Novo Nordiskin älykynät
Novo Nordisk on saanut uuden sukupolven NovoPen 6- ja NovoPen Echo Plus -kynilleen CE-merkinnän Euroopassa. Ne korvaavat vanhat NovoPen 5- ja NovoPen Echo -kynät. Myös NovoPen 6 ja NovoPen Echo Plus ovat tyypiltään kestokyniä, eli niitä ei heitetä roskiin, vaan niiden sisään vaihdetaan uusi insuliiniampulli vanhan tyhjentyessä. Kynien päässä on pieni näyttö, joka kertoo edellisen insuliiniannoksen määrän, ajankohdan ja paljonko vaikuttavaa insuliinia on vielä jäljellä. Tiedonsiirtoa varten kynissä on NFC-yhteys.
Verkkokauppajätin verensokerimittari
Maailman suurimmasta verkkokaupasta tunnettu Amazon on lanseerannut Choice-terveystuotemerkin, josta löytyy myös kaksi verensokerimittaria: toinen on perinteinen yksinkertainen mittari ja toisessa on Bluetooth-yhteys, jolla tiedot saa siirrettyä älypuhelinsovellukseen. Verensokerimittarit ovat AgaMatrixin valmistamia, ja niitä myös myydään AgaMatrix-merkkisinä.
Choice-brändin taustalla on brittiläinen konsultointiyhtiö Arcadia Group, joka on luonut vastaavia tuoteperheitä muillekin yhtiöille. Esimerkiksi verensokerimittareista ja Libre-skannerista tuttu, nykyisin Abbotin omistama Freestyle-tuoteperhe on alunperin Arcadia Groupin käsialaa.
Vaikka Choice-verensokerimittareiden mahdollisesta saatavuudesta Suomessa ei tällä haavaa ole tietoa, Amazonin päätös lähteä terveystuotebisnekseen on mielenkiintoinen: yhtiöllä on ollut aina suuri vaikutus niillä markkinoilla, joille se on astunut.
Accu-Checkin mikropumppu sai CE-merkinnän
Accu-Check Solo on pieni ja letkuton iholle tarralla kiinnitettävä ns. patch-pumppu. Sen avulla insuliinia voi annostella joko langattomalla kaukosäätimellä tai pumpun pikapainikkeilla. Kaukosäätimessä on lisäksi boluslaskin. Iholle kiinnitettävät osat painavat vain 38 grammaa.
Solo-pumppu on kaksiosainen. Kanyyliosa, joka sisältää myös 200 yksikköä vetävän insuliinisäiliön, vaihdetaan muutaman päivän välein kuten perinteisissä pumpuissakin. Loput tekniikasta on pakattu kanyylistä irrotettavaan osaan, jota voi käyttää neljän kuukauden ajan.
Accu-Check sai viime kesänä Sololle CE-merkinnän Euroopassa. Ensimmäisenä Solon on kerrottu tulevan markkinoille Itävaltaan, Sveitsiin, Puolaan ja Britteihin, ja tämän vuoden aikana odotettavasti myös joihinkin muihin Euroopan maihin.
Saako verensokerilukemat näkymään älykellossa?
Verensokerikäyrän näyttäminen älykellon kautta vaatii käytännössä jonkinlaisen sensorijärjestelmän käyttöä. Suomen markkinoilla valinnanvaraa on kovin vähän. Kaupallisista toimijoista vain Dexcomilla on valmis tuote tähän. Tee-se-itse-ratkaisut tarjoavat vähän enemmän valinnanvaraa, mutta vastaavasti niiden käyttöönotto vaatii enemmän teknistä osaamista ja perehtymistä asiaan.
Uudeksi älykelloksi varmin valinta on Android Wear- tai Apple Watch -pohjainen kello. Myös vanhat Pebble-kellot saattavat olla käyttökelpoisia tietyin rajoituksin.
Jos sensorina on Dexcom G5, kannattaa tarkistaa tuettujen älylaitteiden lista Dexcomin verkkosivuilta (www.dexcom.com/dexcom-international-compatibility). G5-lähetin yhdistyy Bluetoothin kautta älypuhelimeen ja älykelloon, ja asennus on opastettu. Tämän jälkeen sensorin lähetin osaa lähettää tiedot suoraan älylaitteeseen.
Diabetesyhteisön kehittämät tee-se-itse-järjestelmät muuttuvat ja uudistuvat nopeasti. Toimintaperiaate on kuitenkin pohjimmiltaan sama kuin Dexcomissa: älylaite yhdistetään Bluetoothilla sensorin lähettimeen, jonka jälkeen älykello saa verensokeritiedot mallista riippuen joko puhelinsovelluksen kautta tai itsenäisesti. Lähettimenä voi olla myös Freestyle Librelle kehitetty lisälaite, joka poistaa manuaalisen skannauksen tarpeen. Näitä laitteita valmistavat esimerkiksi Ambrosia ja MiaoMiao.
Mikä näistä vaihtoehdoista sopisi juuri sinulle? Siihen vaikuttaa muutama asia. Käytössä oleva sensori tai sellaisen saatavuus on suurin yksittäinen tekijä. Suomessa diabeetikon vapaus valita haluamansa sensori on kovin rajallinen. Vain Dexcom tarjoaa yksityishenkilöille mahdollisuuden ostaa sensoritarvikkeita omalla rahalla. Muiden osalta neuvottelu on käytävä oman hoitopaikan kanssa. Vasta kun saatavilla oleva sensori on tiedossa, kannattaa siirtyä miettimään muita hankintoja.
Seuraava kynnyskysymys on oma halu ja kyky pieneen tekniseen puuhasteluun. Suurin osa tee-se-itse-järjestelmien ohjeistuksesta on kirjoitettu englanniksi, joten hyvä kielitaito on tarpeen. Osa vaihtoehdoista vaatii lähinnä puhelinsovelluksen asentamista ja sen asetusten läpikäyntiä, jotkut taas edellyttävät pienelektroniikan kasausta ja kolvaamista. Hyviä paikkoja tarkistaa tuoreimmat tiedot tee-se-itse-ratkaisuista ovat esimerkiksi Nightscout-projektin verkkosivu (www.nightscout.info/) ja xDrip plus -sovelluksen ohjesivu (github.com/jamorham/xDrip-plus/blob/master/Documentation/WatchGuide.md). Suomenkielistä apua asennukseen voi kysellä esimerkiksi Facebookin Nightscout Suomi -ryhmästä.
Kaiken kaikkia tee-se-itse on pääsääntöisesti enemmän vai vähemmän vaikea operaatio, mutta kuten sanottua, joskus käytännössä ainoa vaihtoehto, jos mielii saada verensokerilukemat älykellosta luettaviksi.
Kaikenlaisista tee-se-itse-ratkaisuista ja epävirallisista laitteista on syytä muistaa, että jokainen käyttää niitä omalla vastuullaan. Sekä ohjelmistot että laitteet ovat vapaaehtoisten tekemiä, joilla ei ole samanlaista mahdollisuutta testata ja viimeistellä niitä kuin kaupallisilla toimijoilla. Usein ne toimivat vallan mainiosti, mutta aina on syytä käyttää omaa harkintaa – varsinkin silloin, kun näytetyt verensokerilukemat vaikuttavat tilanteeseen nähden oudoilta.
Libren lisälaitteet
Freestyle Libre on tyypiltään ns. pyyhkäisy- tai puolisensori. Sen perimmäinen teknologia on sama kuin täysverisissä sensoreissa, mutta aktiivisen lähettimen puutteen vuoksi lukulaite on itse pyyhkäistävä anturin yli, jotta verensokerilukemat saa näkyviin.
Tämän puutteen korjaamiseksi muutamat tahot ovat kehittäneet lisäosia, joiden avulla manuaalisesta pyyhkäisystä pääsee eroon. Kyse on Libren anturin kylkeen kiinnitettävistä laitteista, joissa on sekä NFC-piiri anturin kanssa keskusteluun että Bluetooth-yhteys, jonka avulla tiedot siirretään älylaitteeseen, tyypillisesti puhelimeen.
Lisälaite toimii eräänlaisena “automaattipyyhkäisijänä”. Säännöllisin väliajoin se aktivoi NFC-piirinsä ja lukee tiedot anturilta. Tämä toimii, koska oleellista ei ole pyyhkäisyliike vaan se, että lukulaite on anturin lähellä. Lisäosissa itsessään ei ole näyttöä tai juuri muitakaan toimintoja, vaan niiden ainoa tarkoitus on välittää dataa Libren anturilta eteenpäin. Siten niistä on saatu pieniä ja kevyitä, joten niiden kiinnitys Libren anturin seuraksi ei vielä tunnu liian raskaalta taakalta käsivarressa. Tyypillinen lisälaite on suunnilleen saman kokoinen kuin itse anturi.
Aikaisemmin tällä palstalla kerrottiin Libre 2:sta, jonka uutena ominaisuutena ovat automaattiset hälytykset liian korkeasta tai matalasta verensokerista. Libre 2 ei kuitenkaan vielä korvaa näitä lisälaitteita, koska vain hälytykset tulevat automaattisesti – verensokerikäyrän katsomiseen Libre 2 vaatii edelleen lukulaitteen pyyhkäisyn.
Nightrider / Nightrider waterproof
Ambrosian valmistamasta Nightriderista on kaksi variaatiota: toinen on vedenkestävä, toinen ei. Molemmissa on nykyään vaihdettava paristo – vanhat vedenkestävät Nightriderit olivat kertakäyttöisiä.
Nightrider on muodoltaan eräänlainen holkki, joka asetetaan Libren anturin päälle ja ympärille. Laite pitää kiinnittää joko teipillä tai pannalla, sillä itsestään se ei pysy anturissa kiinni. Nightriderit maksavat 145 dollaria (vedenkestävä) ja 110 dollaria (tavallinen). Laitteita voi ostaa Ambrosian verkkokaupasta (www.ambrosiasys.com/order), jossa myydään myös kiinnityspantoja.
MiaoMiao
Tässä lisäosassa on ladattava akku, joka valmistajan mukaan kestää kaksi viikkoa – siis saman ajan kuin yksi Libren anturi. MiaoMiaon voi kiinnittää joko tarrakiinnikkeellä tai käsivarren ympärille tulevalla pannalla. Laitteen hinta on 176 euroa, ja pakettiin sisältyy lukijan lisäksi latausjohto ja 15 kiinnitystarraa. MiaoMiaon verkkokaupassa (https://miaomiao.cool/) on myytävänä sekä lukijoita että oheistarvikkeita.
LimiTTer
Itse kasattava LimiTTer ei ole valmis tuote, vaan lähinnä vapaasti saatavilla olevat piirustukset ja ohjeet laitteen kasaamiseksi. Kaikki komponentit täytyy hankkia omatoimisesti elektroniikkaliikkeestä ja kolvata kasaan. Laitteen kotelo tehdään 3D-tulostimella. Elektroniikkaa harrastavalle LimiTTer voi olla mukava askarteluprojekti, mutta mattimeikäläiselle sitä ei voi varauksetta suositella. Kokoamisohjeet löytyvät LimiTTerin verkkosivuilta (github.com/JoernL/LimiTTer).
Libre alarm
Jokerina pohjalla Libreen lisälaitteista on Libre alarm, joka on saatavilla Android-puhelimille. Toisin kuin muut esitellyt ratkaisut, Libre alarm ei ole fyysinen laite, vaan älypuhelimeen ja älykelloon asennettava sovellus, joka hyödyntää Sonyn Smartwatch 3 -älykelloa. Käyttöönotto on siis kohtuullisen helppoa ja vaatii lähinnä asetusten rukkaamista kuntoon. Toisaalta Smartwatch 3:n valmistus on jo lopetettu, joten sitä ei ole ihan helppo löytää ja sen voi joutua ostamaan käytettynä. Libre alarm löytyy Google Playsta ja tarkemmat ohjeet sen verkkosivuilta (https://github.com/pimpimmi/LibreAlarm).
Julkaistu Diabetes-lehdessä 1/2019