääkärijäsentä. Heistä vähintään yksi on terveyskeskuslääkäri.
  • Myös Diabetesliiton ylilääkäri kuuluu neuvostoon. Lääkärineuvoston sihteerinä toimii liiton erityisasiantuntija.
  • Jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja vuosittain kolmannes jäsenistä on erovuorossa. Jokainen voidaan valita kaksi kertaa uudelleen.
  • Neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here