Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria
Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.
Töissä Suomessa, kotona Ruotsissa
Salmen perhe muutti viime vuonna Kemistä Ruotsiin. Samalla muuttui myös 6-vuotiaan Alisan diabeteksen hoito. Sitä on helpottanut erityisesti se, että Alisa sai pian muuton jälkeen FreeStyle Libren.
Rennosti ruokapöydässä
Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.
Mats Långbacka haaveilee suuren yleisön elokuvasta
Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.
Vierailulla Flemmingin perheessä
Flemmingin perheen kaksospojat Valtteri ja Leevi ovat Liedon Jokilaakson koulun reippaita ekaluokkalaisia. Vaikka Valtterin diabetes on hoidollisesti aika haastava, diabeteksen hoito on sujunut koulussa yllättävän hyvin. Haastattelun lopuksi diabeteshoitaja Kaja Normet neuvoo, miten pienille diabeetikkokoululaisille varmistetaan turvallinen koulupäivä.
Veikko auttoi Miro-isäänsä sietämään lihapeettesta
Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.
Mummille kylään
Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.
Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä
Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.
Palon perheessä pelataan yhteen
Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?
Hypopeikko kävi kylässä
Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon? Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta paneutuu diabeetikkolasten vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.
Päivällinen Saraheimoilla Viikissä
Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.
Tuen tarpeessa
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, useimmat vanhemmat tarvitsevat jonkinlaista tukea asian käsittelyyn ja arjen uudelleen järjestelyyn. Toisille riittää keskusteluapu ja vertaistuki, toiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluita ja vahvempaa psyykkistä tukea.
Sisu – nimensä arvoinen poika
Sisun sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys hänen perheelleen, mutta se on myös vahvistanut perheen keskinäisiä siteitä.
Voimaa perheestä
Tutustuimme kahteen perheeseen, joissa molemmissa on kaksi diabeetikkoa. Lappeenrantalaisille Olkkosille ja muoniolaisille Korhosille on yhteistä myös se, että perheenjäsenet viettävät paljon aikaa yhdessä.
Taaperon diabetes hoituu tiimityönä
Kun Ilmi sairastui diabetekseen vuoden ikäisenä, hänen äidistään tuntui kuin hän olisi saanut kuolemantuomion. Ensimmäisen päivän jälkeen tytön vanhemmat päättivät keskittyä vain positiivisiin asioihin. Nopeasti he huomasivat, ettei perheen arkea tarvinnut kovin paljon muuttaa tyttären diabeteksen takia.
Pienen lapsen diabeteksen hoito on kuitenkin sen verran vaativaa, että välillä vanhemmat ovat jaksamisen äärirajoilla.
Sinnikäs taistelu tuotti tulosta: Roope sai vihdoin avustajan koulupäiviksi
Roope-pojan koulunkäyntiä hankaloittavat diabeteksen lisäksi oppimis- ja keskittymisvaikeudet. Nyt hänellä on vihdoin oma avustaja koulupäivien aikana. Siihen tarvittiin äidin sinnikkyyttä ja pitkä taistelu pojan hyvinvoinnin puolesta.
Kun kodista tulee tahtojen taistelutanner
Tuntuuko siltä, että lapsi tai nuori yrittää hyödyntää diabetestaan saadakseen tahtonsa läpi tai enemmän huomiota aikuisilta? Kun lapsi toistuvasti heittäytyy hankalaksi diabeteksen hoitotoimissa tai perheessä käydään niistä jatkuvia neuvotteluja, psykologi Minttu Niemi kehottaa vanhempia tutkimaan ensimmäiseksi omaa käyttäytymistä ja asennoitumista.
Diabetes on the road – matkalla pienen diabeetikon kanssa
Venla Heiskanen ehti jo huolestua, loppuvatko reissuperheen seikkailut maailmalla, kun perheen tytär sairastui diabetekseen juuri nelivuotissynttäreidensä kynnyksellä. Mutta toisin kävi. Nyt Venla rohkaisee blogissaan Diabetes on the road muitakin matkustamaan pienen diabeetikkolapsen kanssa.
Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa
Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.
Elintärkeä kosketus
Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?
Aikamoinen lauma
Nauru ja itku, huolettomuus ja huolen kantaminen, ilo ja suru, valo ja pimeys. Vastakohdat sävyttävät Kai Lehtisen elämää. Kolmen diabeetikkolapsen ja esikoisensa tulipalossa menettäneen näyttelijän arki on välillä komediaa ja välillä tragediaa ja välillä molempia yhtä aikaa.