Diabetesliitto on saanut palautetta omaishoidon tuesta sen jälkeen, kun palvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Osana sote-uudistusta hyvinvointialueet ovat yhtenäistäneet tuen myöntämisperusteita ja palkkioluokkia, mitä kutsutaan harmonisoinniksi.
Omaishoidon sopimuksia on tarkasteltu uudelleen suhteessa muutettuihin tuen myöntöperusteisiin. Se on voinut johtaa siihen, että tukea ei olekaan enää myönnetty tai omaishoidon tukiluokkaa on laskettu. Muutokset ovat koskeneet etenkin diabetesta sairastavien lasten vanhempia, ja osa heistä on tehnyt asiastaan kanteluja tai hallintovalituksia.
Omaishoidon tuki on varsin mielivaltainen palvelu. Hyvinvointialueet voivat myöntää tai olla myöntämättä sitä. Lisäksi ne voivat aika vapaasti päättää, millä ehdoin tukea myönnetään, kuinka suuria hoitopalkkiot ovat ja kuinka monta tukiluokkaa otetaan käyttöön.
Epäyhdenvertaisuus on tiedostettu. Pääministeri Orpon hallituksen on tarkoitus tehdä puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistus, jossa huomioidaan muun muassa työikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Omaishoidontuen myöntämisperusteiden yhtenäistämistä myös jatketaan.
Lähtökohtaisesti omaishoidon tukea tulisi hallitusohjelman mukaan tarjota, mikäli se korvaa laitoshoidon. Hallitusohjelman mukaan omaishoito vahvistaakin merkittävästi julkista taloutta. Mutta omaishoidon tuen ei ole tarkoitus olla vain laitoshoidon vaihtoehto, vaan se vastaa monenlaisiin hoidon ja huolenpidon tarpeisiin kotioloissa. Jos omaishoitoa kehitetään vain raskaiden laitospalvelujen vaihtoehdoksi, jäävät monet pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhemmat ilman tukea.
Samaan aikaan puhutaan paljon siitä, miten perheitä pitäisi tukea ennen kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta. Pitkäaikaissairaiden lasten perheissä kuormitus on ajoittain kovaa, mikä voi johtaa raskaampien palvelujen, kuten lastensuojelun, tarpeeseen. Omaishoidon tuen päätös auttaa perheitä pääsemään myös muiden tukipalvelujen piiriin. Omaishoidon tuki on muutakin kuin hoitopalkkio. Se esimerkiksi takaa vapaapäivät, eli tukee jaksamista, jonka tiedetään diabetesta sairastavien lasten perheissä olevan tiukoilla. Omaishoidon tuki on myös taloudellisesti järkevää, koska se tukee perheitä ennen ongelmien monimutkaistumista ja auttaa vanhempia jaksamaan töissäkin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laati ehdotuksen kansallisiksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiksi pari vuotta sitten. THL ehdotti omaishoitoon kolmea sopimusomaishoidon palkkioluokkaa, jotka määräytyvät omaishoidon sitovuuden perusteella, sekä yhtä hyvinvointialuekohtaista kevyen tuen palkkioluokkaa. Alin, keskimmäinen ja ylin luokka tulisivat ehdotuksen mukaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja niiden myöntämisperusteet kirjattaisiin lakiin. Kevyen tuen luokka otettaisiin käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla, mutta alueelle jäisi harkinnan varaa tuen kohdentamiseen ja käytön laajuuteen.
THL:n ehdottamassa kevyen tuen luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti joka viikko, mutta ei pääsääntöisesti joka päivä. Alimmassa luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti joka päivä, vähintään kahdesti vuorokauden aikana. Mikäli kyseessä on pelkästään vaativan valvonnan tarve, omaishoitaja huolehtii vaativasta valvonnasta lähes kaiken aikaa osan vuorokaudesta. Keskimmäisessä luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista säännöllisesti vuorokauden eri aikoina, keskimäärin kuudesti vuorokaudessa, myös yöaikaan, mutta ei välttämättä joka yö. Ylimmässä luokassa omaishoitaja huolehtii hoidettavasta yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuorokauden ympäri. Selvää on, että näillä perusteilla diabetesta sairastavien lasten vanhempien tulisi saada vähintään keskimmäistä tukea.
On helppo kannattaa ehdotusta, joka tekisi omaishoidon tuesta yhdenvertaisemman palvelun kirjaamalla myöntämisedellytykset lakiin. Viemme Diabetesliitossa diabetesta sairastavien perheiden erityistarpeita päättäjien tietoon ja pyrimme vaikuttamaan siten, että omaishoidon tuki on jatkossa yhdenvertaisempi palvelu ja myöntökriteereissä tunnistetaan monimuotoiset tilanteet, myös diabetesta sairastavien lasten perheiden arki.
Laura Tuominen-Lozic
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija