Teksti: Mari Vehmanen
Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Yksilöllinen ohjaus voi auttaa diabetesta sairastavaa alkuun hänen tehdessään arkeen pieniä mutta erittäin merkityksellisiä muutoksia. Elintavoilla on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille.
Elintapaohjauksen tulisi aina olla osa diabeteksen hoitoa. Erityisen vaikuttavaa se voi olla tyypin 2 diabetesta sairastavilla.
– Perustellusti voi sanoa, että elintapaohjaus on diabeteksen hyvässä hoidossa kaiken perusta ‒ suoranainen kivijalka, apulaisprofessori, diabetologi Merja Laine toteaa.
Hän kertoo tuoreen tutkimustuloksen konkreettisena esimerkkinä elintapaohjauksen mahdollisuuksista. Sen mukaan alkava tyypin 2 diabetes saattaa jäädä kokonaan puhkeamatta tai ainakin sairauden eteneminen voi pysähtyä vuosiksi, jos ihminen onnistuu pudottamaan painoaan pysyvästi 5‒10 prosenttia. Pienikin pysyvä laihtuminen saattaa siis olla ratkaisevan tärkeää.
– On erinomaista, että muutosten voima on kyetty todentamaan tällä tavoin. Viesti on erittäin rohkaiseva niin diabetesta sairastaville kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin, Merja Laine sanoo.
Elintapaohjaus tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa ohjausta, jonka tavoitteena on tukea terveyttä ja hyvinvointia. Käytännön toteutustavat vaihtelevat suuresti. Ohjausta tarjotaan kasvotusten ja etänä, ryhmässä tai yksilöohjauksena, tiiviinä muutaman kerran jaksoina tai jopa vuosien ajan.
Merja Laineen mukaan toteutuksen yksityiskohtia tärkeämpää on, että elintapaohjaus on yksilöllistä. Sen tulee huomioida ihminen ja hänen elämänsä kokonaisvaltaisesti.
– Hyvinvointi rakentuu niin paljon muustakin kuin ruuan ravintosisällöstä tai liikuntakerroista. Siihen vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon.
Askel kerrallaan
Usein ohjattava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta. Vaikka elintapaohjaus on erityisen tärkeää vastasairastuneelle, milloinkaan ei ole myöhäistä tarkastella omaa arkea ja tottumuksia.
Eivätkä aiemmat päättyneet yritykset muuttaa elintapoja tarkoita, etteikö seuraava kerta voisi onnistua. Merja Laineen mukaan yksi pieni uusi tapa voi sysätä alkuun muitakin muutoksia.
– On täysin yksilöllistä, mihin seikkaan haluaa tarttua. Se voi olla vaikkapa uni. Monelle diabetesta sairastavalle on käynyt esimerkiksi niin, että aiempaa paremman nukkumisen ansiosta kohonnut verenpaine on laskenut. Tämä taas voi innostaa tekemään seuraavaksi muutoksia liikkumiseen tai syömiseen.
Keskeistä on, että tavoitteet ja tahti ovat maltillisia. Yritys muuttaa kerralla koko elämä aivan toisenlaiseksi onnistuu harvoin.
Eikä elintapaohjauksen päämääränä tarvitse olla tietyn painon, verensokeritason tai muun numeerisen tavoitteen saavuttaminen. Mittarit voivat yhtä hyvin liittyä omaan kokemukseen elämänlaadusta.
– On iso asia, kun tuntee saaneensa jotain kivaa ja virkistävää osaksi arkea. Uusi juttu voi olla vaikka metsälenkki kerran viikossa kaverin kanssa, Laine vinkkaa.
Kerro toiveesta
Merja Laine kannustaa hakeutumaan elintapaohjaukseen, jos asia kiinnostaa vähänkin. Toiveen voi ottaa puheeksi diabeteshoitajan vastaanotolla, työterveyshuollossa tai omalla terveysasemalla.
Elintapaohjausta tarjoavat eri tehtävissä toimivat terveydenhuollon ammattilaiset. Merja Laineen mukaan tärkeintä ohjauksessa ovat kohtaaminen ja kuunteleminen.
– Usein hoitajan kanssa on paremmin aikaa keskustella elämästä kuin lääkärin 20 minuutin vastaanotolla. Monesti meidän lääkäreiden osuus keskittyy paljolti lääkehoitoon. On joka tapauksessa tärkeää, että kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla on sama viesti elintapojen merkityksestä.
Riippuu ihmisestä itsestään, tuntuuko esimerkiksi etäohjaus sopivalta vaihtoehdolta.
– Jollekin se voi olla oikein kätevä ratkaisu. Itse tutustun potilaaseen mielelläni ensin perinteisesti kasvokkain ennen etäyhteydenpitoon siirtymistä.
Merja Laine toivoo, että päättäjillä riittää ymmärrystä suunnata resursseja elintapaohjauksen toteuttamiseen. Parhaimmillaan se on erittäin kustannustehokas tapa tukea hyvinvointia.
Koko elämä puheeksi
Etelä-Savossa on saatu hyviä kokemuksia elintapaohjauksesta.
Etelä-Savossa on noin viiden vuoden ajan ollut mahdollista hakeutua ilman lähetettä perusterveydenhuoltoon elintapaohjaukseen. Palvelu on suunnattu erityisesti 18–65-vuotiaille, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
– Asiakkaissa on silti myös heitä, joille diabetes on jo puhjennut, elintapaohjauksen koordinaattori Maija Laukniemi Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisasta kertoo.
Hänen mukaansa ohjaukseen tullaan monesti lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kehotuksesta, mutta ilahduttavasti ohjausta pyydetään myös oma-aloitteisesti. Asiakkaita palvelee vielä melko pieni määrä elintapaohjaajia. He ovat koulutustaustaltaan sairaanhoitajia, fysioterapeutteja tai terveydenhoitajia.
Ensimmäisellä käynnillä tehdään aina laaja kartoitus asiakkaan elämäntilanteesta, terveydestä ja toiveista.
– Osa kertoo heti hyvin avoimesti elämästään, mutta monen on täysin ymmärrettävästi vaikea avautua erittäin henkilökohtaisista asioista uudessa tilanteessa. Ihmisen kehonkuva voi olla hyvin negatiivinen, tai taustalla saattaa olla syömishäiriökäyttäytymistä, Maija Laukniemi sanoo.
Puheeksi elintapaohjauksessa tulevat hyvin monet muutkin asiat kuin ravinto, liikunta ja uni. Esimerkiksi parisuhde- tai rahahuolet vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin.
– Asiakkaat saattavat olla tosi kuormittuneita, ja elämässä voi olla samaan aikaan monia isoja haasteita. Sellaisessa tilanteessa on paljon vaadittu, että ihminen jaksaisi tehdä useita järkeviä ja terveellisiä valintoja.
Maltti on valttia
Maija Laukniemen mukaan asiakas saattaa elintapaohjaukseen tullessaan elätellä toiveita esimerkiksi nopeasta laihtumisesta. Monella on pitkä historia erilaisista dieettikokeiluista.
– Tällöin ohjauksen keskiössä on usein maltin ja pitkäjänteisyyden korostaminen. Yhdessä voidaan miettiä, olisiko kymmenien kilojen laihtumista parempi tavoite vaikkapa aiempaa säännöllisemmän syömisen opetteleminen.
Maija Laukniemi mainitsee, että erään asiakkaan hyvin realistisena ensimmäisenä tavoitteena oli kävellä 200 metrin matka kolme kertaa viikossa.
Yleensä asiakkailla on ohjaukseen tullessaan yllin kyllin tietoa terveellisistä elintavoista. Silti elintapaohjaus voi olla juuri se ratkaiseva asia, joka loksauttaa palaset kohdalleen ja saa ihmisen toteuttamaan jonkin toivomansa pienen muutoksen.
Maija Laukniemen mukaan elintapaohjaukseen hakeutuminen ei myöskään edellytä täydellistä motivaatiota. Jokin tärkeä oivallus saattaa syntyä ilman sitäkin.
– Ja toisaalta joskus saatetaan todeta, ettei hetki muutosten tekemiseen ole juuri nyt oikea. Tämäkään ei ole mikään epäonnistuminen, vaan asiaan voi aina palata uudelleen.
Liikunnan ilo löytyi
Etelä-Savossa varsinainen ohjaus kestää yleensä noin vuoden. Puolen vuoden päästä asiakas kutsutaan seurantakäynnille.
Maija Laukniemen mukaan viiden toimintavuoden aikana elintapaohjauksessa on nähty paljon iloisia onnistumisia. Tosin monen asiakkaan alkuperäiset tavoitteet ovat matkan varrella saattaneet muuttua kokonaan.
– Suurin muutos voikin olla se, millä tavoin ihminen ajattelee itsestään.
Mutta myös konkreettisia, mitattavia tuloksia saavutetaan.
– Erään nuoren naisasiakkaan paastoverensokeri oli ohjauksen alkaessa 6,8 mmol/l ja päättyessä 5,3 mmol/l. Vuoden aikana hän oli löytänyt liikunnan ilon ja tehnyt uusia ratkaisuja työasioissa. Hänen ryhtinsä oli parantunut ja paino pudonnut kaksi kiloa. Nämä ovat isoja asioita, Maija Laukniemi kertoo.
Hän kannustaa kaikkia aiheesta kiinnostuneita selvittelemään, tarjoaako oma kotikunta tai hyvinvointialue elintapaohjausta tai liikuntaneuvontaa. Alkuun pääsee esimerkiksi sivustolla www.liikuntaneuvonta.fi.
