Teksti: Tuija Manneri
Diabeetikkonaisten riski kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin on yhä moninkertainen muihin naisiin verrattuna. Tiedätkö, miten sinun sydämesi voi?
Tilastot kertovat, että diabeetikoiden – ja etenkin diabeetikkonaisten – verisuonet, sydän ja aivot tarvitsevat lisää huolellista hoivaa.
– Diabetesta sairastavilla on yhä merkittävää ylikuolleisuutta samanikäiseen muuhun väestöön verrattuna, vaikka tilanne on jo pitkään kohentunut. Varsinkin riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin on diabeetikoilla edelleen selvästi korkeampi kuin muilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteritutkija Erja Forssas sanoo.
Kun verrataan samanikäiseen muuhun väestöön, riski kuolla sydän ja verisuonisairauksiin on tyypin 1 diabeetikoilla suurempi kuin tyypin 2 diabeetikoilla ja diabetesta sairastavilla naisilla suurempi kuin diabeetikkomiehillä.
– Vuosina 2004–2007 tyypin 1 diabetesta sairastavien, 30–79-vuotiaiden naisten ylikuolleisuus sepelvaltimotautiin oli kahdeksankertainen ja miesten nelinkertainen samanikäiseen väestöön verrattuna. Aivoverisuonisairauksista johtuva kuolleisuus oli diabetesta sairastavilla naisilla yli kolminkertainen ja miehillä melkein kolminkertainen muihin verrattuna, Forssas kertoo tutkimustuloksista.
Uutta tutkimusta asiasta ei ole sen jälkeen tehty, mutta tilanne ei todennäköisesti ole paljonkaan muuttunut.
Vaikeudet kasaantuvat
Myös riski sairastua sepelvaltimotautiin on diabeetikoilla suurempi kuin muilla.
– Tutkimus, joka koski molempia diabetestyyppejä, osoitti että 35–74-vuotiailla naisilla oli yli kolminkertainen ja miehillä yli kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön, Forssas toteaa.
Riskit pyrkivät kasaantumaan niille, joiden elämässä on muitakin vaikeuksia, esimerkiksi köyhyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä ja matala koulutustaso. Se tarkoittaa, että eniten huomiota hoitoonsa tarvitsisivat juuri ne, joilla itsellään on siihen ehkä vähiten voimavaroja.
– Tehostetusta hoidosta ovat hyötyneet erityisesti hyvässä sosiaalisessa asemassa olevat potilaat, joten hoitojärjestelmässä olisi tässä asiassa parantamisen varaa, Forssas huomauttaa.
Lisäsairaus vaikuttaa
Yksi syy diabeetikon suureen riskiin sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin on se, että diabeetikot elävät yhä vanhemmiksi ja ehtivät siten sairastaa diabetesta yhä pitempään. Jo pitkään jatkuva sairaus kasvattaa tilastollista riskiä.
– Korkea verensokeri lisää pitemmän päälle diabeetikon valtimosairauksien riskiä. Yksi syy tähän on se, että verensokerin tasapaino vaikuttaa diabeteksen lisäsairauksiin eli silmänpohjamuutoksiin, munuaistautiin ja hermovaurioihin. Niiden ilmaannuttua kasvaa entisestään riski suurten verisuonien sairauksiin eli sydäninfarkteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja alaraajojen ääreisvaltimotautiin, Suomen Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo.
Jo alkavakin munuaissairaus eli mikroalbuminuria nostaa verenpainetta ja huonontaa veren rasva-arvoja. Kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat muutenkin diabeetikoilla yleisiä.
Kolesteroli ärhäköityy
Diabeetikon rasva-aineenvaihdunnan häiriö poikkeaa tavanomaisesta.
– Kun veren rasva-arvoja tutkitaan verikokeissa, haitallisen LDL-kolesterolin määrä saattaa diabeetikolla näyttää ihan kohtuullista lukemaa. Tavallinen verikoe ei kuitenkaan paljasta LDL-hiukkasten laatua, Syvänne selittää.
Diabeetikolla LDL-hiukkaset muuttuvat tavallista pienikokoisemmiksi ja ärhäkämmiksi ja siksi ne tunkeutuvat tavallista herkemmin valtimon seinämiin, joissa ne käynnistävät ja pitävät yllä valtimoita ahtauttavaa tapahtumaketjua. Eli vaikka LDL-pitoisuus olisi diabeetikolla pieni, sen kyky aiheuttaa valtimotauteja on suuri.
Liikunnan puute, epäterveelliset ruokatottumukset, keskivartalolihavuus ja tupakointi kasvattavat niin diabeetikoiden kuin kaikkien muidenkin sydän- ja verisuonitautiriskiä.
– Diabeetikolla ruokavalioon liittyy aina myös verensokerin hallinta ja ravinnon vaikutus rasva-aineenvaihduntaan. Liiallisen suolan saannin välttäminen on erityisen tärkeää verenpaineen kannalta. Tupakasta tuleva lisähaitta on sekin diabeetikoilla erityisen paha, Syvänne muistuttaa.
Naisen etu katoaa
Vielä ei tiedetä, miksi diabetes nostaa enemmän naisten kuin miesten sydän- ja verisuonitautiriskiä koko väestöön verrattuna.
– Se tiedetään, että ei-diabeetikoilla sepelvaltimotauti on naisilla yhtä tavallinen kuin miehillä, mutta naisilla se puhkeaa keskimäärin kymmenisen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Diabetesta sairastavat naiset sen sijaan jostain syystä menettävät tämän biologisen kymmenvuotisedun, Mikko Syvänne sanoo.
Joissain maissa on arveltu, että miesten sydän- ja verisuonitautien riskiä hoidettaisiin tehokkaammin kuin naisten, koska miesten riski on perinteisesti ollut paremmin tiedossa. Suomessa sukupuolten välillä ei ole havaittu eroa saadussa hoidossa.
– Lääkehoitokäytännöt ovat meillä lähes yhteneväiset, Erja Forssas kertoo.
– Esimerkiksi vuosina 1997–2007 sekä veren rasvojen että verenpaineen hoito lääkkeillä lisääntyi selvästi sekä diabeetikkomiehillä että -naisilla. Sen jälkeenkään suomalaisten rasva-aineenvaihdunta- ja verenpainelääkityksen käytössä ei ole tapahtunut oleellista muutosta.
Vältä verenpainetta, hoida veren rasvoja
Elämäntavoilla voi tuntuvasti vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä. Kaava on tuttu: lopeta tupakointi, lisää liikuntaa, syö terveellistä ruokaa ja hoida verenpaine, verensokeri ja veren rasvat kuntoon.
– Näillä keinoilla diabeetikko voi merkittävästi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiään, ylilääkäri Mikko Syvänne neuvoo.
Verenpaineessa diabeetikolla on sama yläpaineen tavoite kuin muillakin eli vastaanotolla mitattuna keskimäärin alle 140 elohopeamillimetriä (mmHg), mutta alapaineen tavoite on muita tiukempi, alle 80 mmHg. Omamittauksissa keskimääräiset painetavoitteet ovat viisi elohopeamillimetriä näitä lukemia pienemmät.
Kohonneen verenpaineen hoidoksi Syvänne neuvoo kaikille liikunnan lisäämistä ja painonhallintaa, vaikka paineet olisivat hiukan tavoitteita matalammatkin.
– Liikunta voi olla millaista tahansa, kunhan se tuntuu itsestä mukavalta. Olennaista olisi pyrkiä harrastamaan kohtuurasittavaa liikuntaa vähintään 150 minuuttia viikossa eli esimerkiksi vähintään viisi puolen tunnin jaksoa. Myös kuntosaliharjoittelua tai muuta lihasvoimaharjoittelua tarvitaan, sillä se vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan ja sitä kautta sairastumisriskiin.
Erityisen tärkeää verenpaineen kannalta on suolan ja alkoholin mahdollisen liikakäytön vähentäminen.
– Usein taipumus kohonneeseen verenpaineeseen voi olla niin voimakas, että elämäntapamuutokset eivät yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan lääkehoitoa. Lääkehoidon tarve saadaan selville vain, jos verenpainetta mitataan riittävän usein, Syvänne muistuttaa.
Statiineja nelikymppisille
Terveellisesti syömällä voi vaikuttaa moneen riskitekijään: verensokeriin, painonhallintaan ja veren rasvoihin.
– Ruokavalion kulmakiviä ovat kohtuullisuus ja hyvät ruokavalinnat: hedelmät, marjat ja vihannekset, täysjyväviljatuotteet, kala ja pehmeät rasvat eli kala- ja kasviperäiset rasvat. Nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja ja kovia eläinperäisiä rasvoja tulisi välttää, Syvänne luettelee.
Veren rasvojen hoitoon diabeetikolle suositellaan usein lisäksi statiinilääkitystä, sillä sydän- ja verisuonitautien suuren riskin vuoksi diabeetikon kolesterolia pitää hoitaa tavallista tehokkaammin.
– Ainakin 40-vuotiaasta lähtien diabeetikon pitäisi harkita statiinien käyttöä. Tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että elämäntapahoidon lisäksi diabeetikot hyötyvät statiineista jo ennen kuin heille ilmaantuu verisuonisairauksien oireita, Syvänne tähdentää.
Mistä tunnistaa sydäninfarktin?
Sydäninfarktin oireita ei aina ole helppo tunnistaa.
Tavallisesta poikkeavia oireita on eniten naisilla, diabeetikoilla ja vanhuksilla.
Naisten pitäisi erityisesti muistaa, että hekin voivat sairastua sydäninfarktiin. Ennen vaihdevuosia se on suhteellisen harvinaista, mutta täysin mahdollista. Diabeetikkonaiset ovat erityinen riskiryhmä.
Sydäninfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu, jolloin sydänlihas ei saa happea ja sydänlihassolut alkavat kuolla.
Millaisia oireita infarktista seuraa, Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne?
– Infarktin tavallisin ja huomatuin oire on äkillinen, ilman rasitusta alkava rintakipu. Se tuntuu tyypillisesti laajalti keskellä rintaa vannemaisena, polttavana, puristavana, repivänä tai ahdistavana, jatkuvana tai aaltoilevana, kovana tai lievänä. Kipu voi myös heijastua tai tuntua yksinomaan ylävatsassa, leuassa, kaulassa, kurkussa, käsivarsissa, hartioissa tai lavoissa.
– Kipu ei yleensä ole sydänperäistä, jos se on pistemäistä, yhdellä sormella osoitettavissa olevaa, päällepäin tuntuvaa aristusta tai se vaihtelee asennon muutoksissa. Sydäninfarktipotilas pyrkii olemaan hiljaa paikallaan, mutta muunlaiset rintakivut voivat helpottaa liikkuessa. Kylmänhikisyys ja hengenahdistus ovat sydäninfarktiin sopivia lisäoireita.
Voiko olla infarkti, vaikka ei tunne kipua rinnan seudulla?
– Kyllä voi. Sydäninfarkti on sairaus, joka ilmenee monin tavoin. Oirekirjo vaihtelee täysin tyypillisestä vähemmän tyypilliseen ja täysin oireettomaan, joka voidaan todeta vasta jälkikäteen. Naisilla, iäkkäillä ja diabeetikoilla epätyypilliset oireet ovat tilastojen mukaan tavallisimpia.
– Kaikki eivät käytä infarktituntemuksesta ensisijaisesti sanaa kipu, vaan esimerkiksi puristus tai ahdistus, polttavassa kivussa jopa närästys. Aidosti kivuttomissa infarkteissa oire voi olla hengenahdistus, pahoinvointi, oksentelu tai voimakas uupumus. Diagnoosia ei kuitenkaan voi tehdä pelkkien oireiden perusteella, vaan se vaatii EKG:n eli sydänfilmin ja verikokeita.
Jos epäilee sydäninfarktia, mitä pitää tehdä?
– Silloin pitää viipymättä soittaa hätänumeroon 112. Sydäninfarktin vakavimmissa muodoissa on vain muutama tunti aikaa saada tukkeutunut suoni avautumaan. Ei siis pidä odottaa aamuun eikä ottaa särky- tai närästyslääkettä. Jos on ennestään nitrot käytössä, niitä voi ottaa pari kolme kappaletta viiden minuutin välein, mutta viimeistään varttitunnin päästä on tartuttava puhelimeen.
