Knows Labs -yhtiö kehittää ihoa rikkomatonta menetelmää verensokerin mittaamiseen. Monet aikaisemmat – ja toistaiseksi epäonnistuneet – yritykset ovat perustuneet optiseen mittaamiseen, jossa ihoon suunnataan valoa, ja pinnallisista verisuonista tai muista kudoksista takaisin heijastunutta valoa analysoidaan. Know Labsin versio ei perustu valon vaan radioaaltojen käyttöön. Fysikaalisesti valo ja radioaallot ovat molemmat sähkömagneettista säteilyä, mutta ne eroavat taajuudeltaan, joten niiden vuorovaikutuksessa esineiden ja esimerkiksi ihmisen kudosten kanssa on myös pieniä eroja.
Know Labs on tutkinut tämän radiotaajuusmenetelmän testausta. Tutkimus suoritettiin valmistamalla hyytelömäisiä keinokudoksia, joihin oli sekoitettu vaihtelevia määriä glukoosia. Tällä tavoin pyrittiin matkimaan eri verensokeritasoja. Vertailun vuoksi samojen näytteiden glukoositasoa mitattiin myös Dexcomin sensorilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ainakin teoriassa menetelmä toimii odotetulla tavalla. Yhtiö ei ole kuitenkaan vielä tehnyt vastaavia testejä ihmisiä ja oikeilla verensokerin mittauksilla.
Know Labs aikoo käyttää joukkorahoitusta tuotteensa valmistamiseen. Viranomaiskäsittelyt ja tarvittavien myyntilupien saaminen kestää kuitenkin aikansa, ja yhtiön mukaan valmista tuotetta voidaan odottaa aikaisintaan vuoden tai parin päästä. Nykyisten suunnitelmien mukaan mittauslaite olisi muodoltaan tekstiilipintainen rannerengas, joka sisältää biosensorin, ja sen hinta olisi noin 100 Yhdysvaltain dollaria.
Kaksi uutta sensoria
Markkinoille on tulossa kaksi uutta verensokerin seurantaan tarkoitettua sensoria. Toisen taustalla on perinteisistä verensokerimittareista tuttu Ascensia, joka on ottanut yhteistyökumppanikseen kiinalaisen Zhejiang Poctechin. Valmisteilla olevaa sensoria kutsutaan tässä vaiheessa nimellä CT-100. Sensori perustuu kiinalaisyhtiön jo olemassa olevaan teknologiaan, ja Ascensian rooli on laitteen myynti ja markkinointi. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös uusien sensoreiden kehittämisessä.
CT-100:n lähetin on paristokäyttöinen. Sen lupaillaan olevan myös vedenpitävä. Näin ollen esimerkiksi suihkussa käyminen ei vaatisi lähettimen irrotusta. Yhden anturin käyttöikä olisi seitsemän vuorokautta, ja sensori vaatisi yhden kalibrointimittauksen vuorokaudessa.
Erikoisuutena tässä sensorissa on anturilangan asento ihon alla. Kaikissa nykyisissä sensoreissa anturilanka menee ihon alle joko suoraan tai noin 45 asteen kulmassa, mutta kaaviokuvien mukaan CT-100:n anturilanka asettuisi ihon alle vaakasuoraan. Soveltuvia paikkoja anturille olisivat vatsan seutu ja käsivarret. Lukijana toimisi joko erillinen lukulaite tai kännykkäsovellus, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kumpi Ascensian kaupallistamassa laitteessa lopulta on.
Toinen sensoritulokas on saksalaisen Agamatrixin valmistama. Yhtiö perusti noin puolitoista vuotta sitten erillisen WaveForm Technologies -nimisen osaston sensorituotteiden valmistamiseen. Agamatrix valmistaa myös tavallisia verensokerimittareita sekä omalla tuotemerkillään että sopimusvalmistajana Amazonin verensokerimittareille.
Agamatrixin sensorin anturi on hieman kolikkoa isompi ja paksumpi, ja se muistuttaa soikion muotoisen teippinsä kanssa jossain määrin Dexcomin antureita. Lähetin on ladattava, ja se lähettää datansa älypuhelinsovellukseen. Tämänhetkisten tietojen mukaan anturin käyttöikä olisi Euroopassa 14 päivää, ja anturin lämmittelyjakso (aika, joka kestää anturin käyttöönotosta siihen, että se alkaa näyttää lukemia) olisi tunnin.
Mielenkiintoinen on sensorin asetinlaite, joka ei käytä lainkaan neulaa toisin kuin nykyiset markkinoilla olevat sensorit. Vielä ei ole tietoa, miten tämä asetinlaite käytännössä toimii – odotamme mielenkiinnolla lisätietoja.
Mika Haulo
Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2019