Tulehdus suussa horjuttaa koko terveyttä

2730
- Jokaisen kannattaa ottaa vastuuta omasta terveydestään ja huolehtia, että hammaslääkäriin on pysyvä hoitosuhde, Anna Maria Heikkinen korostaa. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Irma Heiskanen-Haarala

Joka toisella suomalaisella on suussaan krooninen tulehdus. Diabeetikon on erityisen tärkeää huolehtia, että suu ja hampaat pysyvät kunnossa.

Diabetes altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle eli parodontiitille. Huono hoitotasapaino edistää tämän sairauden kehittymistä, ja toisaalta krooninen tulehdus suussa heikentää hoitotasapainoa.

Jos parodontiittia ei pysäytetä, luu pakenee pikku hiljaa hampaan alta ja hammas irtoaa. Sairaus ei parane itsestään. Se pitää yllä matala-asteista elimistön tulehdustilaa, ja bakteereja siirtyy suusta verenkiertoon. Pahimmillaan parodontiitti vauhdittaa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.

Erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen tutkii nuorten suun terveyttä ja on huolissaan siitä, että alkavaa parodontiittia on jo kymmenellä prosentilla teini-ikäisistä. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja huono suuhygienia vahingoittavat suun terveyttä

Hoida ientulehdus ajoiss

Usein ientulehdus edeltää parodontiittia. Ientulehdus pystytään yleensä parantamaan tehostetulla omahoidolla ja parodontiitti pysäyttämään hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin avulla.

– Nuoren diabeetikon suun terveys on syytä tarkastaa erityisen huolellisesti ja tarttua mahdollisimman varhain muun muassa ientulehdukseen, Heikkinen painottaa.

Hampaiden kiinnityskudossairaus on pitkään oireeton ja saattaa jäädä huomaamatta, jos sitä sairastava ei käy säännöllisesti hammaslääkärin tutkimuksessa. Syventyneet ientaskut ovat usein ensimmäinen alkavan kiinnityskudossairauden merkki. Siksi hammaslääkäri mittaa ientaskut tutkiessaan suun ja hampaiden kunnon.

Kun parodontiitti etenee, hampaaseen ikenen alle kertyy bakteeripeitteitä, ikenet tulehtuvat ja luukato saattaa alkaa.

– Sitä ei pysty itse havaitsemaan ennen kuin hampaat liikkuvat tai ikenistä tulee voimakasta verenvuotoa tai hampaasta tulee märkää. Pahanhajuinen hengitys voi myös olla merkki hoitamattomasta parodontiitista, Heikkinen kertoo.

Huolehdi hoitotasapainosta

Diabeetikolla kaikki kudokset sokeroituvat, kun insuliinitasapaino pettää. Kun tauti jyllää, kehon puolustusjärjestelmä järkkyy, ja elimistön matala-asteinen tulehdus saa tilaa.

Diabeetikolla myös ientaskuneste ja sylki sokeroituvat, ja näin puolustusjärjestelmä järkkyy ja parodontiitti voi edetä. Lisäksi hampaat reikiintyvät helpommin. Hampaiden reikiintyminen eli karies saattaa levitä hampaiden juuriin saakka.

– Diabeetikolla haavat ja tulehdukset paranevat huonommin ja hitaammin kuin muilla, ja parodontiitin hoito voi olla haastavaa ja vaatia erikoishammaslääkärin hoitoa, Heikkinen toteaa.

Hän on sitä mieltä, että parodontiitista voisi puhua yhtenä diabeteksen lisäsairautena, koska suun terveydentilalla on näin olennainen merkitys diabeetikon kokonaisterveydelle.

Diabeetikolta saatetaan poistaa huonoja hampaita herkemmin kuin muilta, koska niin sanotut infektiofokukset – karioitunut juuri tai hammas, jossa on todettu pitkälle edennyt parodontiitti – ovat diabeetikolle tavallista isompi riski, varsinkin, jos hoitotasapaino on huono.

Lääkkeillä vaikutuksia suuhun

Diabeteksen hoitoon käytetyistä lääkkeistä sulfonyyliureat, esimerkiksi glimepiridi, saattavat vaikeuttaa syljeneritystä ja altistaa hampaiden reikiintymiselle. Monet muutkin lääkkeet, esimerkiksi osa masennuslääkkeistä, kuivattavat suuta.

Joillakin verenpainelääkkeillä on myös taipumus tuottaa ikenen liikakasvua. Ikenet ovat ’pöhöllään’ ja ientaskut syvenevät, mikä on hyvää kasvualustaa bakteereille. Jos limakalvot ovat ärtyneet, niihin voi kehittyä haavaumia, jotka altistavat hiivasieni-infektioille.

Jos suussa on hoitamaton parodontiitti, implanttia eli keinojuurta ei suositella, sillä tulehdus istahtaa siihen helposti. Tupakointi pahentaa kaikkia suun sairauksia, ja myös se on riski implantin onnistumiselle.

Säännöllinen tarkastus tärkeä

Anna Maria Heikkinen korostaa, että jokaisen kannattaa ottaa vastuuta omasta terveydestään ja huolehtia, että hammaslääkäriin on pysyvä hoitosuhde.

– Uudelle hammaslääkärille on muistettava sanoa, että sairastaa diabetesta, sekä kertoa lääkitykset ja pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaava sokerihemoglobiiniarvo, HbA1c.

Koska diabetes on selkeä riskitekijä suun terveydelle, hammaslääkäri ottaa sen huomioon hoitolinjoissa.

– Säännöllisyys on olennaista – diabeetikon suun tarkastamiseen ei saisi jäädä pitkiä välejä,. Myös lääkärin ja diabeteshoitajan pitäisi muistaa kysyä potilailtaan, milloin he ovat viimeksi käyneet hammaslääkärillä. Pelkästään suuhygienistillä käynti ei riitä.

Erityisesti nuorilla diabeetikoilla on riski, että suun terveys rapautuu, koska elämänhallinta voi olla heikkoa, eikä suun terveyteen jakseta paneutua, kun murrosiän kuohut painavat päälle.

– Elämä voi muuttua nopeastikin – esimerkiksi kun nuori aloittaa vaikkapa päihteiden käytön, Heikkinen muistuttaa.

Terveellinen ravinto ja makeiden välipalojen ja alkoholin välttäminen ovat hyväksi paitsi kokonaisterveydelle myös suun terveydelle.

– Jos suu on hyvässä kunnossa, se tuntuu joka päivä hyvältä: ei vihlo, ei särje, ei lonksu, ei haise. Suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen ja elämänlaatuun – kokonaisvaltaisesti, Heikkinen painottaa.


 

Konsteja kotihoitoon
  • Harjaa hampaat aamuin, illoin fluorihammastahnalla, mieluiten sähköhammasharjalla, joka on tehokkaampi kuin perinteinen hammasharja.
  • Puhdista hammasvälit iltaisin hammaslangalla tai hammasväliharjalla.
  • Hammasvälien puhdistaminen on yhtä tärkeää kuin hampaan muidenkin pintojen puhdistaminen.
  • Syljeneritystä voi lisätä juomalla paljon nestettä ja käyttämällä xylitoli-purukumia tai syljeneritystä lisääviä itsehoitolääkkeitä. Kuivaa suuta voi voidella rypsi- tai oliiviöljyllä.
  • Kuivasuisen kannattaa välttää natriumlauryylisulfaattia sisältävää hammastahnaa eli vaahtoavia tahnoja ja alkoholia sisältäviä suuvesiä.

 

Yksilöllinen arvio

Hammashoidon sairausvakuutuskorvauksiin tuli tämän vuoden alussa muutos: Kela korvaa yksityisellä hammaslääkärillä käyvien terveiden aikuisten hammaslääkärimaksuja vain joka toinen vuosi.

Hammaslääkäri arvioi edelleen yksilöllisesti, millaisen tutkimus- ja hoitovälin potilas tarvitsee, ja tieto tästä menee Kelalle.

Jos potilaalla on kohonnut riski suun sairauksiin, runsaasti hoidon tarvetta, hammas- ja suusairauksia, infektioita tai yleisterveyden riskitekijöitä, hammaslääkäri määrittelee tutkimus- ja hoitovälin tiheämmäksi.

Kun tihentynyt tutkimuksen tarve on todettu, Kela korvaa yksityisen hammaslääkärin tutkimuksesta koituvia kuluja kerran kalenterivuodessa.

Jos diabetesta hoitava lääkäri toteaa potilaan suussa ongelmia, hän voi tehdä lähetteen hammaslääkärille kuten tähänkin asti.

Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan parodontologisen hoidon jälkeen diabeetikon suun tutkimus- ja hoitoväli saisi olla korkeintaan kuusi kuukautta ja tupakoivan, vaikeaa tai keskivaikeaa parodontiittia sairastavan vain kolmesta neljään kuukautta.

Parodontologinen hoito tarkoittaa hampaiden kiinnityskudosten ja ikenien sairauksien hoitoa.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here