Miten huolehdit jaloistasi, jalkaterapeutti Veera Keltanen?

Teksti: Hanna Vilo

Miten pidät jalkasi onnellisina?

Annan jalkojeni olla mahdollisimman vapaina. En sullo niitä ahtaisiin kenkiin tai sukkiin. Käytän niitä myös ahkerasti päivittäin. Töissä saatan välillä nousta varpailleni tai mennä kyykkyyn, jotta saan aktivoitua jalkojani ja samalla koko kehoa. Lisäksi tarkistan jalkani joka ilta, ja rasvaan ne aina tarvittaessa. Tai oikeastaan minulla on tapana rasvata jalkoja vähän liikaakin.

Millaisissa kengissä tassuttelet mieluiten?

Kaikkein mieluiten käytän kevytjalkineita eli paljasjalkakenkiä. Ne eivät rajoita liikkumista ollenkaan, vaan jalat pääsevät liikkumaan niissä vapaasti. Esimerkiksi varpaat pääsevät joka askeleella leviämään luonnollisesti, mikä tuntuu aivan ihanalta. Vapaan liikkumisen takia jalkojen lihakset vahvistuvat sekä hermosto ja imunestekierto aktivoituvat. Jäykkiä kenkiä käytän ainoastaan tallilla ja ratsastaessa, sillä kengässä täytyy olla kanta, jotta jalustin pysyy jalassa.

Käveletkö kesällä paljain jaloin?

Rakastan paljain jaloin kävelemistä. Erityisesti tykkään siitä loma-aikoina, kun jalkoja ei tarvitse olla jatkuvasti pesemässä. Mitä enemmän kävelee paljain jaloin, sitä vahvemmaksi jalkojen iho tulee. Siksi saatan lähteä käymään vaikka kaupungilla paljain jaloin.

Erityisen ihanaa paljain jaloin kävely on kuitenkin epätasaisella alustalla, kuten hiekkatiellä, rannalla, vedessä ja metsässä, jossa on juuria ja kantoja. Paljain jaloin kävely saattaa lievittää jopa päänsärkyä, sillä se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hermostoon.

Kannustan myös varsinkin jalkaongelmien riskiryhmiin 0–1 kuuluvia diabeetikkoja kävelemään paljain jaloin. Jalkojen aktivointi tukee terveyttä monin eri tavoin. Diabeetikon kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei jalkoihin tule haavoja tai ihorikkoja.

Veera Keltanen työskentelee Vuosaaren Jalkaterapiakeskuksessa.

 

 


Sorrutko heräteostoksiin, ravitsemustieteilijä Marianne Prasad?

Teksti: Hanna Vilo

Miten pidät makeanhimosi kurissa, ravitsemustieteilijä, diabetestutkija Marianne Prasad?

Syön päivittäin monipuolisesti ja säännöllisesti. Lounaan ja päivällisen jälkeen suon itselleni jälkiruuaksi pari palaa maustettua tummaa suklaata, kuten mansikkasuklaata tai merisuolasuklaata. Tykkään kokeilla erilaisia suklaamakuja. Perjantaisin työviikon jälkeen käyn usein myös syömässä palan raakakakkua työpaikan lähellä olevassa kahvilassa. Kun suon itselleni pieniä nautintoja, makeanhimoni ei koskaan kasva kovin suureksi.

Mitä valmistat, kun kaipaat lohturuokaa?

Kokkaan perheelle noin kerran kuukaudessa sitruunapastaa. Siihen tulee muun muassa voita, oliiviöljyä, raastettua sitruunankuorta ja parmesaania. Maku on aivan taivaallinen. Tuhti, vahva ruoka rauhoittaa elimistöä, mutta sen jälkeen ei jaksa tehdä enää mitään. Siksi sitruunapastaa ei voi tehdä kovin usein.

Miten tuunaat perusruokaa terveellisemmäksi?

Lisään kasviksia joka paikkaan, johon ne sopivat. Saatan esimerkiksi lisätä Bolognese-kastikkeeseen pinaattia ja valkosipulia tai pilkkoa joukkoon luumutomaatteja. Leivonnassa korvaan suuren osan valkoisia vehnäjauhoja karkeammilla jauhoilla, kuten speltillä. Maustamiseen käytän usein limeä ja persiljasilppua. Yhdessä ne maistuvat herkullisilta, mutta sisältävät myös valtavasti hyviä ravintoaineita.

Sorrutko koskaan heräteostoksiin?

Aivan jatkuvasti, sillä rakastan kokeilla erilaisia uutuustuotteita. Ostan usein esimerkiksi erilaisia uusia suklaamakuja, pastalajikkeita, kasviksia, raakamakkaroita, ruisleipiä ja maustesekoituksia. Olen huomannut, että jos menen nälkäisenä kauppaan, heräteostoksia tulee tehtyä tavallista enemmän. 

 

 


Miten nukut, unilääkäri Henri Tuomilehto?

Teksti: Hanna Vilo

Miten valmistelet itsesi nukkumaan?

Elän hektistä elämää, johon kuuluu paljon potilaita ja matkoja. Niiden vastapainoksi noudatan terveellisiä elämäntapoja. Tykkään mailapeleistä, ja työpäivän jälkeen käyn yleensä kerran viikossa pelaamassa padelia tai Jenkeissä tutuksi tullutta pickleballia eli suolakurkkupalloa. Käyn myös kolme kertaa viikossa kuntosalilla ja pari kertaa lenkillä. Fyysinen väsymys auttaa nukkumaan hyvin. Päivällisen syön vasta puoliyhdeksältä illalla. Herättelen sillä tavalla väsymystä oikeaan aikaan, ja yleensä olen valmis kymmenen aikoihin kömpimään pehkuihin.

Mitä teet, kun uni ei tule silmään?

Unilääkärinäkään en ole teflonpintainen, joten välillä tulee tietysti öitä, jolloin nukahtaminen kestää tai herään keskellä yötä. Yleensä taustalla on se, että hektisen päivän jälkeen käyn ylikierroksilla. Silloin tykkään lukea jotakin rentouttavaa. Pidän sekä kotimaisista että ulkomaisista dekkareista. Niiden avulla tiedän, että nukahdan aina ennemmin tai myöhemmin. Ammattikirjallisuutta en koskaan lue sängyssä.

Valvotko koskaan aamuyöhön asti?

Totta kai välillä tulee tilanteita, joissa tulee valvottua myöhään yöhön, kuten kaverien syntymäpäiväjuhlia, väitöskirjajuhlia tai pitkiä matkoja. Kun pääasiassa huollan unta hyvin, voin silloin tällöin tehdä epäterveellisiä valintoja. Harkitsen kuitenkin aika tarkkaan, milloin olen valmis nipistämään yöunistani. Tiedän, miten tärkeää riittävä nukkuminen terveyden kannalta on, enkä sen takia halua siitä kovin usein luopua. Terveellisten elämäntapojen noudattaminen ei ole minusta ollenkaan tylsää vaan äärimmäisen mukavaa, koska palkintona on energinen olo.

Juttuun on haastateltu unilääkäri Henri Tuomilehtoa Coronaria Uniklinikalta.