Oli tammikuu vuonna 1994. Olin 13-vuotias, rakastin futista ja olin juuri tulossa treeneistä. Isä oli tullut hakemaan minua. Autossa en pystynyt ajattelemaan muuta kuin sitä, että minua janotti kauheasti. Kotona mittasimme verensokerini diabeetikkoisäni mittarilla, ja se näytti 24,5 mmol/l.
Viikon sairaalareissun jälkeen pääsin kotiin ja pelaamaan taas futista. Ensimmäisenä koulupäivänä sairastumiseni jälkeen äitini tuli mukaan kouluun. Hän kertoi, että minulla on diabetes ja että minun pitää mitata verensokeria ja pistää insuliinia koulupäivän aikana.
Mutta ei mennyt pitkään, kun kadotin kaiken kiinnostuksen diabeteksen hoitoon, ja se tietenkin näkyi verensokeriarvoissani. Ainaiset keskustelut hoitotasapainosta ja lisäsairauksilla pelottelu ahdistivat minua. Mahdolliset lisäsairaudet tuntuivat siinä iässä kovin kaukaisilta asioilta. Liikunta ja etenkin jalkapallo olivat silloin elämässäni ykkössijalla.
Olin haaveillut siitä, että jalkapallosta tulisi ammattini, mutta lopetin jalkapalloilun ja kiinnostuin juoksemisesta.
Olin koko ajan ollut hyvin tyytyväinen saamaani diabeteksen hoitoon. Sain käyttööni myös insuliinipumpun ja sensorointilaitteen. Siitä tuli omahoitoni käännekohta: pumppuhoito on ylivertainen vaihtoehto paljon liikkuvalle diabeetikolle.
Lisäksi olen nykyisin siinä onnellisessa asemassa, että perheeni – vaimo ja kaksi tytärtä – tukevat minua kaikessa diabetekseen liittyvässä. Ei ihme, että minulla on nyt hyvä hoitotasapaino!
Rehtorin ja opettajan työssäni Suomessa ja Norjassa olen huomannut, että tarvitsen säännöllistä liikuntaa pitääkseni diabeteksen tasapainossa. Olen huomannut myös, että elämä diabeteksen kanssa on helpompaa, jos pystyn rajoittamaan stressin määrää työelämässä. Opettajan työn lisäksi minulla on oma yritys, joka tarjoaa hierontaa ja juoksukursseja.
Vuosien varrella olen oppinut, että aina kannattaa puhua avoimesti diabeteksesta. Tänä vuonna olen jopa ottanut tatuoinnin, koska haluan tehdä sairauteni näkyväksi. Se on aika halpa henkivakuutus. Ranteessani lukee nyt ”Diabetes type 1”.
Bloggaan diabetekseen ja juoksuharjoitukseen liittyvistä asioista. Käy tutustumassa sivustooni: www.springmats.com.
Kaikki on mahdollista, myös diabeetikoille!
Mats Fors
Tekstin on kääntänyt ruotsin kielestä kielenkääntäjä Margareta Gustafsson.
Kuva: Evelina Lindahl
Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2018.