Teksti: Jaana Huhtanen, Mervi Lyytinen
Kun sinulla on diabetes, jalkasi vaativat erityishuomiota. Vuositutkimukset kertovat, miten jalkasi voivat.
Kaikkien diabetesta sairastavien jalat tulee tutkia vuosittain jo ennen kuin mitään ongelmia on ilmaantunut. Jos jalkaongelmien riski on kasvanut tai jalkaongelmia on jo havaittavissa, tutkimuksia tarvitaan tiheämmin.
Osan vuositutkimuksista voi tehdä lääkäri ja osan diabeteshoitaja riippuen siitä, miten hoitopolku omassa diabeteshoitopaikassasi etenee. Jalkaterapeutille saat yleensä lähetteen, kun jaloissasi todetaan ongelmia, joiden hoidossa hänen apunsa on välttämätöntä.
– Paras tapa huolehtia jalkojen terveydestä on huolehtia diabeteksen hyvästä omahoidosta, jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta muistuttaa.
– Kun verensokeritasapainosi on riittävän hyvä, etkä tupakoi ja lääke- ja omahoitosi on muutenkin kohdillaan, jalkaongelmien todennäköisyys pienenee, hän lisää.
Mitä vuositutkimukset kertovat?
Hermosto (neuropatia)
Suojatunto on yksi tärkeimmistä elimistön suojamekanismeista: se varoittaa sinua esimerkiksi silloin, kun kenkä hankaa jalkojesi ihoa. Suojatuntoa voidaan tutkia monella tapaa.
Suositeltavaa on käyttää yksisäikeistä ohutta lankaa, jota kutsutaan Semmes-Weinstein-monofilamentiksi. Tuntoa voidaan testata myös 128 Herzin värinätuntoraudalla. Myös kevyesti sormin painelemalla tehty tutkimus voi riittää.
Jos tuntosi on heikentynyt tai kokonaan poissa, et enää voi luottaa siihen, että kehosi viestii siihen kohdistuvasta vaarasta. Silloin sinun täytyy opetella ennakoimaan tilanteita, joissa vammoja voi syntyä huomaamattasi. Tämän vuoksi esimerkiksi paljain jaloin kävelyä ei suositella ja veden lämpötila täytyy tarkistaa ennen kuin huuhdot jalkojasi. Jalkojen tarkkailu päivittäin omin silmin kuuluu myös rutiineihisi.
Tuntoaistimuksilla on keskeinen rooli kehon pystyasennon hallinnassa. Harjoittelemalla voit vahvistaa tasapainon hallintaa ja koko kehon lihasvoimaa. Muista myös hyvä diabeteksen hoitotasapaino, valtimoterveydestä huolehtiminen sekä tupakoimattomuus.
Käytä kenkiä, jotka kiinnitetään nauhoilla tai tarroilla. Ne pysyvät hyvin jalassa, ovat turvalliset ja auttavat tasapainon hallinnassa. Tasapaino-ongelmat ja epäsopivat kengät aiheuttavat muun muassa vasaravarpaita. Tarkista kengän sisäpuoli aina ennen kuin laitat kengän jalkaan. Näin varmistat, ettei kengässä ole pikkukiviä tai esineitä, jotka voivat rikkoa ihon.
Refleksit tutkitaan refleksivasaralla sekä akillesjänteen että polven alueelta. Tutkimus kertoo liikehermojen toiminnasta. Jos reaktiota ei synny, hermoimpulssien kulku selkäytimen ja lihasten välillä saattaa olla heikentynyt. Toispuoleinen reagointi voi viitata myös johonkin muuhun kuin diabeteksen aiheuttamaan liikehermojen toiminnan häiriöön. Lääkäri miettii silloin, mistä on kyse.
Jos refleksit ovat heikentyneet, ensimmäisenä täytyy puuttua heikentymisen syyhyn eli huolehtia diabeteksen ja valtimoterveyden hyvästä hoidosta. Tupakoimattomuus on keskeistä. Liikkuminen ja lihasvoimasta huolehtiminen on tämän jälkeen yhä tärkeämpää.
Verenkierto
Lääkäri tai hoitaja tutkii valtimoiden virtauksen tunnustelemalla pulssia sormin. Elleivät pulssit tunnu selvästi, tehdään dopplertutkimus, jonka perusteella arvioidaan ABI-arvo eli nilkan ja olkavarren paineen suhde. Arvon perusteella nähdään, onko syvien valtimoiden verenkierto heikentynyt. ABI-arvon avulla määritetään myös, tarvitaanko lähete verisuonikirurgille jatkohoitoon.
Jos jalkojen syvien valtimoiden toiminnassa todetaan heikentymistä, on tärkeä puuttua diabeteksen hoitoon, veren rasva-arvoihin – erityisesti LDL-kolesteroliin – sekä lopettaa tupakointi. Kävely on parasta liikettä verisuonistolle. Kävellessä veri alkaa virrata vilkkaammin suonissa, ja verisuonet joutuvat kovempaan työhön kuin levossa. Pumppauksen lisääntyminen vahvistaa myös isojen verisuonten seinämien lihaskerrosta.
Kun nilkan koukistus ja ojennus onnistuvat, pohjepumppu toimii kuten pitää. Sydän pumppaa valtimoveren eteenpäin, ja pohjepumppu työntää veren laskimo- ja imutiekiertoon ja siitä keuhko- ja sydänkierron kautta uudelle kierrokselle.
Jalkojen rakenne ja nivelten toiminta
Asentovirheet voivat johtua esimerkiksi epäsopivista kengistä tai ne voivat liittyä joihinkin sairauksiin. Diabeetikoilla asentovirheet syntyvät liikehermojen vaurioiden seurauksena, kun lihakset heikkenevät. Myös tuntoaistin heikentyminen vaikuttaa asentovirheiden kehittymiseen.
Asentovirheiden seurauksena kävely vaikeutuu, ja jalkoihin kehittyy helposti kovettumia, jotka voivat olla diabetesta sairastavilla vaarallisia.
Tärkeimmät tutkittavat liikkeet ovat nilkan koukistus sekä isonvarpaan tyvinivelen liikkuvuus. Nivelten liikkuvuuden muutokset vaikuttavat kävelyyn. Kun yhden nivelen toiminta häiriintyy, se muuttaa myös sitä ylempänä tai alempana sijaitsevan nivelen toimintaa. Esimerkiksi nilkan koukistusvajaus lisää nilkan sisäkiertoa ja pitkittää sitä. Nilkan sisäkierto puolestaan taivuttaa isoavarvasta vaivaisenluuasentoon.
Jos nivelten liikkuvuus on vähentynyt, pitää selvittää, johtuuko muutos pehmytosien kireydestä vai onko se luuperäistä. Pehmytosien ongelmat ovat useimmiten hoidettavissa lihasvoimaa ja liikkuvuutta lisäävillä harjoitteilla.
Jos niveliin on ehtinyt syntyä pysyviä vaurioita, liikkuvuutta ei voi enää parantaa. Tällöin kiinnitetään huomio kenkiin. Esimerkiksi kengän rullaava ulkopohja avustaa kävelyssä. Jos aiheuttajana on kohonnut verensokeri, on tärkeää keskittyä diabeteksen hoitoon.
Diabetesliiton pitkäaikainen jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen oikoo tässä juttusarjassa jalkojen terveyteen liittyviä harhaluuloja ja antaa vinkkejä jalkojen terveyden edistämiseen.
