Verensokeriskanneri vähentää arvailua

Verensokeriskanneri vähentää arvailua

Olkavarren takaosaan kiinnitettävä sensori on noin kahden euron kolikon kokoinen.

Teksti: Kari Kortelainen

Yhdysvaltalainen terveydenhuoltoalan yhtiö Abbott on tuonut Suomeen verensokerin seurantajärjestelmän, joka vapauttaa diabeetikot sormenpäiden rei’ittämisestä. Jatkuva mittausdata lopettaa arvailun, miten verensokeri on mahtanut käyttäytyä mittausten välillä.

Laite lukee verensokeritason olkavarren takaosaan kiinnitettävän sensorin avulla. Noin kahden euron kolikon kokoinen sensori toimii kaksi viikkoa.

Freestyle Libre -niminen seurantajärjestelmä tulee aluksi asteittain julkisen terveydenhuollon käyttöön Suomessa. Abbottin edustajien mukaan laitteet ja sensorit tulevat vapaasti ostettaviksi joskus loppuvuonna 2017 tai alkuvuonna 2018.

Yksi sensori maksaa runsaat 50 euroa ja lukulaite noin 60 euroa. Sille annetaan kolmen vuoden takuu. Lukulaitteet valmistetaan Britanniassa, sensorit Irlannissa.

Uutuus poikkeaa kilpailevista sensoreista siinä, että sitä ei tarvitse kalibroida sormenpäästä otettavien näytteiden avulla. Se, miten tällainen tarkkuus on saavutettu, on liikesalaisuus. Abbott on hyödyntänyt tuotekehityksessä yhtiölle vuosien aikana kertynyttä suurta tietovarantoa verensokerisensoreista.

Miten se toimii?

Sensori mittaa verensokeritason soluvälitilanesteestä kemiallisesti ihon alle asetetun säikeen avulla. Viiden millimetrin mittainen ja 0,4 millimetrin paksuinen säie pysyy paikallaan pienen tarratyynyn avulla.

Sensori luetaan lähietäisyydeltä pienen kännykän kokoisella lukulaitteella, joka kertoo glukoosilukeman alle sekunnissa. Tiedon siirtoon käytetään radioyhteyttä, jota varten sensorissa on pieni virtalähde. Tieto siirtyy myös vaatteiden läpi.

FreeStyleJokaisen skannauskerran jälkeen lukulaite näyttää mittausajankohdan verensokerilukeman, historian sekä sokeritason kehityksen suunnan. Lukulaite tallentaa tiedot 90 päivältä, ja koostaa niistä historiallisen tilannekuvan käyttäjänsä verensokeritasosta.

Aivan erehtymätön laite ei ole: jos verensokeri nousee tai laskee erittäin nopeasti, muutos näkyy soluvälitilanesteessä vasta hiukan myöhemmin. Tällaisessa tilanteessa sensorin käyttäjää neuvotaan mittaamaan verensokeri perinteisesti sormenpäästä.

Lisää tietoa hoidon tueksi

Ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi hoitosuositusten mukaan mitata verensokeri vähintään viisi kertaa päivässä pystyäkseen sovittamaan insuliiniannoksensa, ravintonsa ja liikuntansa yhteen. Tavoitteena on pitää verensokeritaso mahdollisimman lähellä terveen ihmisen tasoa.

Käytännössä hyvin harva diabeetikko mittaa näin ahkerasti. Niinpä ykköstyypin diabeetikoiden verensokeritasapaino on kaukana tavoitetasosta.

Jatkuva seuranta antaa mittaustietoa vaivattomasti ja huomattavasti enemmän. Sen jälkeen diabeetikon pitää vielä soveltaa käytettävissä olevaa tietoa hoitoonsa. Pelkkä mittausdatan lisäys ei vielä paranna hoitotasapainoa.

Joka tapauksessa sensorin käyttö mahdollistaa selvän parannuksen diabeetikoiden elämänlaatuun. Erityisesti tämä koskee diabetesta sairastavia lapsia, joiden vanhemmat heräävät jopa monta kertaa yössä mittaamaan verensokeria. Myös kouluikäisten diabeetikkolasten opettajien stressitaso voi laskea uuden tekniikan myötä.

Helposti kerättävä, jatkuva mittaustieto helpottaa myös työelämän paineissa sinnittelevien diabeetikoiden elämää. Verensokerin mittaaminen tarpeeksi usein sormenpäästä on joissakin ammateissa hankalaa.

Kokonaisnäkemys tarpeen

Ykköstyypin diabeetikot saavat verensokerin mittaustarvikkeet ilmaiseksi. Veronmaksajille koituva kustannus on 350–400 euroa vuodessa. Abbottin järjestelmän käyttökulut ovat tähän verrattuna noin kolminkertaiset. Ne ovat kuitenkin noin puolet nykyisin käytössä olevien sensorien kuluista.

Toisaalta diabeetikkojen ja diabeetikkolasten vanhempien elämänlaatu paranee selvästi. Jos lisäksi verensokeritasapaino paranee, säästöt lisäsairauksien hoitokustannuksissa ylittävät varmasti verensokerin seurannan kulut.

– Tämä edellyttää terveydenhuollon päättäjiltä kokonaisnäkemystä, ettei tuijoteta vain lyhyen aikavälin kustannuksia, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Freestyle Libre -järjestelmä on ollut seitsemässä maassa, muun muassa Ruotsissa, käytössä runsaat puolitoista vuotta. Suomalaiset terveydenhuollon päättäjät saanevat sieltä pian kustannus-hyötyanalyysiin tarvittavaa seurantatietoa.

– Odotamme innolla kustannusvaikuttavuustietoa ja -laskelmia.  Ennen kuin saamme käyttökokemusta ja seurantatietoa omilta potilailtamme, joutunemme soveltamaan Käypä hoito -suosituksen ohjeita sensoroinnista, vaikka kyse on omaseurannasta. Jos uudenlainen sensorimittaus toimii niin hyvin kuin valmistaja lupaa, näen että olemme uuden aikakauden alussa, Ilanne-Parikka sanoo.

Hoitoa ei enää aloiteta sairaalassa

Pirjo Ilanne-Parikan mukaan käyttäjiksi jouduttaneen rajaamaan aluksi diabeetikkolapset ja monipistoshoidossa olevat tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikot.

– Monipistoshoitoiset kakkostyyppiläiset ovat heterogeeninen ryhmä, mutta suurelle osalle heistä on kehittynyt merkittävä insuliininpuutos. Heidän seurantatarpeensa ei eroa tyypin 1 diabetesta sairastavista. Yksi tärkeä käyttäjäryhmä voisivat olla insuliinihoitoiset ikäihmiset, niin kotona kuin erilaisissa palvelutaloissa tai laitoksissa asuvat.

Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että insuliinihoitoisen diabeteksen hoito on siirtynyt sairaalasta kotiin.

–  Ennen otimme ihmisiä surutta sairaalaan 1–2 viikon ”hoitotasapainotukseen”. Kaikki uudet ykköstyypin diabeetikot otettiin osastolle, ja myös tyypin 2 diabetesta sairastavat otettiin osastolle perusinsuliinihoidon aloitukseen. Nyt kaikki tämä tehdään kotona tai vastaanotolla.

– Kuukauden Libre-seuranta maksaa noin sata euroa. Jo pelkkä erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynti poikii isomman laskun kuntaan, osastohoidosta puhumattakaan, Ilanne-Parikka vertaa.

Hän kannustaa hoitopaikkoja ja diabeetikoita tekemään kunnon laatuseurantaa, eli systemaattisesti kirjaamaan ylös, miten uusi verensokerin seurantamenetelmä vaikuttaa HbA1c-arvoon ja omamittausten määrään, ja pieneneekö verensokerin vaihteluväli.

10 Kommenttia

  1. Olen yksi Freestyle Libren käyttötestaajista ja Libren käyttömukavuus ja -edut olivat heti todettavissa jo pelkästään glukoosiarvojen mittaamisen helppouden vuoksi (vain skannaamisella tieto sen hetkisestä arvosta ja tieto mihin suuntaan ollaan menossa). Tähän ei perinteisillä verensokerimittareilla päästä. Lisäksi vuorokausikäyrän saaminen ja yösokereiden mittaaminen ovat helppoja. Samalla 14 vrk toimivalla sensorilla voi mitata glukoosiarvonsa niin monta kertaa kuin haluaa tai on tarpeen. Verensokerimittareiden testiliuskoja hoitopaikat antavat vain rajallisen määrän (8 kpl/vrk) mikä on vähän eikä riitä poikkeuspäivien käyttöön alkuunsakaan. Laskin omalta osaltani liuskamittausten kustannukset (9 kpl/pvä 0,60 euroa/liuska) vrt. Libren sensorikustannuksiin (sensorin hinnaksi arvio 50 euroa). Freestyle Libren kustannukset omalta kohdaltani olisivat vuositasolla n. 400 euroa edullisempi vaihtoehto vaikka mittaisin kerran päivässä verensokerin lisäksi sormenpäästä.

  2. Tämä on oikeanlaista kehitystä. Seuraavaan versioon saadaan toivon mukaan automaattinen ajastettu skannaus niin että vuorokausikäyrä ja tilannekuva saadaan automaattisesti ilman manuaali mittailua. Hyvä, hyvä 🙂

    • OP, en oikein usko että Libreen mitään ”automaattiskannausta” tulee; sillä tavalla toimivat tavalliset glukoosisensorit. Se että Libressä pitää skannaus tehdä käsin on tietoinen suunnittelupäätös, jonka avulla laitteen hinta on saatu edulliseksi.

      • Tuntematta laitteen tai käytetyn teknologian ominaisuuksia tätä tarinaa enemmän on mahdoton ottaa kantaa käytetyn teknologian mahdollisuuksiin tai kehityspotentiaaliin. Vaikuttaa kuitenkin selvältä että laitteen bisnes-malli on sen käyttämisessä, ei omistamisessa. Tämä takaa valmistajalle kassavirran koko laitteen elinkaaren ajalle.
        Käyttäjän näkökulmasta tuo manuaali skannaus lienee laitteen suurin heikkous ja suuri kehitys olisi sen saaminen automaattiseksi.

        • Mitäpä sillä automaattisella skannauksella tekee, jos niitä arvoja pitää kuitenkin seurata? Samapa se jos seurantalaitteen vien (muutamaksi?)sekunniksi anturin lähelle samalla kun joudun ne jostain (seurantalaitteelta) lukemaan… veikkaan että tässä joudutaan painottelemaan kuitenkin painavamman anturin kanssa, jos sinne halutaan enemmän älyä (vienee enemmän virtaakin).

  3. Käydessäni dm-hoitajalla, hän kertoi kyseisestä mittarista ja että, sen kanssa on mahdollista uida ja saunoa. Uidessa on kuitenkin huomioitava, ettei SENSORIN KANSSA SAA SUKELTAA YLI METERIN SYVYYTEEN.

  4. Kyllä, laitteen kanssa voi mennä suihkuun, saunaan sekä uimaan. Uidessa on rajoituksena, ettei saa sukeltaa yli metriä syvemmälle.

    Edellämainitun olen kuullut dm-hoitajalta.

  5. Harmi etta kyseista tuotetta ei saa ostettua itselleen vaan taytyy kayda julkisen terveyden huollon puheilla. Onko tietoa jos kuitenkin haluaisi itselleen taman laitteen etta voiko jostain ulkomailta tilata?

Kirjoita kommentti