Tutkimukset, koronavirustauti ja diabetes – millainen riski kenelläkin?

Janoan tietää kuinka diabetes vaikuttaa koronavirusinfektioon sairastumiseen. Haluaisin antaa teille neuvoja. Miksi en löydä tarvitsemaani tietoa? Riskejä esitetään, mutta mihin ne perustuvat? 

Koronavirusinfektiosta julkaistut tieteelliset artikkelit pohjautuvat tietoon, jota on kerätty erityisesti Kiinasta ja jonkin verran muualta maailmasta. Tietoa julkaisuihin on haettu tutkimalla sairaaloiden potilastietojärjestelmistä sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden tietoja jälkikäteen. 

Myös terveysviranomaiset julkaisevat tilannekatsauksia. Suomessa THL julkaisee päivittäin testattujen ja sairaala- ja tehohoidossa olevien ihmisten määriä, ja nyt uutena myös ikä- ja sukupuolijakaumaa positiivisen testituloksen saaneista.

Kuten Suomessa, muuallakaan ei testata kaikkia mahdollisesti koronavirusinfektioon sairastuneita. Julkaistut raportit eivät siis kerro ihmisistä, jotka ovat sairastaneet taudin kotonaan. Tietoa saadaan näin aluksi vain vakavammin sairastuneista, ja se värittää uutisointia.

Ensimmäisissä raporteissa kiinalaiset lääkärit halusivat erityisesti jakaa neuvoja muille lääkäreille siitä, miten potilaan sairaalaan tulon hetkellä voisi ennustaa, joutuuko hän mahdollisesti jatkossa tehohoitoon tai onko hän kuoleman vaarassa. Keitä tulisi seurata tarkemmin? 

Tutkijat ovat penkoneet tietoja potilaiden sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta ja muista sairauksista. Potilasmäärät ovat epidemian alun tieteellisissä julkaisuissa usein suppeita, ja sen vuoksi niistä on tärkeä julkaista myös meta-analyysejä. Ne ovat tutkimuksia, joissa yhdistetään usean tutkimuksen potilaat isoksi aineistoksi, jolloin voidaan tehdä luotettavampaa arviota esimerkiksi siitä, mitkä sairaudet altistavat vakavammalle koronavirusinfektiolle. Sattumalla on tuloksissa tällöin vähäisempi merkitys. 

Kiinalaisten juuri julkaisema yhdistelmäraportti kattoi 1 527 sairaalahoitoon joutunutta potilasta. Diabetes (siis minkä tahansa tyypin diabetes) todettiin 9,7 prosentilla, verenpainetauti 17,7 prosentilla ja sydän- ja verisuonisairaus 16,4 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista potilaista. 

Kirjoittajat vertaavat näitä tietoja vuoden 2018 tietoihin, jolloin diabetesta sairasti 10,9 prosenttia kaikista kiinalaisista. Koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan joutuneilla potilailla on siis yhtä paljon diabetesta kuin muullakin väestöllä Kiinassa. Johtopäätöksenä on, että diabetes ei lisäisi riskiä joutua sairaalaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nämä sairaudet kuitenkin lisäsivät tehohoitoon joutumisen riskiä, joka diabetesta sairastavilla oli kaksinkertainen. Myös verenpainetauti lisäsi riskiä kaksinkertaiseksi ja sydän- ja verisuonitaudit kolminkertaiseksi.

Kiinalaisten julkaisema raportti ei kerro, kuinka monella oli yksi ja kuinka monella useampi näistä riskitekijöistä. Toisaalta he toteavat, että raportoitujen potilaiden määrä on vielä suhteellisen vähäinen, ja aivan varmoja johtopäätöksiä ei voi niistä tehdä. Riskien arviointi on haastava laji.

Lehtien uutisoinnissa käytetään mielellään tunteita herättävää otsikointia. Kiinasta ja nyt Espanjasta on raportoitu noin 7 prosentin kuolleisuus koronavirusinfektion vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden diabetesta sairastaneiden keskuudessa. Tästä on tehty yleistys, että kaikkien diabetesta sairastavien kuoleman riski olisi jopa kahdeksankertainen. Miksi? – No klikkasitko itse tätä otsikkoa?

Haluaisin muistuttaa luvun kääntöpuolen: 93 prosenttia koronavirusinfektion vuoksi sairaalahoitoon joutuneista diabetesta sairastavista pääsee aikanaan takaisin kotiin. Ja todennäköisesti suurin osa diabeetikoistakin sairastaa taudin kotonaan.

Toisaalta kannattaa muistaa, ettemme ole kiinalaisia ja että suurimmalla osalla koronavirusinfektion vuoksi sairaalaan joutuneista potilaista ei ole mitään riskisairautta. Tämän vuoksi meidän kaikkien tulisi suojautua sairastumiselta mahdollisuuksien mukaan kotikaranteenissa. 

Erikoislääkäri Anu Heikkilä, Diabetesliitto

 


 

Sanoilla on merkitystä – lievä, vakava, vaikea

Diabeteksen monimuotoisuus on edelleen varsin tuntematon asia monelle suomalaiselle. Ajatellaan, että on ykkös- ja kakkostyypin diabetesta – siis vaikeaa ja lievää sairautta. Kakkostyypin diabetesta pidetään elintapasairautena. Diabetesta sairastava kokee tämän tapaisen luokittelun loukkaavana.

Koronavirusinfektioon liittyvässä tiedottamisessa ja uutisoinnissa ovat koronavirusinfektion riskitekijöistä puhuttaessa vilisseet sanat lievä diabetes, vaikea diabetes ja vakava diabetes. Lääkärinä en tunnista tällaisia diabetestyyppejä.

Jokaisen diabetes on yksilöllinen ja henkilökohtainen, ja sen eteneminen ajan myötä on ainutkertaista. 

Diabetes on sairaus, jossa verensokeri on kohonnut syystä tai toisesta. Yhteistä kaikille diabetestyypeille on, että haiman insuliinin eritys joko puuttuu tai on häiriintynyt. Tämä aiheuttaa ongelmaa elimistön energia-aineenvaihduntaan. 

Verensokerin kohoamiseen liittyy usein myös rasva- ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnan häiriintyminen ja kohonnut verenpaine. Tämä kokonaisuus vaikuttaa kaikkialla kehossa ja voi näkyä muutoksina silmänpohjan, hermojen ja munuaisten pienissä verisuonissa tai suurten suonten ongelmina sydämessä, aivoverenkierrossa ja jaloissa.

Koska diabeteksen taustalla on lukuisia erilaisia syitä, haluamme lääkäreinä tunnistaa syyt mahdollisimman tarkasti, jotta osaamme kohdentaa hoidon mahdollisimman täsmällisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Lääkäri siis tarvitsee diabeteksen luokittelua osatakseen valita sopivat ohjeet ja lääkitykset potilaalleen niin verensokerin kuin tarvittaessa veren rasvojen ja verenpaineenkin hoitoon. 

Potilaan kannalta, riippumatta siitä onko hänellä ykkös-, kakkos-, MODY-, LADA-, raskaus- tai mikä muu tahansa diabetes, se on aina yksilöllinen. Sairaus voidaan kokea helposti hoituvana osana elämää tai raskaampana monessa käänteessä huolellisuutta vaativana taakkana. Kokemus sairauden vaikeudesta on siis aina henkilökohtainen.

Miksi koronavirustiedottamisessa puhutaan sitten ”vaikeasta diabeteksesta”? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan erityisesti yli 70-vuotiaat ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Suurin riski on siis ikäihmisillä, jotka sairastavat diabetesta, johon liittyy ongelmia sydämessä ja verisuonistossa, verenpaineessa, silmänpohjissa tai munuaisissa. Sen takia sitä tulkitaan mediassa vaikeaksi tai vakavaksi diabetekseksi.

Itse ajattelisin, että tämä koronavirustilanne on vakava paikka, pysähtymisen hetki meille kaikille. Meillä kaikilla on vastuu omasta, läheistemme ja myös muiden hyvinvoinnista. On tärkeää kuunnella ja noudattaa viranomaisten ohjeita liikkumisen, sairastamisen ja kotioloissa pysyttelemisen suhteen – vaikka se voi joskus tuntua vaikealta! 

Erikoislääkäri Anu Heikkilä, Diabetesliitto