Ystävästä on helpompi pitää huolta kuin vihamiehestä

Tiesitkö, että erään tutkimuksen mukaan myötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan edistää diabeteksen hoitotasapainoa ja psyykkistä hyvinvointia paremmin kuin ankara ja vaativa suhtautuminen? Tämä tarkoittaa sitä, että saat todennäköisimmin omahoidossa sen, mistä rohkenet luopua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista, johon itsemyötätunto saatetaan toisinaan sekoittaa, vaan sitä että luovutaan ankarasta kontrollista ja vaihtoehdottomasta itsekurista suhteessa diabetekseen.

Itsekurin kiristäminen saattaa kuitenkin toisinaan olla niin diabeetikon kuin häntä ohjaavan ammattilaisenkin ainoa vastaus omahoidon ongelmiin. Tällöin on hyvä muistaa, että hoitotasapainon ja hyvinvoinnin avaimet löytyvät kovan kurin sijaan sijaan siitä, että ottaa itseä lempeästi kädestä kiinni ja ohjaa kohti sellaista näköalapaikkaa, jossa diabetes näyttäytyy osana suurempaa kokonaisuutta.

Itsemyötätunto tarkoittaa juuri tätä lempeää, mutta lujaa otetta omasta kädestä tiukan niskaotteen sijaan. Se on sitä, että osoittaa itse itselleen ystävyyttä, armollisuutta ja anteeksiantoa. Se on lupa olla rikkinäinen, erehtyväinen ja keskeneräinen. Se on lupa tuntea kaikenlaisia tunteita ja ajatella kaikenlaisia ajatuksia. Ennen kaikkea itsemyötätunto on itsen ohjaamista suuntaan, joka on itselle hyväksi sekä armollisuutta silloin, kun kompastuu kulkiessaan tuohon suuntaan.

Mikä sitten on diabeetikolle hyvä suunta? Löytyykö se hoitosuunnitelmasta vai jostakin muualta? Onko diabeetikon hyvinvointi verensokeriarvojen, hiilihydraattien ja verensokerilääkkeiden pyhässä kolminaisuudessa vai voiko hyvinvoinnin löytää seuraamalla muutakin kuin verensokerimittarin viitoittamaa tietä?

Diabeetikko hoitaa ensisijaisesti itseään, ei diabetesta. Kokonaisvaltainen hoitotasapaino edellyttää huomion kohdistamista diabeteksen lisäksi myös muihin inhimillisen elämän tarpeisiin. Hyvässä ja tasapainoisessa hoitosuunnitelmassa pitää ottaa huomioon sekä kehon että mielen hyvinvointi. Joskus tämä voi tarkoittaa diabetekseen liittyvistä vaatimuksista hellittämistä ja joskus taas niistä tiukasti kiinni pitämistä. Tärkeintä arvioitaessa omahoidossa onnistumista ei ole hakea vastausta verensokerimittarin näytöltä, vaan elämän inhimillisestä kirjosta. 

Diabeteksen hoidossa tarvitaan sisukkuutta, mutta myös kykyä vetää hoitotasapainon tavoittelussa raja johonkin kohtaan. Tuo rajanveto voi tapahtua vain kuuntelemalla oman kehon ja mielen viestejä. 

Paras lahja, mitä itselleen voi suoda, on lempeän ja lujan ystävyyssuhteen rakentaminen oman itsensä kanssa. Yhteys omaan itseen toimii parhaana kompassina sovitettaessa yhteen hoitosuunnitelmaa ja kaikenlaisia kehon ja mielen tarpeita. Ystävystyessäsi itsesi kanssa diabeteksesta voi tulla yksi elämäsi myötätuntoisista äänistä, joka muistuttaa sinua lempeästi mutta lujasti huolehtimaan omista tarpeistasi, kohtuullisuudesta, jaksamisesi rajoista sekä säännöllisistä ja terveellisistä elämäntavoista. 

Jenni Salonranta

Kirjoittaja työskentelee psykologina tyypin 1 diabeetikoiden parissa ja kirjoittaa blogia Diabetes Mielessä.