Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa tehty DIABIMMUNE-tutkimus vahvistaa käsitystä, että varhaislapsuuden suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunivälitteisten sairauksien kehittymisessä. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja allergiat.
DIABIMMUNE-tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat uutta tietoa mekanismeista, joilla suolen mikrobisto voi vaikuttaa altistavasti tai suojaavasti immuunivälitteisten sairauksien syntyyn.
– Mikäli havaittujen suolistomikrobiston muutosten yhteys immuunivälitteisten sairauksien syntyyn voidaan vahvistaa tulevissa tutkimuksissa, on mahdollista, että löydämme uusia käyttökelpoisia keinoja ehkäistä immuunivälitteisten sairauksien puhkeamista sairastumisriskin omaavilla henkilöillä, professori Mikael Knip tutkimusryhmästä uskoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen immuunipuolustusjärjestelmä ei kehity normaalisti, jos hänen suolistomikrobistonsa koostuu varhaisten ikävuosien aikana lajeista, joilla on heikko immunologinen vaikutus.
– On tiedetty jo pitkään, että maatilan lapsilla on vähemmän allergioita kuin lapsilla keskimäärin. Varhainen altistuminen tietyille mikro-organismeille näyttää hyödyttävän immuunijärjestelmää ja parantavan selviytymistä allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan, kertoo tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta.
Suomi, Venäjän Karjala ja Viro ovat maantieteellisesti ja osin myös geneettisesti toisiaan muistuttavia maita, jotka kuitenkin poikkeavat toisistaan elintason ja immuunivälitteisten sairauksien ilmaantuvuuden suhteen. Venäjällä esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja eräät muut immuunivälitteiset sairaudet ovat noin kuusi kertaa harvinaisempia kuin Suomessa. Hygieniahypoteesin mukaan immuunivälitteisten sairauksien yleistyminen länsimaissa johtuu varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta, minkä seurauksena immuniteetti kehittyy poikkeavalla tavalla.
Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Tarton yliopistosta, Petrozavodskin yliopistosta, Karjalan tasavallan Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Novartiksen tutkimuskeskuksesta. Tutkimusta ovat ensisijaisesti rahoittaneet EU (7. puiteohjelma), Suomen Akatemia ja Juvenile Diabetes Research Foundation. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Cell-julkaisusarjassa.
