Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Painonhallinta ja sopivat ruokatottumukset auttavat pitämään satunnaiset närästysoireet kurissa. Usein toistuvat ja vaikeat oireet vaativat lääkärin tutkimuksia.
Kylläpä olo on taas hankala. Rintalastan takana tuntuu polttavaa kipua, kun hapan mahaneste korventaa ruokatorvea. Välillä hapan neste nousee nieluun ja suuhun saakka. Närästää!
Vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Timo Heikkinen Terveystalosta kertoo, että närästys on hyvin yleinen ruoansulatuskanavan vaiva, sillä jokainen meistä kokee sitä ainakin joskus.
– Kun närästysoire toistuu usein tai on erityisen hankala, puhutaan pelkän närästyksen sijaan refluksitaudista, Heikkinen tarkentaa.
Refluksitaudissa vaikeita närästysoireita on vähintään kerran viikossa tai lievempiä oireita vähintään kaksi kertaa viikossa. Länsimaissa refluksitaudin oireita on noin 30 prosentilla aikuisista.
Närästysoireilu on yleensä seurausta ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen heikentyneestä toiminnasta. Siksi mahalaukun hapanta sisältöä pääsee välillä ruokatorveen tai jopa nieluun saakka. Toisin kuin maha, ruokatorvi ei kestä mahanesteiden happamuutta. Happokuormitus sattuu, polttelee ja voi aiheuttaa ruokatorveen tulehdusmuutoksia.
Painonhallinta lievittää närästysoireilua
Närästystä esiintyy tyypillisesti etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Rasvainen ruoka voi pahentaa oireilua, samoin ylipaino.
– Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja riskiä takaisinvirtauksen pahenemiselle. Refluksitauti voi tulla ylipainon seurauksena, Heikkinen huomauttaa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden tohtori Reija Männikkö Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että painonhallinta lievittää usein ylipainoon liittyvää närästysoireilua.
– Jo maltillinen, muutaman kilon painonlasku voi helpottaa oireita, hän sanoo.
Kaikkien närästysoireilusta kärsivien kannattaa Männikön mukaan kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen syöminen 3–5 tunnin välein auttaa pitämään annoskoot aterioilla kohtuullisina. Suuret ja runsaat ateriat tyypillisesti pahentavat närästysoireita.
– Ähkyyn asti syömistä ei suositella. Omaa olotilaa on hyvä kuulostella. Varsinkin illalla ruokailua on syytä keventää, jos oireita tulee herkästi yöllä. Kevyt iltapala on hyvä syödä 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa, Männikkö ohjeistaa.
Kahvia pienemmästä mukista
Usein närästysoireiden hallinta edellyttää muitakin muutoksia ruoka- ja juomatottumuksissa. Pannulla käristämisen sijaan ruuanvalmistuksessa kannattaa suosia uunissa kypsentämistä, kevyttä ruskistamista, keittämistä ja höyryttämistä.
Rasvaisia, närästykselle altistavia ruokia ovat esimerkiksi pizzat, hampurilaiset, kermaperunat, pekoni, makkararuuat, munkit ja viinerit.
– Kun vähentää niiden syömistä, se tukee myös painonhallintaa, Männikkö muistuttaa.
Herkästi närästysoireilua aiheuttavat myös alkoholi, kahvi, musta tee, kolajuomat, kaakao, suklaa, tomaatti, sipuli ja sitrushedelmät. Mausteista mustapippuri, jalapeno, cayenne ja minttu ovat monille hankalia.
– Ruuansulatuskanavan oireilulle on leimaa-antavaa se, että ruuat ja juomat vaikuttavat oireisiin yksilöllisesti. Vain oireita aiheuttavien ruokien ja juomien käyttöä tarvitsee rajoittaa. Se vaatii usein vähän salapoliisityötä, Männikkö sanoo.
Karsittavien ruoka-aineiden tilalle on hyvä etsiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta oireita. Sitrushedelmien sijaan voi syödä vaikkapa banaania, omenaa, päärynää, persikkaa, kiiviä tai marjoja. Määrilläkin on merkitystä. Esimerkiksi kahvista tai mustasta teestä tarvitsee vain harvoin luopua kokonaan.
– Usein riittää, että pienentää mukin kokoa tai harventaa juomakertoja, Männikkö toteaa.
Lieviä oireita voi lääkitä itse
Painonhallinnan ja ruokavaliomuutosten lisäksi närästysoireiden lievittäminen vaatii usein myös muiden terveystottumusten tarkastelua. Tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen liikunta yleensä helpottavat oireita. Yöllisiin refluksioireisiin voi tepsiä sängyn päädyn kohottaminen 15–20 senttimetrillä vaikka tyynyjen avulla. Lisäksi kannattaa suosia vaatetusta, joka ei kiristä liikaa vyötäröltä.
Tilapäistä närästystä voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Limakalvon suoja-aineet, kuten sukralfaatit ja alginaatit, muodostavat suojaavan kalvon mahan ja ruokatorven limakalvon pinnalle. Tällä tavoin vaikuttaa esimerkiksi monien tuntema Gaviscon-liuos. Lääke otetaan puoli tuntia aterian jälkeen, oireiden ilmaantuessa ja juuri ennen makuulle menoa.
– Lievät ja satunnaiset oireet hoituvat usein parhaiten tämän tyyppisillä lääkkeillä. Jos niistä ei ole riittävästi apua, kannattaa kokeilla happosalpaajia. Niitä voi käyttää 1–2 viikon kuurina, Timo Heikkinen kertoo.
Milloin on lähdettävä lääkäriin?
Heikkinen korostaa, että närästysoireilu vaatii tarkempia tutkimuksia lääkärin vastaanotolla, jos oireet eivät ala 1–2 kuukauden omahoidolla helpottaa tai ne uusivat pian hoidosta huolimatta. Myös ikä ja mahdolliset muut oireet vaikuttavat siihen, miten nopeasti lääkäriin on lähdettävä.
– Esimerkiksi nielemisongelmat, painonlasku ja heikotuksen tunne ovat hälytysmerkkejä, joiden vuoksi on hakeuduttava nopeasti lääkäriin. Etenkin yli 50-vuotiaalla ne voivat olla merkki vakavasta sairaudesta, Heikkinen sanoo.
Myös äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena on syy lähteä lääkäriin, sillä joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla.
– Sydänkohtaus ja refluksioireet voivat mennä sekaisin, sillä pistävä rintakipu voi johtua kummasta tahansa. Sydänkohtauksen mahdollisuus on pidettävä mielessä, ja se voidaan selvittää sydänfilmillä, Heikkinen selventää.
Närästys voi heikentää diabeetikon hampaiden terveyttä
Toistuva närästysoireilu voi kuormittaa myös suun ja hampaiden terveyttä. Jos hapan mahaneste usein nousee suuhun saakka, se voi aiheuttaa hampaissa kiillevaurioita.
Hampaiden kemiallista kulumista, jossa hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta, kutsutaan hampaiden eroosioksi. Suun terveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta kertoo, että närästyksen aiheuttamat kiillevauriot ovat diabetesta sairastavalle erityinen riski.
– Ihmisen syljessä on normaalisti puskuriominaisuus hampaita kuormittavia happoja vastaan. Jos diabeteksen hoitotasapaino on huono, sylkeä erittyy vähemmän ja suu kuivuu helposti. Silloin hapot vaikuttavat tavallista enemmän.
Närästyksen aiheuttamat kiillevauriot ilmaantuvat tyypillisesti suulaen puolelle ylähampaisiin. Niitä on itse sieltä hyvin hankala huomata. Siksi toistuvista närästysoireista kärsivän kannattaa hakeutua hammaslääkärin tutkimuksiin.
Mitä aikaisemmassa vaiheessa mahdolliset kiillevauriot havaitaan, sitä tehokkaammin niiden pahenemista voidaan estää. Kiillevauriot ovat nimittäin palautumattomia.
– Jäljellä olevaa kiillettä voidaan vahvistaa esimerkiksi fluorikäsittelyillä. Kun kiille on kokonaan menetetty, sen alla oleva hammasluu on altis erilaisille vaurioille, Ketola-Kinnula kertoo.
Ketola-Kinnulan mukaan diabeetikko on sairautensa vuoksi tavallista alttiimpi monille suun terveyden ongelmille. Esimerkiksi hampaan kiinnityskudossairauksien, reikiintymisen ja suun sieni-infektioiden riski on keskimääräistä suurempi.
– Suun terveyden hyvä hoito on osa diabeteksen hyvää hoitoa ja diabeteksen hyvä hoito on osa suun terveyden hyvää hoitoa, Ketola-Kinnula sanoo.
