Päivitä lääkelistasi ja ota lääkkeet ohjeen mukaan

2206
- Kun käytössä on paljon eri sairauksien lääkkeitä, tarkistamme että niitä on turvallista käyttää yhdessä ja että niitä käytetään oikein, farmaseutit Pilvi Moberg ja Niina Ranttila luonnehtivat lääkearvionteja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Teksti: Irma Heiskanen-Haarala

Keho ei reagoi resepteihin, vaan todelliseen lääkkeiden käyttöön. Siihen, mitä lääkeaineita elimistöön tulee, millaisina annoksina, miten ja milloin lääkkeet on otettu. Oma lääkelista kannattaa pitää ajan tasalla ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaan. 

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johtava farmaseutti Pilvi Moberg ja farmaseutti Nina Ranttila tekevät muun työnsä ohella lääkehoidon arviointeja.

Aloite voi tulla lääkäriltä, ja silloin arviointi tehdään lääkärin lähetteellä.

– Haemme lääkelistan potilastietojärjestelmästä ja selvitämme lääkkeiden yhteisvaikutukset. Otamme huomioon potilaan laboratorioarvot ja katsomme, onko munuaistoiminnan häiriöitä. Tarkistamme, ovatko diagnoosit voimassa ja onko lääkehoidon seuranta järjestetty, Nina Ranttila kuvaa.

– Joskus menemme asiakkaan kotiin tekemään laajemman arvioinnin. Silloin otetaan esiin reseptit ja lääkepurkit ja tehdään haastattelulomakkeen avulla perusteellinen haastattelu. Yksi suuri ongelma on, että meidän atk-järjestelmämme lääkelista ei vastaa todellisuutta, Pilvi Moberg kertoo.

Itsehoitoa ja naapurin lääkkeitä

Usein ihmiset käyvät monella eri lääkärillä ja käyttävät reseptilääkkeiden rinnalla itsehoitolääkkeitä, jotka eivät kirjaudu minnekään.

Moni jättää lääkärin määräämiä lääkkeitä käyttämättä tai ei käytä niitä ohjeen mukaan. Jotkut käyttävät myös puolison tai tuttavan lääkkeitä.

Forssan sairaalassa farmaseutti on välillä mukana lääkärinkierrolla ja tarkistaa heti paikan päällä, sopivatko lääkärin kaavailemat uudet lääkkeet yhteen vanhojen kanssa. Myös hoivakodin asukkaille käydään tekemässä lääkehoidon arviointeja yhteistyössä avoapteekin, hoitajien ja lääkärin kanssa.

– Kun sairaudet iän myötä lisääntyvät, myös lääkemäärät lisääntyvät. Jos vanhus toimii toisen ihmisen omaishoitajana, hän ei aina jaksa huolehtia omasta lääkehoidostaan, Moberg muistuttaa.

Kun on monta sairautta ja paljon lääkkeitä, potilas ei aina välttämättä tiedä, mihin mikäkin lääke on määrätty.

– Kun käyn diabeetikon kotona tekemässä haastattelua, pyrin myös kannustamaan kaikkien tarpeellisten lääkkeiden ottamiseen, Ranttila mainitsee.

Moni jättäisi mielellään pois esimerkiksi kolesterolilääkkeen, vaikka sen käyttöön on hyvät perusteet.

Oikea annos ohjeen mukaan

Ranttila on havainnut, että osa diabetesta sairastavista käyttää tabletteina otettavia diabeteslääkkeitä ”päivän fiiliksen” mukaan, vaikka niitä pitäisi ottaa juuri oikea annos ohjeen mukaan, esimerkiksi kaksi tablettia kaksi kertaa päivässä.

Rohdoslääkkeitä käytetään aika paljon, ja kaikki niistä eivät sovi diabeteslääkkeiden kanssa.

Naisista lähes kaikki käyttävät D-vitamiinia. Erillinen D-vitamiinivalmiste on turha, jos sitä on jo jossain yhdistelmävalmisteessa, esimerkiksi kalsiumin kanssa.

Hyödyt ja haitat puntariin

Joskus ohimenevään oireeseen annettu lääkitys jää ”päälle”, ja joskus lääkkeestä tulee haittavaikutus, jota aletaan hoitaa toisella lääkkeellä.

Esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan tarvitaan monta lääkettä, mutta jos jostain lääkkeestä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sen käyttöä täytyy tarkkaan pohtia.

– Virtsankarkailuun auttavat lääkkeet voivat viedä muistia. Silloin on mietittävä, kumpi on tärkeämpää: pelaako yläpää vai alapää, Moberg toteaa.

Lääkehoidon arviointiin kuuluu myös tarkistaa, että kaikki Kela-korvaukset tulevat oikein. Hyvä yhteistyö lääkärin, hoitajan ja farmasian ammattilaisen kesken varmistaa, että B-lausunto lähtee Kelaan, kun potilaalla on oikeus lääkkeen erityiskorvaukseen.

Valtava kirjo lääkkeitä

Diabeteshoitaja Riitta Salolla on 23 vuoden kokemus diabeetikoiden kanssa työskentelystä. Nyt hän hoitaa lähinnä aikuisia ykköstyypin diabeetikoita viiden kunnan alueella Forssan seudulla.

– Diabeteksen lääkehoidossa on valtava kirjo lääkkeitä. On niin monta erilaista hoitoa kuin on diabeetikoitakin, Salo kuvailee.

Varsinkin tablettilääkkeitä käyttävien kakkostyypin diabeetikoiden lääkehoito pitäisi Salon mielestä päivittää useammin kuin nyt tehdään.

– Kakkostyypin diabeteksen hoidossa otetaan usein käyttöön insuliini. Silloin pitää muistaa jättää tarpeettomat tablettimuotoiset verensokerilääkkeet pois, Salo muistuttaa.

Suolistohormoneihin vaikuttava eksenatidi on tullut ylipainoisten diabeetikoiden tueksi. Salo muuttaa lääkärin antamia ohjeita selkokielelle ja opettaa potilaitaan ottamaan lääkkeitä oikein. Hän tähdentää, että eksenatidi, kauppanimeltään Bydureon, ei ole insuliini, vaikka se onkin pistettävä lääke.

Säätämistä ja karsimista

Jos verensokeriarvot eivät tahdo pysyä aisoissa, diabeetikolla voi olla käytössä jokin lääke, joka nostaa verensokeria. Tällainen lääke voi olla esimerkiksi kortisoni. Silloin on viisasta säätää lääkitystä.

– Jos käy kerran viikossa kortisonipistoksilla, sinä päivänä kannattaa lisätä insuliinia, Salo opastaa.

Hän on lähettänyt monia potilaitaan Pilvi Mobergin tai Nina Ranttilan luokse lääkehoidon arvioon. Usein lääkearsenaalista on karsittu turhia luontaislääkkeitä ja esimerkiksi päällekkäisiä kalsiumvalmisteita.

Samalla on selvinnyt, mitä sellaisia lääkkeitä yksityislääkärit ovat mahdollisesti määränneet, jotka eivät näy kuntayhtymän kautta saatavassa lääkelistassa.

Insuliinia järkevästi

Joskus vanhoja lääkkeitä jää turhaan roikkumaan käyttöön. Toisinaan taas tarpeelliset lääkkeet jäävät käyttämättä. Salo ottaa esimerkiksi ateriainsuliinin: jos se jää päiväsaikaan ottamatta, verensokeri huitelee illalla korkeissa lukemissa.

Salo siteeraa vanhaa Lääketietokeskuksen iskulausetta: ”Vain otettu lääke auttaa.” Hän korostaa myös, että pelkkä verensokerinmittaus ei ole hoitamista. Mittarin lukeman pitäisi vaikuttaa otettavaan insuliiniannokseen.

– Ei riitä, että insuliini on käytössä, sitä kannattaa käyttää järkevästi. Diabeetikon lääkehoito on vaativa palapeli. Jokaisella pitäisi olla ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma, joka on laadittu yhteistuumin diabeetikon kanssa, Salo tähdentää.


 

Vuoden terveydenhoitaja 
Diabeteshoitaja Riitta Salolla on 23 vuoden kokemus diabeetikoiden kanssa työskentelystä. Kuva: Seppo Pessinen
Diabeteshoitaja Riitta Salolla on 23 vuoden kokemus diabeetikoiden kanssa työskentelystä. Kuva: Seppo Pessinen

Diabeteshoitaja Riita Salo on Vuoden 2016 terveydenhoitaja. Salo on asiakastyön lisäksi ollut vaikuttamassa diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon paitsi paikallisella myös valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Salo on toiminut diabeteshoitajana jo vuosikymmeniä. Sekä Salon kollegat että hänen asiakkaansa arvostavat hänen asiantuntemustaan. Asiakkaiden mielestä hän ei vain hoida diabetesta, vaan hän on myös ymmärtävä kanssakulkija monissa sairastamisen eri käänteissä.

Riitta Salon kiinnostus diabetekseen ei lopu työpäivään: hän on toiminut jo vuosia paikallisessa diabetesyhdistyksessä ja ollut pitkään erilaisissa työryhmissä tekemässä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen tähtäävää työtä. Lisäksi hän toimii parhaillaan kansainvälisen diabetesyhteisön DESG:n Suomen yhdistyksen (Diabetes Education Study Group), puheenjohtajana.

1 KOMMENTTI

  1. Se on tärkeää, että lääkelista käydään lävitse ja katsottaisiin samalla esimerkiksi myös monivitamiinien tarve. Samoin kun luontaistuotteiden käytön järkevyys, kun ne kuitenkin ovat kalliita.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here