Teksti: Janne Ora
Mikä on aamunkoittoilmiö, ja miten siitä voi päästä eroon?
Monella tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavalla kuuluu sairaudenkuvaan aamunkoittoilmiö, eli insuliinin tarve lisääntyy ja verensokeri nousee aamuyön tunneista alkaen. Aamunkoittoilmiötä esiintyy noin puolella diabeetikoista.
– Aamunkoittoilmiö tarkoittaa, että diabeetikon verensokeri lähtee nousemaan aamuyöllä yleensä kello kolmen tai neljän aikaan, ja verensokeri on korkea kello seitsemään tai kahdeksaan saakka, sisätautien erikoislääkäri, diabetologi Markku Saraheimo kiteyttää.
Hän korostaa, että aamunkoittoilmiö ei ole kaikilla samanlainen. Sen yksityiskohdat ja hoitoratkaisut voivat yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti vaihdella paljon.
Joillakin diabeetikoilla aamunkoittoilmiöön liittyvä verensokerin kohoaminen voi alkaa jopa jo keskiyön aikaan. Toisilla aamunkoittoilmiön alku ajoittuu niinkin myöhään kuin aamuviiteen. Keskiyö ja kello viisi aamulla ovat ajallisesti kuitenkin aamunkoittoilmiön ääripäitä.
Stressihormonit avaintekijöitä
Aamunkoittoilmiön synnyttävät elimistön vastavaikuttajahormonit, arkisemmin sanottuna stressihormonit. Ne kiihdyttävät sokerin vapautumista maksasta ja lihaksista verenkiertoon. Insuliinin toimintaa voi kuvata päinvastaiseksi.
Hormonien aktiivisuutta ja toimintaa vuorokauden eri aikoina säätelee sisäsyntyinen vuorokausirytmi, joka on jokaisella ihmisellä omanlaisensa. Siksi verensokeri voi nousta aamunkoittoilmiön vuoksi eri ihmisillä eri aikoihin.
Mutta miksi verensokeri nousee?
– Insuliinihoitoa käyttävän diabeetikon insuliini ei ehkä vaikuta riittävästi aamuyöstä. Insuliinin tarve on monesti vähäinen alkuyön aikana, mutta tarve voi lisääntyä huomattavasti aamuyöllä aamunkoittoilmiön takia, Saraheimo vastaa.
Hänen mukaansa hoidon keskeinen ratkottava pulma on löytää insuliinihoidossa olevalle oikea insuliini ja sen oikea annostus leikkaamaan aamunkoittoilmiön aiheuttamaa verensokerin nousua.
– Insuliinin tulee vaikuttaa tehokkaammin vasta aamuyön puolella, eikä se saa toisaalta altistaa matalalle verensokerille alkuyöstä, Saraheimo tiivistää.
Verensokerin seuranta olennaisen tärkeää
Aamunkoittoilmiön leikkaamiseksi tarvitaan sopivan suuruinen ja oikeaan aikaan pistetty insuliiniannos. Sen takia on olennaisen tärkeää seurata säännöllisesti verensokerin vuorokautista vaihtelua.
– Kudossokerin tasoa on jatkuvasti seurattava ensisijaisesti glukoosisensoroinnin tai toissijaisesti sormenpäämittausten avulla. Jos menetelmänä ovat sormenpäämittaukset, verensokeri on hyvä tarkistaa yöaikaan, esimerkiksi puolenyön aikaan, aamuyöllä kolmelta ja aamulla seitsemältä.
– Mikäli seurannan perustella havaitaan selvä trendi, eli verensokeri selvästi nousee aamuyöllä, kyse on aamunkoittoilmiöstä, Saraheimo määrittelee.
Säännöllistä ja tarkkaa verensokerin seurantaa pitää jatkaa riittävän pitkään, useita vuorokausia, jotta voidaan erottaa esimerkiksi iltasyömisten aiheuttama korkea aamuyön verensokeri vuorokautiseen rytmiin perustuvasta aamunkoittoilmiöstä.
Kevyt iltapala tai riuska iltakävely riittää joskus
Jos korkea aamuverensokeri johtuu säännöllisesti nautitusta, tukevasta iltasyömisestä, selvitään ehkä elämäntapamuutoksin.
– Eli tekemällä yhteistyötä luonnon ja fysiologian kanssa, Saraheimo sanoo.
Tällöin illalla täytyy välttää rasvaisen ja valkuaisainepitoisen ruuan syömistä, sillä myöhään illalla syöty raskas ruoka kohottaa aamuyön verensokeria.
Myös illalla harrastettu liikunta vaikuttaa vahvasti verensokeriin. Riuska iltakävely tai perusjuoksulenkki kello 19–20 aikaan voi olla joillekin riittävä keino päästä eroon aamunkoittoilmiöstä.
– Reipas liikunta aiheuttaa elimistössä hormonaalisia muutoksia, jotka painavat verensokeria alemmas aamuyöllä ja estävät näin aamunkoittoilmiön, Saraheimo toteaa.
Ei yleisiä hoito-ohjeita
– Jos verensokeri nousee selvästi aamuyöllä eikä sitä selitä se, että insuliinihoitoinen diabeetikko syö laadultaan ja määrältään vaihtelevia ruoka-annoksia, aamunkoittoilmiön syytä on etsittävä insuliinihoidosta, Saraheimo kertoo.
Pitkävaikutteisen insuliinin annos voi olla liian pieni, tai insuliini voi olla vääränlainen, ja se pitää vaihtaa toiseen pitkävaikutteiseen insuliiniin. Täytyy miettiä myös, onko insuliinin pistosajankohta paras mahdollinen vai pitäisikö sitä aikaistaa tai myöhentää. Tai pitäisikö monipistoshoito vaihtaa insuliinipumppuun?
Saraheimon mukaan aamunkoittoilmiön pulmien ratkaisemiseksi ei ole yleispäteviä hoito-ohjeita, koska ilmiö vaihtelee yksilöllisesti niin paljon. Asiaa kannattaa pohtia oman diabeteslääkärin kanssa.
Räätälöinti olennaista
Monipistoshoito koostuu pitkävaikutteisesta perusinsuliinista ja ateriainsuliinista. Perusinsuliini huolehtii diabeetikon verensokeritasosta yöllä ja aterioiden välillä. Ateriainsuliini pistetään aterioilla ruuan sisältämän hiilihydraattimäärän, ateriaa edeltävän verensokeriarvon ja mahdollisen ruokaa edeltäneen tai aterian jälkeisen liikunnan mukaan.
Aamunkoittoilmiön kannalta olennaista on räätälöidä pitkävaikutteisen insuliinin annos ja sen pistämisen ajankohta parhaimmaksi mahdolliseksi. Näin pyritään optimoimaan insuliinin teho yöllä niin, että verensokeri ei nouse aamuyön aikana.
Pitkävaikutteisia insuliineja on useita. Ne eroavat toisistaan vaikutusajan ja mahdollisesti myös huippuvaikutuksen osalta. Tämäkin lisää insuliinihoidon yksilöllisyyttä. Oikea annos ja pistosajankohta riippuvat siitä, millainen pitkävaikutteinen insuliini on käytössä.
Karkeana yleissääntönä voi sanoa, että mitä jyrkemmästä tai vaikeammin hallittavasta aamunkoittoilmiöstä on kyse, sitä herkemmin harkitaan siirtymistä monipistoshoidosta insuliinipumppuhoitoon.
– Insuliinipumpun avulla aamunkoittoilmiötä hoidetaan nostamalla perusinsuliinitasoa varhaisen aamuyön tunneille. Usein samalla vähennetään alkuyön hypoglykemioiden esiintymisen riskiä alentamalla alkuyön aikaista perusinsuliinitasoa ennen aamunkoittoilmiön alkua, Saraheimo kuvailee.
Viime vuosina yleistyneet hybridipumput säätävät automaattisesti yönaikaista insuliinin annostelua.
– Hybridipumppu pystyy glukoosisensorin jatkuvasti mittaamien glukoosiarvojen perusteella hoitamaan aiempia pumppumalleja paremmin myös aamunkoittoilmiötä, Saraheimo toteaa.
Myös tyypin 2 diabeetikoilla
Aamunkoittoilmiötä esiintyy myös tyypin 2 diabeetikoilla erityisesti silloin, kun elimistön oma insuliinineritys on heikentynyt niin vähiin, että se ei pysty taittamaan verensokerin liiallista nousua aamuyöllä, ja tarvitaan insuliinihoitoa.
Vaikeasti hallittava aamunkoittoilmiö yhdistetään ensisijaisesti insuliinihoidosta riippuvaiseen diabetekseen. Aamunkoittoilmiön hoitoon pätevät insuliinihoidon kannalta samat periaatteet sekä ykkös- että kakkostyypin diabeetikoilla.
