Teksti: Hanna Vilo
Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Siihen voi kuitenkin oppia suhtautumaan uudella tavalla.
Kaikki tuntevat tyypin: työpaikan kahvitauolla työkaveri valittaa koko ajan ja uskoo kaikkien maailman murheiden kertyneen juuri hänelle. Samalla hän on jatkuvasti huolestunut jaksamisestaan ja loukkaantuu herkästi muiden sanomisista. Kukaan ei oikeasti jaksaisi kuunnella häntä, mutta kukaan ei kehtaa sanoa sitä suoraan. Miten negatiivinen tapaus – vai onko sittenkään?
Psykoterapeutti Antti Ervastin mielestä kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen. Sen sijaan kielteinen asennoituminen on usein ihmisen sisällä olevan pahoinvoinnin ilmentymä. Se voi johtua esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.
– Negatiiviselta vaikuttava ihminen saattaa käydä läpi henkilökohtaista kriisiä, joka ei näy ulospäin mitenkään, Ervasti huomauttaa.
Kielteisen asennoitumisen taustalla saattaa olla myös kokemus omasta riittämättömyydestä. Esimerkiksi sosiaalisen median maailmassa ihmiset esittelevät elämästään yleensä vain hyviä puolia ja onnistumisia. Se voi aiheuttaa toisille kokemuksen, että he eivät pysty saavuttamaan samaa, vaikka kuinka haluaisivat.
– Somen aiheuttama negatiivisuus voi kummuta esimerkiksi pelosta, kateudesta tai turvattomuudesta, Ervasti sanoo.
Työnohjaaja ja mindfulness-ohjaaja Mari Juote toteaa, että osalla ihmisiä on luonnostaan taipumus ajatella optimisesti, osalla pessimistisesti. Taipumukseen vaikuttavat muun muassa kasvuympäristö, ihmissuhteet, ympäristön arvostukset ja erilaiset elämänkokemukset. Ajan myötä negatiivisesta asennoitumisesta voi tulla toimintamalli, johon vain totutaan. Silloin ihminen ei välttämättä ole siitä itse ollenkaan tietoinen.
– Ihminen voi käyttää negatiivista suhtautumistapaa esimerkiksi itsensä suojelemiseen. Kun huomioi jatkuvasti kaiken, mikä voi mennä pieleen, voi ajatella pystyvänsä välttelemään vaaroja ja uhkia. Oikeasti se ei kuitenkaan luo turvallisuutta, Juote sanoo.
Omaa asennoitumista voi muuttaa
Omaan negatiivisuuteen havahtuminen on ihmiselle usein kipeä prosessi. Juote suosittelee suhtautumaan sisäiseen kielteiseen puheeseen myötätunnolla itseä kohtaan, ei tuomitsevasti.
– Kaikilla ihmisillä on välillä hankalia elämäntilanteita. Ne kannattaa hyväksyä lempeästi ja miettiä, miten ikävää olotilaa voi helpottaa. Hyviä nopeita helpotuksen keinoja voivat olla esimerkiksi hyvän elokuvan katsominen tai ystävälle soittaminen.
Pitemmällä aikavälillä negatiivista asennoitumista voi muuttaa harjoittelemalla valoisampaa elämänasennetta. Jokainen ihminen voi itse valita oman tapansa katsoa maailmaa. Kun huomion kohdistaa tietoisesti myönteisiin asioihin, elämään alkaa tulla lisää hyvää oloa tuottavia asioita.
– Usein ihmiset haluaisivat nimenomaan vähentää kielteisiä kokemuksia, mikä voi käytännössä olla vaikeaa. Aivan yhtä tehokasta on kuitenkin lisätä myönteisiä kokemuksia. Se on usein paljon helpompaa, Juote kannustaa.
Muutos lähtee liikkeelle omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisesta. Ensin täytyy tiedostaa, mitkä asiat tuottavat hyvää ja mitkä pahaa oloa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että täytyy vähentää uutisten katsomista ja somen seuraamista.
– Vapautuneen ajan voi käyttää vaikka lähtemällä ulos kävelemään ja ihailemaan kauniita maisemia, Juote ehdottaa.
Jos negatiivisuus jää päälle, on hyvä miettiä myös, mistä kielteiset tunteet oikein kumpuavat. Antti Ervasti suosittelee esittämään itselleen kysymyksiä ja vastaamaan niihin ajan kanssa. Mitä minulle oikein kuuluu? Miten ihmissuhteissani menee? Onko minulla terveyteen tai talouteen liittyviä huolia? Miten voin ratkaista ongelmiani?
– Kun ihmiset rauhoittuvat tarkastelemaan omaa elämäänsä, aika usein he tunnistavat itse, mistä kielteiset tunteet johtuvat.
Joskus olo voi jatkua pitkään alakuloisena, ahdistuneena tai masentuneena ilman, että niiden syytä pystyy tunnistamaan. Silloin Ervastin mielestä on hyvä hakea apua ammattiterapeutilta.
– Terapia on itsetutkiskelun paikka, jossa terapeutti auttaa asiakastaan pysähtymään, tutkimaan omaa elämää ja löytämään ratkaisuja ongelmiin.
Omista rajoista on syytä pitää kiinni
Vaikka omaa negatiivista asennoitumista voi muuttaa, toisen ihmisen negatiiviseen käyttäytymiseen ei voi vaikuttaa. Näkökulmaa tilanteeseen voi kuitenkin vaihtaa. Esimerkiksi työpaikan alituisen valittajan käyttäytymiseen voi tietoisesti valita hyväntahtoisen tulkinnan.
– Kun toinen ihminen tuntuu erityisen raskaalta, voi miettiä, mitä hyvää hänessä on kaikesta huolimatta. Kaikissa ihmisissä on myös positiivisia puolia, Mari Juote sanoo.
Negatiivisuus voi olla ihmisen hätähuuto, että hänellä ei ole kaikki asiat hyvin. Silloin voi yrittää kuulostella, millaisia tarpeita valituksen takana on.
– Työpaikan valittaja saattaa itse asiassa kaivata, että joku vain olisi hetken hänen tukenaan. Kun sen pitää mielessä, suhtautumista häneen on helppo muuttaa.
Samalla on kuitenkin syytä kuunnella omaa jaksamista. Jos toisen tunteiden vastaanottaminen alkaa kuormittaa, on täysin hyväksyttävää ottaa häneen etäisyyttä. Erityisen tärkeää se on, jos itse on väsynyt ja kuormittunut, sillä juuri silloin kielteiset tunnetilat tarttuvat kaikkein helpoiten. Kun itse on myönteisessä tunnetilassa, toisten tunnetilat tarttuvat heikommin.
– Käytännössä esimerkiksi kahvitauolle ei ole pakko lähteä valittajan kanssa samaan aikaan, vaan tauon voi pitää johonkin muuhun aikaan, Juote vinkkaa.
Jos negatiivisen ihmisen kanssa on pakko olla tekemisissä, vaikka ei haluaisi, voi tietoisesti päättää olla reagoimatta hänen sanomisiinsa tai tekemisiinsä. Kun toisen käyttäytyminen ärsyttää tai väsyttää, huomio kannattaa keskittää hengitykseen. Kun vetää muutaman kerran rauhallisesti ilmaa sisään, siinä ehtii rauhoittua.
– Silloin saa hetken aikaa miettiä tilannetta, jolloin voi tietoisesti päättää, ettei reagoi siihen ja lisää ikävää ilmapiiriä entisestään, Juote kertoo.
Rohkea puheeksi ottaminen kannattaa
Antti Ervastin mielestä rajojen vetäminen on ihmissuhteissa sekä oikeus että velvollisuus. Kenelläkään ei ole velvollisuutta ylläpitää myrkyllisiä ja kuormittavia ihmissuhteita, jotka tuntuvat uuvuttavilta.
– Kaikkea ei tarvitse kestää. Jos toisen ihmisen käyttäytyminen häiritsee, asia kannattaa kertoa hänelle jämäkästi mutta hienovaraisesti. Toinen saattaa reagoida suuttumalla, mutta sitäkään ei tarvitse pelästyä, sillä hänen tunteensa ovat hänen omalla vastuullaan.
Varsinkin parisuhteessa Ervasti suosittelee nostamaan kissan pöydälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisen jatkuva negatiivisuus aiheuttaa helposti puhumattomuutta ja tunneyhteyden katkeamisen, mikä johtaa vielä suurempiin vaikeuksiin.
Negatiiviselle puolisolle kannattaa osoittaa, että hän on tärkeä ja rakas. Samalla hänelle täytyy kuitenkin osoittaa, että häneltä ei sallita aivan kaikenlaista käyttäytymistä.
– Yleensä rohkea puheeksi ottaminen auttaa. Kun asioista puhutaan rakentavasti, pari voi yhdessä alkaa miettiä uudenlaisia ratkaisuja tilanteeseen, Ervasti rohkaisee.
Asiantuntijat:
• Pari- ja perhepsykoterapeutti sekä erityistason seksuaaliterapeutti Antti Ervasti. Hän pitää yksityisvastaanottoa Helsingissä.
• FM, työnohjaaja, mindfulness-ohjaaja ja -kouluttaja Mari Juote TaitoBasta.
Opettele kiitollisuutta
Jos sinulla itselläsi tai läheiselläsi on paljon negatiivisia tunteita, on tärkeää tiedostaa, mitkä asiat elämässä ovat hyvin. Ota apuun päivittäinen kiitollisuusharjoitus. Kun kiinnität huomiota myönteisiin asioihin, vahvistat niitä elämässäsi.
Varaa harjoitusta varten kynä ja vihko. Listaa joka ilta ennen nukkumaanmenoa 3–5 päivän aikana tapahtunutta asiaa, joista olet kiitollinen. Mitä hyvää tapahtui? Mitä arvostit?
Voit milloin tahansa palata kiitollisuuspäiväkirjan pariin ja selata aikaisempia kiitollisuuden aiheitasi.
