Terveelliset elintavat suojaavat muistia

159
Muistin rappeutumista voi ehkäistä muun muassa antamalla aivoille säännöllisesti uutta askarreltavaa. Espoon työväenopistossa painettiin keväällä muistiin espanjan kielen alkeita. Kuva: Marja Haapio

Teksti: Mari Vehmanen

Suomalaistutkimus on osoittanut, että muistihäiriöiden riskiä voi pienentää omien päivittäisten valintojen avulla. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto ja muistiharjoitukset pitävät ikääntyvänkin mielen vetreänä.

Suomalaisen FINGER-tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia on jo ehditty kutsua julkisuudessa mullistaviksi. Tutkimuksessa on havaittu, että elintavat vaikuttavat merkittävästi muistin heikentymisen riskiin.

– Viitteitä tästä on toki saatu ennenkin, mutta laajaa interventiotutkimusta ei ole ollut. Odotimme tutkimusryhmässä jännittyneinä ensimmäisiä tuloksia, ja ne olivat iloksemme jopa yllättävän selviä. Tästä on hienoa jatkaa, tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

THL:n koordinoimaan tutkimukseen osallistuu yli 1 200 iältään 60–77-vuotiasta suomalaista, joilla kaikilla on todettu kohonnut muistisairauksien riski.

– He ovat saaneet muistitestissä hieman keskimääräistä pienemmät pisteet, mutta kenelläkään ei ole vielä vakavia muistiongelmia. Lisäksi jokaisella on jokin muu riskiä kasvattava tekijä, kuten korkea verenpaine tai epäsuotuisat kolesteroliarvot, Tiia Ngandu kertoo.

Osallistujat on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän jäsenet ovat saaneet tavanomaista elintapaohjausta. Tiia Ngandu korostaa, että heitäkään ei ole suinkaan jätetty oman onnensa nojaan.

– Tähänkin ryhmään kuuluvien laboratorioarvoja on seurattu säännöllisesti, ja he ovat saaneet palautetta tuloksista. Lisäksi heille on tutkimuksen alussa annettu suullista ja kirjallista tietoa suositelluista elintavoista.

Monipuolista neuvontaa

Toinen tutkittujen ryhmä on saanut kahden vuoden ajan tiivistä ja monipuolista elintapaohjausta. Ryhmään kuuluvista jokainen on miettinyt omia syömistottumuksiaan henkilökohtaisissa keskusteluissa ravitsemusasiantuntijan kanssa. Lisäksi on pidetty ryhmätapaamisia, joissa on keskusteltu monenlaisista ruokaan ja syömiseen liittyvistä teemoista.

– Keskustelunaiheet ovat vaihdelleet eri näkkileipämerkkien suolapitoisuuksista aina pakkausmerkintöjen tulkitsemiseen. Moni ryhmän jäsen kertoo lisänneensä esimerkiksi kalojen ja kasvisten käyttöä, Tiia Ngandu kuvailee.

Ryhmän jäsenten liikunnallista aktiivisuutta on pyritty kasvattamaan monin tavoin. Osallistujat ovat saaneet fysioterapeutin opastusta, ja heille on ollut tarjolla yhteisiä kuntosalivuoroja 1–2 kertaa viikossa. Selkeä enemmistö tutkimusryhmästä onkin innostunut liikkumaan aiempaa enemmän.

Myös muistia ja ajattelua on treenattu. Psykologin vetämissä ryhmissä osallistujat ovat miettineet, miten aivoja voi aktivoida arjessa.

Jokainen ryhmän jäsen on saanut käyttöönsä tietokoneohjelman, jossa on erilaisia muistipelejä ja mieleenpainamistehtäviä. Osallistujia on pyydetty treenaamaan ohjelman kanssa lyhyt hetki vähintään pari kertaa viikossa.

Lisäksi ryhmään kuuluvien verenpainetta ja veriarvoja on seurattu tehostetusti.

Ei koskaan liian myöhäistä

Kahden vuoden elintapaohjauksen jälkeen eri tutkimusryhmiin kuuluvien muistia ja kognitiivisia taitoja on testattu uudelleen. Erot kahden ryhmän välillä osoittautuivat merkittäviksi.

– Tehostettua ohjausta saaneiden muisti ei ole ainoastaan pysynyt entisellä tasolla vaan jopa parantunut. Erityisesti ajattelun nopeus ja toiminnanohjaus ovat kohentuneet, Tiia Ngandu kertoo.

Hänen mukaansa on merkittävä huomio, että jo kahden vuoden elintaparemontti vaikuttaa muistiin.

– Se on lopulta lyhyt aika ihmisen koko elämässä. Elintapojen korjaaminen ei siis ole milloinkaan myöhäistä. Toki on sitä parempi, mitä aikaisemmin terveelliset tottumukset omaksuu.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin seuraavat viisi vuotta. Tiia Ngandun mukaan jatkossa selviää, voiko omien valintojen avulla lykätä tai ehkäistä myös varsinaisten vakavien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin puhkeamista.

– Jo nyt on kuitenkin onnistuttu todistamaan se, mitä aiemminkin on pidetty todennäköisenä: aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat muistiin ja ajatteluun. Samat kohtuulliset tottumukset ehkäisevät lisäksi muun muassa tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Ryhmä kannustaa

Tehostettua neuvontaa saaneet ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä osallistua tutkimukseen. Vaikka säännöllinen kuntosali- ja muistiharjoittelu on välillä voinut tuntua rankaltakin, ryhmätapaamisista ja yhteisistä liikuntahetkistä on saatu myös iloa.

– On syntynyt vähän sellaista positiivista ryhmäpainetta noudattaa uusia tottumuksia, Tiia Ngandu toteaa.

Tutkimuksen jatkuessa selvitellään tarkemmin esimerkiksi verensokeritasapainon yhteyksiä ikääntyvien muistitoimintoihin.

Entä mitä jokainen voisi tehdä heti muistinsa hyväksi tutkimuksen ensimmäisten tulosten perusteella? Ammattilaisten teho-ohjaukseen on harvalla mahdollisuus.

– Tutkimuksessa suositeltu ruokavalio perustuu yleisiin ravitsemusohjeisiin ja on monille tuttu. Sitä voi jokainen pyrkiä toteuttamaan. Tutkimuksen toinen tärkeä viesti on, että liikkumisen lisääminen kannattaa aina. Toki alkuun on syytä ottaa rauhallisesti, ellei kuntoilu ole aiemmin kuulunut omaan elämään, Tiia Ngandu luettelee.

Aivojumppaakin voi tehdä ilman siihen tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja tietokoneohjelmia. Uuden kielen opiskelu, sanaristikoiden täyttäminen, musiikin harrastaminen, muiden seuraan hakeutuminen – kaikki pieni ponnistelu on hyväksi ajattelulle.


 

Nämä suojaavat muistia
  • Monipuolinen, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio
  • Säännöllinen liikunta, joka sisältää lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua
  • Aivojen ja ajattelun säännöllinen aktivoiminen
  • Sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöiden seuraaminen ja tarvittaessa hoitaminen

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here