Teksti: Tuija Siljamäki
Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia, kertoo sisätautien erikoislääkäri Maarit Vahvelainen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
Yleensä nuori siirtyy erikoissairaanhoidossa lastenpoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön 16-vuotiaana. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 16–22-vuotiaiden diabeteksen hoito keskitettiin nuorisopoliklinikalle. Samantyyppinen nuorisopoliklinikkamalli on ollut käytössä ainakin Tampereella ja Espoossa.
Sisätautien erikoislääkäri Maarit Vahvelaisen mukaan ratkaisuun päädyttiin, koska nuorille haluttiin turvata diabeteksen säännöllinen seuranta ja hoito, jotta jokainen nuori saisi tarvitsemansa tuen ja ohjauksen diabeteksensa omahoitoon. On melko tavallista, että aikuisuuden kynnyksellä hoitotasapaino uhkaa heikentyä.
– Siinä vaiheessa, kun hoitovastuu siirtyy asteittain vanhemmilta nuorelle, nuori pystyy parhaiten vielä omaksumaan hyviä toimintamalleja ja ottamaan vastuuta omasta hoidostaan.
Yksilöllistä hoitoa
Nuorisopoliklinikalla nuorille tarjotaan yksilöllistä hoitoa ja ohjausta. Tavoitteena on sitouttaa nuoret diabeteksen omahoitoon sekä hoitopaikkaan, jotta he tietävät, mistä saavat apua tarvitessaan.
– Halusimme ehkäistä sitä, että nuoret jäävät pois hoidon seurannasta, koska silloin ennuste on aika huono. Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa hoitotasapainoa, HbA1c:tä. Siihen emme ihan vielä ole päässeet.
Vastaanottokäyntien tarve arvioidaan yksilöllisesti jokaisella tapaamiskerralla. Lääkäri sopii seuraavan vastaanoton 1–12 kuukauden päähän. Sen lisäksi sovitaan diabeteshoitajan vastaanottoja tai soittoaikoja.
– Käyntivälit ovat melko tiheät, jotta tulemme tutuiksi ja luottamus kasvaa. Näin nuoren on helpompi kertoa huolistaan.
Jos nuori osoittaa osaavansa hoitaa diabetestaan itsenäisesti, käyntivälejä harvennetaan, jos taas hoitotasapaino heikkenee, käyntejä lisätään – tarvittaessa jopa viikoittaisiksi.
Nuorisopoliklinikka sijaitsee Lahden kaupungin keskustassa, lähellä toisen asteen oppilaitoksia. Näin nuorten on helpompi päästä käynneille koulupäivän aikana.
Nuoren hyvä kohtaaminen
Nuorisopoliklinikan henkilökunta on huomannut, että nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.
– Kyselemme, mikä nuorelle on tärkeää. Juttelemme koulusta, harrastuksista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Diabetes linkittyy tiiviisti muuhun elämään. Siksi pyrimme kartoittamaan nuoren elämän sujumista muutenkin kuin diabeteksen suhteen.
Vahvelaisen mukaan myönteinen ja kannustava asenne nuorta kohtaan kantaa paremmin hedelmää kuin haasteiden korostaminen.
– Ei tarvitse pelätä haukkuja, vaikka kaikki arvot eivät ole priimaa. Jos nuori kuulee vain negatiivista palautetta, voi olla, ettei hän tule toiste.
Nuorten terveysvalistusta pidetään hankalana, sillä nuorilla on paljon muutakin ajateltavaa kuin diabetes.
– Pohdimme haasteita yhdessä nuoren kanssa hänen oman olonsa ja vointinsa kautta. Olisiko hänen olonsa virkeämpi ja pystyisikö hän keskittymään kouluasioihin paremmin, jos hänen verensokeritasonsa olisi matalampi ja hän kiinnittäisi huomiota nukkumiseen ja ravitsemukseen. Motivoiva haastattelu toimii paremmin kuin suoraan ohjeiden antaminen.
Tukena moniammatillinen yhteistyö
Päijät-Hämeen sisätautiosaston nuorisopoliklinikalla nuoria hoitaa kaksi lääkäriä, neljä diabeteshoitajaa, ravitsemusterapeutti ja jalkaterapeutti. Lisäksi psykiatrisen poliklinikan kautta saadaan psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut.
Lääkäriä nuoret tapaavat aina vastaanottopäivinä, yksilölliseen tahtiin. Diabeteshoitajaan he ovat yhteydessä mahdollisesti useammin. Diabeteshoitaja voi tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Erityisesti psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja ovat tärkeitä.
– Aika monilla nuorilla on diabetekseen liittyvää väsymystä tai uupumusta. Nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt muutenkin, ja se näkyy myös meillä. Siksi psyykkisen tuen tarjoaminen on tärkeää. Miltei kaikki tukea tarvitsevat haluavat ottaa sitä myös vastaan.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle nuori voidaan lähettää esimerkiksi, kun hänellä on pulmia hiilihydraattien laskemisessa tai painonhallinnan haasteita. Myös jalkaterapeutin palveluja nuoret käyttävät jonkin verran.
Kokemukset lupaavia
Erikoistuva lääkäri Jarno Kettunen ja sisätautien erikoislääkäri Maarit Vahvelainen selvittivät, miten nuorisopoliklinikkamalliin siirtyminen on tavoittanut nuoria ja miten se on vaikuttanut heidän hoitotasapainoonsa. Nuorisopoliklinikalla on Vahvelaisen mukaan seurannassa selvästi enemmän nuoria kuin ennen nuorisopoliklinikan perustamista.
– Olemme saaneet yhä useamman nuoren sitoutettua seurantaan. Diabeteshoitaja soittaa nuorille ja kutsuu heitä vastaanotolle yksilöllisin väliajoin. Emme jätä ajan varaamista nuoren omalle vastuulle.
Nuorten kanssa olisi luontevaa asioida myös digitaalisten viestintävälineiden kautta. Ainakaan toistaiseksi ne eivät ole käytössä Päijät-Hämeessä.
– Digitaaliset kanavat olisi varmasti hyvä ottaa käyttöön myös. Sensoritietoja toki voidaan katsoa myös etänä.
Hoitotasapainoa nuorisopoliklinikkamalli ei ole ainakaan toistaiseksi parantanut. Se voi Vahvelaisen mukaan johtua siitä, että nuorisopoliklinikalle on saatu myös nuoria, jotka ovat aiemmin jättäneet tulematta vastaanotoille.
Toisaalta hoitotasapainot eivät ole heikentyneetkään. Siinä mielessä tulokset olivat lääkärien mukaan jopa oletettua paremmat. Se taas voi johtua insuliinivalmisteiden monipuolistumisesta ja pumppu- ja sensoriteknologian kehittymisestä, erityisesti älypumpuista. Sensoria käyttävät nuoret mahdollisesti myös seuraavat verensokeritasojaan tiuhemmin. Insuliinipumppu oli lähes kolmasosalla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisopoliklinikalla käyvistä nuorista.
Milloin aikuispoliklinikalle?
Suomalais-australialaisessa tutkimuksessa selvisi, että pelkästään iän perusteella ei voida päätellä, onko pitkäaikaista sairautta sairastava nuori valmis siirtymään hoitoon aikuisten yksikköön.
Ikää olennaisempaa on se, miten nuori hallitsee sairauden omahoidon ja uudenlaiset toimintatavat aikuisten puolella. Mitä valmiimpi nuori on siirtymään aikuisten yksikköön, sitä vähemmän hänellä on tutkimuksen mukaan ahdistusta sairaudestaan.
– Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Yritämme täällä valmentaa nuoria aikuistason seurantaan. Pystymme tarjoamaan nuorille diabeteksen hoidon yksilöllisen ohjauksen ja heidän tarvitsemansa hoitovälineet. Ja ennen kaikkea: riittävästi aikaa.
Nuorisopoliklinikalta nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
– Osa nuorista on kypsiä siirtymään aikuispuolelle jo 19-vuotiaana, mutta jos nuorella on psyykkisesti hankala vaihe meneillään, mikä aiheuttaa paljon mullistuksia elämässä, olemme tukeneet häntä pidempään, kunnes tilanne tasapainottuu.
Tutustu oppaaseemme Nuoren diabetes – ohjeita omahoidon ohjaukseen.
d-kauppa.diabetes.fi
