Yksi maksukatto auttaisi pienituloista

Viimeaikaiset lääkekorvausjärjestelmän muutokset iskevät kaikkein pahiten pienituloisiin ihmisiin. He joutuvat pahimmillaan valitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Miten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu?

Nykyinen hallitus uudisti lääkekorvausjärjestelmää. Tässä yhteydessä muun muassa tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä korvaus putosi sadasta prosentista 65 prosenttiin vuoden 2017 alusta muiden kuin insuliinin osalta.

•••

Nyt uudistuksen seurauksia diabeteksen hoitoon on tutkittu. Kelan tutkijoiden kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan diabeteslääkkeiden omavastuut nousivat, ja osalla potilaista merkittävästi. Muutokset vaikuttivat eniten pienituloisimpiin ja monisairaisiin. Tutkijoiden mukaan omavastuun nouseminen voi johtaa toimeentulotuen käytön yleistymiseen.

On selvää, että yhteiskunnan on kustannettava välttämättömät lääkkeet ja terveydenhuollon kustannukset pienituloisille ihmisille. Nykyään liian suuri osa näistä kuluista kierrätetään toimeentulotuen kautta, mikä on yksilön kannalta byrokraattista ja turhauttavaa. Myös maksuhäiriömerkintöjä kertyy paljon terveydenhuollon kuluista. Sosten mukaan vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon.

•••

Lääkkeiden ostamista ei muutenkaan ole tehty pienituloisille ja monisairaille kovin helpoksi.

Kun tammikuu saapuu, moni pitkäaikaissairas joutuu laskemaan rahojaan tarkkaan. Lääkekorvausten maksukatto nollautuu aina vuoden alussa, joten vuoden alussa reseptilääkkeitä tulee ostaa noin 600 eurolla ennen kuin vuosiomavastuu täyttyy.

Paljon sairastavien pienituloisten ongelmana eivät ole pelkästään lääkekorvaukset, vaan koko maksukattojen viidakko. Erilaiset maksukatot asiakasmaksuista lääkekorvauksiin tulevat vastaan yksi kerrallaan. Miksi meillä on monta erilaista maksukattoa palvelemassa samaa tarkoitusta, sitä että potilas saa tarvitsemansa hoidon?

Vihreät on esittänyt vuosittaisten maksukattojen yhdistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut, lääkekorvaukset ja matkakorvaukset tulisi yhdistää saman maksukaton alle. Tämä olisi helpommin seurattava ja selkeämpi järjestelmä.

•••

Sote-uudistuksen toteutuessa paine nostaa terveyskeskusten asiakasmaksuja kasvaisi edelleen, sillä maakunnille tulisi jo alun alkaen liian pienet resurssit sote-palveluiden hoitoon. Lisäksi jokaisen maakunnan tulisi yhtenäistää asiakasmaksunsa, jolloin asiakasmaksut tulisivat niihinkin kuntiin, joissa niitä ei tällä hetkellä ole.

•••

Lääkkeet eivät saa viedä valtaosaa kuukauden käytettävissä olevista rahoista. Juuri siksi meillä on olemassa lääkekorvausjärjestelmä, jotta ihmisillä olisi varaa hoitaa sairauksistaan johtuvat kulut. Ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista, että säästöt lääkekorvauksista kohdistuvat pienituloisiin ja monisairaisiin, sillä he ovat muutenkin yhteiskunnassa heikommassa asemassa. Köyhyys ei ole kenenkään oma valinta.

Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, eduskunnan diabetesryhmän jäsen

 


 

Aiemmin ilmestyneitä kolumneja: 

Eeva Autio: Diabeteskeskus mielessäin

Anu-Maaria Hämäläinen: Hoidonohjausta – sähköisenä vai livenä?

Omatoiminen: Halusin sensorin ja ryhdyin toimeen

Veera Kamaja: Myötä- ja vastoinkäymisissä

Leena Rosenberg: Jokainen ihminen on ainutkertainen

Juha Haanperä: Väärässä junassa

Vesa Kataisto: Elämme pulskia aikoja, ystävä hyvä!

Ulla Mustajoki: Kohti suorempaa käyrää

Arja Makkonen: Pidätkö koirista?

Kalle-Ville Ruohonen: Arvovalintoja

Matti Nieminen: Hormoneista väkevin

Heli Väyrynen: Asenteet yllättivät