Teksti: Mika Haulo
Jos Dexcomin uusi tuote yleistyy ja leviää myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, se saattaa olla mullistavin uutuus sitten glukoosisensoroinnin keksimisen.
Stelo on sensori, joka tulee Yhdysvalloissa myyntiin Dexcomin lehdistötiedotteen mukaan tänä kesänä ja sen voi ostaa käsikauppatavarana – siis ilman lääkärin lähetettä. Kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei vielä ole tiedossa, mutta yhden sensorin luvataan mittaavan glukoosiarvoja vuorokauden ympäri 15 päivän ajan. Mittaustulokset luetaan älypuhelinsovelluksen kautta. Laitteen kohderyhmää ovat ne tyypin 2 diabeetikot, jotka eivät käytä insuliinia. Laitteen hintaa ei lehdistötiedotteessa vielä kerrottu.
Teknisesti Stelo vaikuttaa siis olevan kuin mikä tahansa nykyaikainen sensori. Mutta nimenomaan mahdollisuus ostaa se ilman lähetettä tekee siitä mullistavan.
Ensinnäkin käsikauppatavarana myytävä laite antaa diabeetikoille mahdollisuuden päättää itsenäisesti omista hoitovälineistään. Jos muut sensorivalmistajat seuraavat perässä ja lanseeraavat omia vapaasti ostettavia laitteitaan, saavat diabeetikot enemmän valinnanvaraa.
Toiseksi käsikauppatavarana myytävä laite avaa uusia markkinoita, kun sensoreita voivat diabeetikoiden lisäksi ostaa ketkä tahansa muutkin, jotka syystä tai toisesta haluavat seurata verensokeriarvojaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset urheilijat ja elämäntapanikkarit.
Asiakaskunnan laajentuessa ja kysynnän kasvaessa glukoosisensorit voivat hiljalleen muuttua erityisryhmien luksustuotteesta arkipäiväiseksi elektroniikaksi, ja niiden hintataso laskee. Näin on käynyt esimerkiksi puhelinten, tietokoneiden ja kaikenlaisen kodinelektroniikan kanssa kautta aikojen: kaikki se mikä menneisyydessä on ollut vain harvojen ja varakkaiden herkkua, on nykyään muidenkin saatavilla.
Se, miten Stelo menestyy Amerikan markkinoilla vaikuttanee siihen, miten laite leviää muualle maailmaan. Jos se floppaa Yhdysvalloissa, on vaikea arvailla, aikooko Dexcom testata, olisiko esimerkiksi Euroopassa parempi vastaanotto. Menestyneillä tuotteilla on puolestaan tapana vakiintua, joten Stelon menestys Yhdysvalloissa voisi hyvinkin tarkoittaa sitä, että se voi tulla Suomeenkin jossain vaiheessa.
Kuten vuosien varrella on monta kertaa havaittu, ei teknisten hoitovälineiden menestyminen tai edes julkaisu ole varmaa ennen kuin ne ovat konkreettisesti myynnissä. Välillä vaikuttaa jopa siltä, että uusien innovaatioiden onnistuminen on varsin epätodennäköistä. Ne, jotka menestyvät, tuntuvat ottavan pieniä edistysaskeleita kerrallaan tähtien tavoittelun sijaan. Tätä toivomme myös Stelolle, joka menestyessään voi avata hoitovälineille aivan uudenlaisen markkinaraon.