Teksti: Irma Heiskanen-Haarala
LDL-arvo on oiva riskiosoitin – ja samalla keskeinen hoidon kohde. LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite riippuu riskitekijöiden määrästä.
Suositukset veren rasva-arvoista tarkentuivat tammikuussa 2021. Nyt plasman LDL-kolesterolipitoisuuden tiukin raja on 1,4 millimoolia litrassa. Tämä on tavoite myös diabetesta sairastavalle, kun valtimotaudin riski on erityisen suuri.
Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg painottaa valtimotaudin kokonaisriskin arvioimista ja riskien hoitamista ajoissa.
Strandberg oli puheenjohtaja dyslipidemioiden eli rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suositusta laativassa työryhmässä. Suositus perustuu laajaan näyttöön:
– Olemme 2000-luvun alusta tukeutuneet eurooppalaisiin suosituksiin. LDL-kolesterolin määrä on hyvä riski-indikaattori, ja meillä on vakuuttava näyttö siitä, että kun LDL-kolesterolin pitoisuutta lasketaan, päätetapahtumat vähenevät.
Päätetapahtumilla Strandberg tarkoittaa sydän- ja aivoinfarkteja. Silloin verihyytymä on tukkinut elintärkeän valtimon.
Kun haitallista LDL-kolesterolia on verenkierrossa liikaa, se alkaa kertyä valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Samalla aktivoituu valtimotautiin liittyvä tulehdusreaktio.
Miksi veren epäedullisia rasva-arvoja ei voi korjata lisäämällä terveydelle edullista HDL-kolesterolia?
– Tutkijoilla oli hyvä hypoteesi, miten tilannetta korjataan nostamalla HDL-kolesterolin määrää, mutta se ei ole käytännössä juuri estänyt valtimotautitapahtumia, Strandberg vastaa.
Solujen rakennusaine
Kolesteroli on elintärkeä eläinten – siis myös ihmisen – solujen rakennusaine. Kaikki solut pystyvät muodostamaan kolesterolia. Elimistön aineenvaihduntatehdas, maksa, on tärkein kolesterolin tuottaja.
Ihminen ei tarvitse kolesterolia ravinnosta, ja verenkierrossa LDL-kolesteroli on turhaa ja suurina määrinä haitallista.
Elämäntapahoito on aina osa rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden korjaamista. Ruokavalio täytyy saada kuntoon. Lisäksi tarvitaan sopivan verran säännöllistä liikuntaa ja riittävästi hyvälaatuista unta, ja tupakoinnista ja alkoholin liikakäytöstä pitää päästä eroon.
Eläinrasvojen vähentäminen ja vaihtaminen kasvirasvoihin on valtimoille suotuisan ruokavalion perusta.
– Myös geeneillä on iso vaikutus, ja riippuu ihmisestä ja lähtötilanteesta, miten paljon elämäntapojen muutoksella saa aikaan. Kun syöt voita lusikalla, kolesterolitaso nousee, ja kun jätät eläinrasvat pois, se yleensä laskee, Strandberg muistuttaa.
Pitää olla tosi motivoitunut, että pystyy aikuisena tekemään pysyvän elämäntapamuutoksen ja jaksaa noudattaa terveellisiä linjauksia pitempään kuin pari vuotta. Yksi parhaita perintöjä lapsille onkin totuttaa heidät terveelliseen ja monipuoliseen ruokaan, säännölliseen liikuntaan ja muihin terveisiin tottumuksiin pienestä pitäen.
Perinteisiä statiineja
– Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkkeen, mutta lääkehoito ei missään tapauksessa korvaa ruokavalion ja elämäntapojen vaikutusta, Strandberg tähdentää.
Perinteinen, ensisijainen lääkehoito rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin on statiinien lääkeryhmä. Statiinit ovat edullisia ja sopivat useimmille. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat lihaskivut, joita tulee noin viidelle prosentille käyttäjistä.
Statiinit estävät soluja valmistamasta kolesterolia, ja silloin solut ottavat kolesterolia enemmän verenkierrosta.
– Diabeetikoilla kolesterolisynteesi on yleensä koholla, ja statiinien pitäisi toimia heillä hyvin, Strandberg sanoo.
Statiinit voivat lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, jos sairaus on jo tulollaan. Diabetesta nämä lääkkeet eivät pahenna. Statiinilääkityksestä hyötyvät varsinkin metabolista oireyhtymää potevat, joilla plasman LDL-kolesterolin pitoisuus on suuri, HDL-kolesterolin pitoisuus pieni ja triglyseridien määrä suuri.
Tukilääkkeitä ja uutuuksia
Etsetimibi on lääke, joka estää kolesterolin imeytymistä suolesta. Se ei ole yksinään kovin tehokas, mutta auttaa alentamaan LDL-kolesterolia yhdistettynä statiinihoitoon silloin, kun statiinilääkitys ei yksin riitä.
Rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin voidaan joissakin tapauksissa käyttää fibraatteja, jotka pienentävät triglyseridiarvoa ja suurentavat hiukan HDL-kolesteroliarvoa.
Resiinejä käytetään lähinnä statiinien tukena vaikeissa kolesterolihäiriöissä.
PCSK9-estäjät alirokumabi ja evolokumabi ovat uusimpia kolesterolilääkkeitä, ja ne annetaan pistoksena ihon alle kerran tai kahdesti kuukaudessa. Ne ovat vasta-aineita, jotka estävät LDL-reseptoreita hajottavaa proteiinia, ja näin maksasoluissa on enemmän reseptoreita keräämässä LDL-kolesterolia verenkierrosta.
Tehokasta ja kallista
– PCSK9-estäjät ovat todella tehokkaita, mutta myös kalliita. Nämä lääkkeet laskevat LDL-kolesterolia 50–60 prosenttia, mutta kustannus on useita tuhansia euroja vuodessa. Erityisen suuren riskin potilas voi kuitenkin saada lääkkeelle määräehdoin peruskorvattavuuden, jopa erityiskorvattavuuden, Strandberg kertoo.
Myös inklisiraani vaikuttaa LDL-reseptoreita lisäävästi, mutta se toimii estämällä PCSK9-proteiinin muodostumista. Tämä lääke pistetään vain kerran tai kaksi vuodessa. Kela on alkanut myöntää siitäkin määräehdoin peruskorvauksen esimerkiksi periytyvän, vaikean, elinikäisen kolesterolihäiriön eli familiaalisen hyperkolesterolemian hoidossa.
– LDL-kolesterolin määrä saadaan viimeistään uusilla lääkkeillä hoidettua pienemmäksi, mutta etenkin diabetesta sairastavilla voi korkea triglyseriditaso jäädä ongelmaksi. Korjaukset ruokavaliossa ja statiiniannoksen nosto usein auttavat. Tarvittaessa statiiniin voi yhdistää fibraattilääkityksen, Strandberg kertoo.
Kalaöljyistä rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden korjaajina on toistaiseksi ristiriitaisia tutkimustuloksia. Hoitosuosituksessa päädyttiin siihen, että niistä ei ilmeisesti ole hyötyä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Kalaöljyjen hyötyjä kannattaa kerätä syömällä kalaruokia.
Rasva-arvo on riskiosoitin
Dyslipidemioilla tarkoitetaan epäedullisia veren rasva-arvoja: plasman kokonaiskolesterolipitoisuus on liian suuri, LDL-kolesterolia ja triglyseridejä on liikaa tai HDL-kolesterolia on liian vähän.
Perusterveen ihmisen rasva-arvot ovat kohdillaan, kun plasman kokonaiskolesterolipitoisuus on alle viisi ja LDL-kolesterolipitoisuus alle kolme millimoolia litrassa.
Kun valtimotaudin riski arvioidaan kohtalaiseksi, LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on alle 2,6 millimoolia litrassa. Kun valtimotaudin riski on suuri, LDL-kolesterolipitoisuuden pitäisi jäädä alle 1,8 mmol/l. Erityisen suuren valtimotautien riskin omaaville LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on alle 1,4 mmol/l.
Kohtalainen valtimotaudin riski on alle 35-vuotiailla ykköstyypin diabeetikoilla sekä alle 50-vuotiailla kakkostyypin diabeetikoilla, jotka ovat sairastaneet diabetesta alle kymmenen vuotta ja joilla ei ole muita valtimotaudin riskitekijöitä.
Valtimotaudin riski on suuri, kun diabetes on ollut yli kymmenen vuotta tai kun diabeetikolla on yksikin merkittävä riskitekijä, kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, lihavuus tai suvussa kulkeva taipumus sairastua valtimotauteihin.
Riski valtimoille on erityisen suuri, kun diabetesta on sairastettu yli 20 vuotta tai diabetesta sairastavalla on jo todettu sepelvaltimo-, aivovaltimo- tai ääreisvaltimotauti, tai kun diabetes on aiheuttanut lisäsairauden, esimerkiksi valkuaista virtsassa tai silmänpohja- tai hermomuutoksia, tai diabeetikolla on muita merkittäviä riskitekijöitä.
Diabetes ja veren rasvat
Diabetesta sairastavan riski saada valtimotauti on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna ihmiseen, jolla sokeriaineenvaihdunta on kunnossa. Riski suurenee diabeteksen keston myötä. Naisilla diabetes tavallaan poistaa sen edun, mikä naissukupuolella on miehiin verrattuna valtimotautiriskin suhteen ennen vaihdevuosia.
Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes lisäävät molemmat valtimotaudin riskiä, tyypin 1 diabetes varsinkin silloin, kun siihen liittyy munuaistoiminnan häiriö albuminuria tai silmän verkkokalvon sairaus retinopatia.
Diabeettiselle rasva-aineenvaihdunnan häiriölle tyypillistä on plasman suuri triglyseridipitoisuus ja pieni HDL-pitoisuus. LDL on kuitenkin keskeinen hoidon kohde.
Elämäntapahoidon lisäksi diabetesta sairastava tarvitsee useimmiten lääkkeitä korjaamaan rasva-arvot. Ensisijaisesti käytetään statiineja, ja hoitoa voidaan tehostaa etsetimibilla. PCSK9:n estäjät toimivat diabetesta sairastavilla vähintään yhtä hyvin kuin diabetesta sairastamattomilla.
Lisätietoa:
– Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus 25.1.2021. www.kaypahoito.fi
– sydan.fi/fakta/kolesterolilaakkeet
