Teksti: Virve Järvinen
Ystävän kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia. Ikäihmisellä huono kuulo voi kuitenkin muuttaa sen koettelemukseksi. Diabeetikoilla kuulo heikkenee herkemmin kuin muulla väestöllä.
Kumma juttu, miten epäselvästi ihmiset nykyään puhuvat. Onneksi kotona on selkeäsanaista sakkia, eikä siellä tarvitse jatkuvasti pyytää juttukaveria toistamaan sanomisiaan. Korvalääkäri Elina Rytsölälle tarina on tuttu.
– Kun kuulo iän myötä alenee, ihminen syyttää herkästi muita.
Omasta mielestään ihminen kuulee aivan hyvin, mutta muut nielevät sanoja ja mumisevat. Huonokuuloinen on osittain oikeassa.
– Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa.
Ensin korkeat taajuudet katoavat äänimaailmasta: heinäsirkat eivät enää ääntele eivätkä pikkulinnut laula. Seuraavaksi pienikin häly sotkee äänet: taustalla kuuluva musiikki, kenkien kopina tai autojen hurina muuttaa yksittäisen ihmisen puheen puuroksi. Jo puheen aikana lattialle putoava kirja voi haitata kuulemista ja peittää puheesta sanan, kaksi.
– Huonokuuloisen ikäihmisen on erityisen hankala erottaa konsonantteja, sillä ne edellyttävät korkeataajuisten äänten vastaanottokykyä. Hänen on vaikea saada selvää, puhutaanko kuusta, suusta vai luusta, Rytsölä havainnollistaa.
Diabetes vauhdittaa kuulonalenemaa
Ikään liittyvä kuulon alenema on normaali elimistön vanhenemiseen liittyvä ilmiö. Perimä, korva-, verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet sekä melulle altistuminen vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kuulo heikkenee.
– Melulle voi altistua ilman työmeluakin. Nykyaikana kuulon heikkeneminen johtuu monesti myös altistumisesta kovaääniselle musiikille, Rytsölä huomauttaa.
Melu vaurioittaa sisäkorvan simpukan kuuloelimen aistinsoluja silloin, kun sen voimakkuus ylittää 84 desibeliä yli kahdeksan tunnin ajan. Mitä kovempi ääni, sitä lyhyemmän aikaa korva sietää sitä.
Olemme sietokyvyltämme erilaisia, ja samalla melutasolla voi olla yksilöille erilaisia seuraamuksia.
Kaikki verenkiertoa heikentävät asiat vaikuttavat myös kuuloon. Ääniaaltojen vastaanottamisesta vastaavat kuuloelimen aistinsolut saavat ravintonsa verenkierron kautta. Sairaus voi heikentää verenkiertoa niin, että aistinsolujen ravinnon ja hapen saanti heikkenee ja solujen rappeutumisvauhti kiihtyy.
– Diabeetikoilla kuulonalenema on 20 prosenttia yleisempää kuin terveellä väestöllä. Syy voi olla verenkierrossa ja valtimoiden kalkkeutumisessa, mutta myös korkean verensokerin vaurioittamissa kuulohermoissa, Rytsölä kertoo.
Huono kuulo eristää ihmisen muista
Suomessa ihmiset odottavat keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuin he hakevat lääkäriltä apua heikentyneeseen kuuloonsa. Enemmän kuin joka toisella yli 75-vuotiaista huono kuulo haittaa jo keskustelua. Elina Rytsölän mukaan heikentyneen kuulon kanssa sinnittelevä ihminen kärsii turhaan monta vuotta.
– Huonokuuloinen alkaa käyttää näköaistia kuulon sijaan ja lukea huulilta. Hän joutuu pinnistelemään ja arvailemaan sanoja, mikä on rankkaa.
Ennen pitkää huonokuuloinen ihminen ei jaksa arvailla, vaan jättäytyy mieluummin keskustelun ulkopuolelle. Toiset saattavat pitää häntä tyhmänä ja ajatella, että ongelma on ihmisen ymmärryksessä, eikä vaikeudessa saada puhutuista sanoista selvää.
Jos muut korottavat ääntään, huonokuuloinen laittaa kädet korvilleen, sillä kovat äänet tekevät kipeää. Loputa huonokuuloinen ei ehkä halua tulla paikalle lainkaan.
– Hoitamaton huono kuulo eristää ihmisen muista ihmisistä. Se altistaa masennukselle, Rytsölä sanoo.
Kuuloaivokuori tarvitsee virikkeitä eli selvästi kuuluvia sanoja ja niiden tuomaa tietoa pysyäkseen vireänä. Ellei niitä tule, myös muut aivojen osat saattavat rappeutua nopeammin.
– Huono kuulo voi jouduttaa muistisairauden puhkeamista. Se haittaa muistia myös tässä ja nyt. Se vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihminen ehtii painaa kuulemastaan asioita mieleensä, Rytsölä kuvailee.
Huono kuulo voi vaarantaa hengen. Kotona on turvatonta, ellei kuule palovaroitinta tai kotihoidon ovikellon soittoa.
Älypuhelin voi motivoida hakemaan apua
Normaalin kuulon alaraja on 20 desibeliä. Tällöin ihminen saa puheesta selvän neljän metrin etäisyydellä. Kuulon kuntoa ei kuitenkaan mitata metrimitalla, vaan kuulontutkijan eli audionomin tekemällä tutkimuksella.
– Älypuhelimelle ladattava kuulotesti ei korvaa kuulontutkimusta, mutta se voi motivoida ihmistä hakeutumaan varsinaiseen tutkimukseen.
Tutkimuksessa tutkittava kuuntelee äänieristetyssä tilassa voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia piippausääniä.
– Jos kuulo on alentunut, tehdään kuulon erottelukykyä mittaava sanatesti. Siinä ihminen saa kuunneltavakseen 25 valikoitua sanaa.
Kuulon kuntoutukseen tarvitaan lääkärin lähete. Mitä nopeammin hakeutuu lääkäriin ja tutkimuksiin, sitä nopeammin kuuloa päästään kuntouttamaan ja kuuloaivokuori virkistyy.
– Jos on kymmenen vuotta taistellut huonon kuulon kanssa ilman apuvälineitä, joskus voi mennä vuosi ennen kuin aivot sopeutuvat uuteen äänimaailmaan, Rytsölä varoittaa.
Ikääntymisen aiheuttamaa kuulon alenemaa kuntoutetaan kuulokojeella. Koje on käyttäjälleen maksuton. Se myönnetään ihmiselle, jonka parempi korva ei kuule 30–35 desibeliä hiljaisempia ääniä.
– Kuulokojeen hankintaa ei kannata siirtää hamaan tulevaisuuteen senkään vuoksi, että julkisessa terveydenhuollossa jonot kuulokojesovituksiin ovat pitkät, Rytsölä kannustaa.
Kojeen voi hankkia myös suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, jolloin asiakas maksaa kaikki kustannukset itse.
Kuulokojetta käytetään joka päivä
Kuulokojeen käyttöä usein häpeillään. Elina Rytsölän mukaan joku voi lykätä hankintaa siinä uskossa, että koje saa hänet näyttämään ikäistään iäkkäämmältä.
– Nykyiset kuulokojeet ovat pieniä ja siroja, eikä niitä erota puhelimen ja musiikin kuunteluun käytetyistä laitteista.
Korvalehden taakse asetettavan kojeen kuoren värin voi valita vastaamaan omia hiuksia tai vaatteen väriä. Korvakäytävän ulko-osaan asetettava koje ei näy hiusten alta lainkaan. Sen laittaminen paikoilleen vaatii jonkin verran sorminäppäryyttä ja hyvää näkökykyä.
– Kuulokoje säädetään yksilöllisesti käyttäjänsä kuulokäyrän mukaan. Säätöjä voidaan tarvita useita, sillä vasta ajan kuluessa ihminen huomaa, millaisiin ääniin hän toivoo vahvistusta tai vaimennusta, Rytsölä sanoo.
Nykyiset kuulokojeet ovat pieniä tietokoneita, joihin on asennettu erilaisia ohjelmia. Käyttäjä voi valita ohjelmista tilanteeseen sopivan. Esimerkiksi hälyohjelma vahvistaa vastapäätä istuvan puhujan ääntä ja vaimentaa taustan äänet.
– Kuulokojeesta ei ole hyötyä lipaston laatikossa. Jotta aivot oppisivat uuteen äänimaailmaan, kojetta pitää käyttää päivittäin, Rytsölä huomauttaa.
Kuulokoje napataan yöksi pois. Jos kuulonalenema on vaikea, eli ihminen ei kuule alle 60 desibelin ääniä, hän voi saada maksutta käyttöönsä tyynyn alle laitettavan hälyttimen. Se ilmoittaa tärinällä, kun palovaroitin, puhelin, herätyskello tai ovikello soi.
Vertaiset ohjaavat kojeen käytössä
Kuulokoje toimii paristolla, josta riittää virtaa 7–16 päivää. Koje koostuu mikrofonista, äänen vahvistimesta ja kuulokkeesta. Korvakäytäväkojeissa tekniikka on pakattu kuoriosaan. Korvantauskojeessa ääni johdetaan ohuen letkun kautta korvakappaleeseen ja korvaan.
– Kuulokoje kestää käytössä viitisen vuotta, kunhan sitä huoltaa säännöllisesti, Rytsölä kertoo.
Korvakappale puhdistetaan juoksevalla vedellä ja käsienpesuaineella. Korvan takana oleva osa pyyhitään pehmeällä liinalla tai erityisellä puhdistusliinalla. Ääntä johtava muoviletku kovettuu käytössä, ja siksi se vaihdetaan uuteen kuukauden tai kahden välein.
Kojeen käyttö- ja huolto-ohjeet saa kuulokojeen luovuttamisen yhteydessä. Tarvittaessa niitä voi kerrata Kuuloliiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten vertaistuella kuulolähipalvelussa.
Löydä lähin kuuloyhdistys ja kuulolähipalvelun aika ja paikka verkosta: kuuloliitto.fi > kuuloneuvonta
