HbA1c:n eli niin sanotun pitkän aikavälin verensokeriarvon voi laboratoriossa tehdyn verikokeen sijasta mitata myös erilaisilla pika- tai kotitesteillä. Yleensä pikatestistä puhuttaessa tarkoitetaan vaikkapa diabeteshoitajan vastaanotolla olevaa laitetta, johon otetaan verinäyte sormenpäästä samaan tapaan kuin verensokeria mitatessa. Näytteen analysointi kestää muutaman minuutin, ja laite saattaa tulostaa lukeman pienen kuitin tai pysäköintilipun näköiselle paperiliuskalle.
Kotitestilaitteet ovat hieman samankaltaisia, ja ne voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan. Toisessa laite muistuttaa tavallista verensokerimittaria, ja mittauksen voi tehdä alusta loppuun saakka itse. Toisessa näyte otetaan kotona, mutta se toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Ensin mainittuja voi hyvin sanoa pikatesteiksi, jälkimmäisiä ei niinkään.
Suomessa kotitestejä ei luultavasti juurikaan ole. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa niitä on ainakin kymmenkunta erimerkkistä. Knorring Oy myy kyllä Yhdysvalloissakin markkinoilla olevaa A1CNow-merkkistä laitetta Suomessa, mutta se on tukkukauppa eikä sen myymiä tuotteita ole tarkoitettu yksityishenkilöille.
HbA1c:n koti- ja pikamittarit eivät ole yhtä tarkkoja kuin laboratoriossa tehty mittaus. HbA1c:llä on myös hyvin tiedossa oleva heikkous: se ei paljasta verensokerin päivittäisen vaihtelun suuruutta. Glukoosisensoreiden yleistyminen on ratkaissut tämän, ja nykyään tavoitealueella vietettyä aikaa (time in range eli TIR) pidetäänkin varsin hyvänä tapana tarkastella verensokeria pitkällä aikavälillä. Siksi voi herätä kysymys, onko erilaisille HbA1c-mittaustavoille ylipäänsä tarvetta.
Suomessa HbA1c-mittareiden kysyntä voi tosiaan olla vähäistä, sillä meillä diabeteksen hoitojärjestelyt toimivat verraten hyvin. Kuntien välillä on eroja hoitovälineiden saatavuudessa, mutta ainakin ykköstyypin diabeetikot saavat pääosin vähintään kohtuullisen hyvät hoitovälineet käyttöönsä ja pääsevät lääkärin vastaanotolle jota kuinkin säännöllisesti. Käynnistä voi tosin joutua maksamaan.
Muualla maailmassa asiat voivat olla toisin, esimerkiksi köyhemmissä maissa tai jopa Yhdysvalloissa, jossa terveydenhuoltojärjestelmä on aivan toisenlainen. Siellä nämä asiat eivät ole sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin meillä. Tällöin omatoiminen testi, vaikka se olisi vähän epätarkka, voi olla suuri apu. Kun vaihtoehtona on olla ilman, edes suunnilleen oikean lukeman näyttävä mittaus on hyvä vaihtoehto.
Toisaalta erityisesti pikatesteistä voisi Suomessakin olla hyötyä. Tyypin 2 diabetesta pidetään salakavalana sairautena, joka saattaa jyllätä elimistössä vuosikaupalla ennen kuin se huomataan. Pistokokeita voi toki tehdä tavallisella verensokerimittarilla, mutta HbA1c-mittaus olisi hyvä lisätesti. Etenkin, jos pikatesteistä saataisiin kehitettyä edullisia ja kertakäyttöisiä tuotteita, niiden omatoiminen käyttö voisi yleistyä, ja siten ehkä saataisiin estettyä lisäsairauksia.
Julkaistu Diabetes-lehdessä 1/2023.