Teksti: Mari Vehmanen
Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elämäntavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin.
Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena.
– Diabetes on valtimosairaus. Se vaikuttaa kehon kaikkiin valtimoihin eli mitä suurimmassa määrin myös aivojen ja sydämen vointiin, neurologi Mika Koskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta toteaa.
Suurin osa ihmisistä huomaa helpoimmin matalan verensokerin aiheuttamat välittömät vaikutukset aivoihin. Sekavuus, heikotus ja muut oireet saattavat tuntua pelottavilta.
Mika Koskinen korostaa, että arkielämässä jopa hypoglykemiaksi asti päässyt verensokerin lasku on kuitenkin useimmiten väliaikaista. Matala verensokeri aiheuttaa hyvin harvoin pysyviä vaurioita aivoihin tai muihinkaan kudoksiin. Sen sijaan on erittäin haitallista, jos verensokeri on koholla pitkään.
– Ei siis todellakaan kannata yrittää suojata aivoja pitämällä verensokeria korkealla kaiken varalta hypoglykemioiden pelossa. Mittausteknologia auttaa valtavasti, ja lisäksi suuri osa diabetesta sairastavista oppii itsekin huomaamaan matalan verensokerin tuntemukset ajoissa, Mika Koskinen tähdentää.
Tiivis yhteys toisiinsa
Diabeteksen huono hoitotasapaino kasvattaa merkittävästi riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
– Kun diabetesta sairastavan HbA1c-arvo eli sokerihemoglobiinitaso on normaali, myös aivoverenkiertohäiriön todennäköisyys on hänellä sama kuin muulla väestöllä keskimäärin. HbA1c-lukema 60–70 mmol/mol merkitsee kymmenkertaista aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Jos HbA1c on 100 mmol/mol, riski on jo 60-kertainen tavanomaiseen verrattuna, Mika Koskinen vertailee.
Hänen mukaansa heikossa hoitotasapainossa oleva diabetes on korkean verenpaineen jälkeen toiseksi merkittävin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä yhdessä eteisvärinän kanssa.
Alihoidettu diabetes nostaa yhtä lailla sydänsairauksien riskiä.
– Diabeteksen aiheuttama neuropatia eli ääreishermoston toimintahäiriö voi lisäksi saada aikaan sen, ettei ihminen tunne ja havaitse sydäninfarktia. Se jää täysin kivuttomaksi, Mika Koskinen huomauttaa.
Ylipäänsä sokeritasapaino, aivot ja sydän muodostavat hänen mukaansa kiinteän kolmikon, jossa kaikki vaikuttavat toisiinsa.
Vain otettu lääke auttaa
Hyvä uutinen kuitenkin on, että apukeinot kulkevat yhtä tiiviisti käsi kädessä kuin riskit. Diabeteksen tehokas lääkehoito paitsi tasaa verensokeriarvoja myös vähentää aivo- ja sydäntapahtumien riskiä. Lisäksi keskeistä on hoitaa tarvittaessa korkeaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja lääkityksen avulla yhtä määrätietoisesti.
– Monesti ihmisen itsensä tekisi mieli ajatella, että hoidetaan yksi asia kerrallaan kuntoon: ensin verensokeri ja sitten joskus myöhemmin verenpaine. Valitettavasti terveyden kannalta hyvinvointi ei ole jaettavissa tällä tavoin erillisiksi projekteiksi. Kovasti siis kannustaisin ottamaan oman lääkärin kanssa koko diabeteksen hoidon kokonaisuus puheeksi ja haltuun, Mika Koskinen sanoo.
Verenpainettaan pudottamaan pyrkiville hän tähdentää, että ainoastaan otettu lääke auttaa.
– Korkea verenpaine on siitä kenkku sairaus, ettei se edes tunnu miltään eikä pelkkä verenpaineen mittailu ja seurailu vielä yksin auta mitään. Korkea verenpaine on ensin havaittava, sitten sitä on hoidettava lääkkeiden avulla ja vielä kolmanneksi tehostettava lääkitystä tarvittaessa.
Mika Koskinen muistuttaa, että korkea verenpaine selittää noin puolet kaikista aivoverenkiertohäiriöistä. Diabetesta sairastavilla suositusarvot ovat vieläkin matalammat kuin väestöllä muutoin.
Järkevää painonhallintaa
Totta kai myös elämäntavat vaikuttavat suuresti diabeteksen hyvään hoitotasapainoon ja aivojen ja sydämen terveyteen. Kaikkia kolmea edistävät samat tutut hyvät tottumukset: monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä uni, savuttomuus ja maltillinen alkoholinkäyttö.
Onnistunut painonhallinta vaikuttaa niin ikään suuresti. Mika Koskisen lohdullinen viesti painon kanssa kamppaileville on, että pienikin pudotus merkitsee.
– Avainsana painonhallinnassa on järkevyys. Pahinta on jojoilu alas ja ylös. Laihtumistavoitteen ei todellakaan tarvitse olla normaalipainon alarajalla tai välttämättä edes keskialueella. Lievä ylipainokin voi olla hyvinvoinnin kannalta sopiva varsinkin, jos vyötärönympärys jää miehellä alle sadan ja naisella alle 90 senttimetrin.
Muissakin päivittäisissä valinnoissa Mika Koskinen kannustaa pieniin, mahdollisilta tuntuviin muutoksiin. Kun jostakin pääsee alkuun, seuraavat askeleet saattavat tuntua helpommilta.
– Kun on onnistunut liikkumaan vähän aiempaa enemmän, uni voi parantua. Hyvin levänneenä saattaa olla voimia kiinnittää entistä enemmän huomiota ruuan laatuun, hän pohtii.
Positiivisuuden kautta
Pelokas eri sairauksien riskien ynnäily sen sijaan on Mika Koskisen mukaan huono motivaationlähde uusien tottumusten opetteluun.
– Riskit kannattaa totta kai tiedostaa rehellisesti, mutta pienet muutokset onnistuvat paljon paremmin kivan pohjavireen kuin kauhukuvien kautta. Diabetesta sairastavankin kannattaa muistaa, etteivät mitkään omat teot tai edes täydellinen hoitotasapaino saa vaikkapa aivoverenkiertohäiriön riskiä laskemaan nollaan. Niin pieni se ei ole yhdelläkään ihmisellä.
Mika Koskinen kertoo kannustavansa omia potilaitaan realistiseen omien voimavarojen tarkastelemiseen. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen lääkäri ja potilas miettivät usein yhdessä, onko potilaan tottumuksissa muutettavaa. Aina ei ole.
– Saatamme pohtia, millaisiin muutoksiin juuri tässä elämäntilanteessa ihmisen resurssit riittävät. Tuntuuko viiden kilon painonpudotus tai tupakoinnin lopettaminen mahdolliselta? Ellei tunnu, kannattaa palata asiaan hieman myöhemmin.
Mika Koskinen myös korostaa, ettei kukaan tee aina järkeviä tai terveellisiä valintoja. Virheiltä tuntuvien tekojen vatvomisen sijaan tärkeämpää on jatkaa eteenpäin.
– Mielihyvähormonit tekevät sitä paitsi hyvää ihmiselle. Joskus herkutellaan, ja toisena hetkenä taas valitaan syötävät terveellisyyden perusteella. Elämän ei pidä olla ainaista kitkutusta ja kieltäymystä.
Sopiva stressi on elämää
Stressin haitoista aivojen hyvinvointiin ja muuhun terveyteen on alettu puhua yhä enemmän. Mika Koskisen mielestä aihe on sinänsä tervetullut, mutta stressin välttelykin voi mennä liiallisuuksiin.
Hänen mukaansa osa meistä yksinkertaisesti stressaa enemmän ja toiset vähemmän. Tunnollinen persoona voi saada ”älä stressaa” -ohjeesta yhden uuden stressinaiheen lisää.
– Jokainen ymmärtää, että on hölmöä omasta tahdosta painaa vuosikymmenien ajan 15-tuntista työpäivää ja rehennellä pitämättömillä lomilla. Tavanomainen stressi ja sen vaihtelut sen sijaan kuuluvat ihmisyyteen: välillä lapset valvottavat tai ikääntyneet omaiset tarvitsevat hoivaa. Se on elämää.
Mika Koskinen korostaa, ettei itseä tarvitse nähdä sairauksien kautta tai riskikasautumana. Muut asiat ovat lopulta tärkeämpiä.
– Eräs mäkeä hypännyt suuri filosofi lausui, että elämä on ihmisen parasta aikaa. Se on oikeastaan hyvin viisaasti sanottu.
Nämä suojaavat aivoja
- diabeteksen hyvä hoitotasapaino
- korkean verenpaineen ja kohonneiden veren rasva-arvojen tehokas hoito
- säännöllinen liikunta
- riittävä uni
- onnistunut painonhallinta
- savuttomuus
- maltillinen alkoholinkäyttö
- pitkäaikaisen stressin välttäminen
- iloa tuottavien asioiden tekeminen
