Teknologian kehittyminen helpottaa diabeteksen hoitoa

Teksti: Mika Haulo

Teknologian kehittyminen on vienyt diabeteksen hoitoa koko ajan omatoimisempaan ja vaivattomampaan suuntaan. Se mikä ennen oli joko mahdotonta tai ainakin nykymittapuulla tolkuttoman hankalaa on muuttunut helpoksi ja tavanomaiseksi.

Tärkeä merkkipaalu diabeetikoiden omahoidossa oli kotikäyttöisen verensokerimittarin yleistyminen 1980-luvulla. Päivittäisen omahoidon lisäksi kehittymistä on nähty myös muilla diabeteksen kokonaisvaltaisen hoidon osa-alueilla: verenpaineen mittaus kotioloissa alkoi onnistua, kun 1990-luvulla markkinoille tulivat automaattiset verenpainemittarit.

Näön tarkastuksessa optikot käyttävät jo osittain automaattisia koneita, ja suomalainen Optomed on kehittänyt kannettavan silmänpohjakameran. On siis täysin mahdollista, että nämäkin teknologiat kehittyvät ajan myötä sellaisiksi, että verenpainemittareiden tapaan näönmittauslaitteiston ja silmänpohjakameran löytää lähimmästä supermarketista, eikä niitä varten tarvitse lähteä vastaanotolle.

Suurin osa diabetesteknologiasta ei ole varta vasten diabeetikoille suunniteltua teknologiaa, vaan yleisen teknologisen kehittymisen sovellutuksia. Ohjelmisto- ja verkkoteknologioita ei ole kehitetty diabeteksen hoidon tarpeisiin, mutta diabeteksen hoidossa on otettu käyttöön niiden tuomia mahdollisuuksia.

Osa hoitovälineistä, kuten verenpainemittari ja henkilövaaka, on aivan arkista kodinelektroniikkaa. Niitäkään ei ole suunniteltu nimenomaan diabeetikoille, mutta verenpaineen ja painon seuranta on heillekin tärkeää.

Joskus teknologia ei korvaa perinteistä tapaa, vaan täydentää sitä. Nopeat internetyhteydet ja videotekniikka ovat mahdollistaneet lääkärien etävastaanotot, mutta kasvotusten kohtaaminen saattaa silti olla mielekkäämpi vaihtoehto. Toisaalta maailmaa kurittanut koronaviruspandemia on osoittanut, että aina kasvotusten kohtaaminen ei ole ongelmatonta.

Haja-asutusalueilla asuville lääkärin vastaanotolle lähteminen saattaa normaalioloissakin olla vaivalloista pitkien kulkuyhteyksien takia. Vaikka etävastaanotto ei olisi täysin samanlainen kokemus kuin kasvotusten kohtaaminen, se on toisinaan varsin hyödyllinen ja käyttökelpoinen tapa. Teknologia voi auttaa diabeetikkoa ja diabeteshoitajaa kohtaamaan silloin, kun tapaaminen jäisi muuten kokonaan väliin.

Kukaan ei vielä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta jotakin voimme arvailla. Ehkä jossain vaiheessa kehitetään tapa verikokeiden ottamiseen kotioloissa. Ehkä veriarvot saadaan jatkossa selvitettyä kokonaan ilman perinteistä verikoetta, vaikkapa pienestä sormenpäästä otetusta verinäytteestä. Ehkä hoitovälineet kuljetetaan tulevaisuudessa kotiovelle – tai vaikka parvekkeelle lentävän droonin avulla – eikä niitä tarvitse lähteä hakemaan terveysasemalta tai keskitetystä hoitotarvikejakelupisteestä. 

Tulevaisuus on pitkälti tuntematon, mutta yksi asia on varmaa: diabeteksen hoito ja hoitopalvelut muuttuvat koko ajan helpompaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan teknologian kehittymisen ansiosta.

 


Aiemmat artikkelit: