Erikoislääkäri Anu Heikkilä, Diabetesliitto
Hallitus lievensi maaliskuun puolivälissä asettamiaan liikkumisrajoituksia toukokuun alussa, ja muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Miten ne muuttavat elämäämme? Voimmeko palata jo normaaliin arkeen?
Hallituksen koronaviruspandemian vastainen hybridistrategia tarkoittaa, että vaihtelevat liikkumis- ja kontaktirajoitukset jatkuvat, kunnes meillä on joko rokote, lääkehoito tai riittävästi suojaa väestössä virusta vastaan. Joudumme siis tasapainoilemaan viruksen leviämisen ja ihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä, taloudellisia asioita unohtamatta.
Koululaiset pääsivät kouluun toukokuussa ja osa meistä on kesäkuun alusta saanut luvan liikkua vapaammin. Ikäihmisille ja riskiryhmiin kuuluville suositellaan edelleen kotikaranteenia ja lähikontaktien välttelyä. Hiukan näytettiin vihreää valoa sille, että ainakin osa heistä voi ulkoilla kesällä turvavälit muistaen. Meillä Suomessa siihen on tilaa ja toivottavasti ihmisillä suvaitsevaisuutta antaa siihen mahdollisuus. Pieni kävelylenkki kodin läheisyydessä virkistää mieltä ja hoitaa fyysistä kuntoa.
Osa meistä riemuitsee vapaudesta, osaa voi pelottaa turvallisen kodin ulkopuolelle lähteminen. Voinko saada tartunnan ovenkahvasta, puistonpenkistä tai ohikulkijalta? Vaikka liikkumisrajoituksia lievennettiin, meidän täytyy edelleen muistaa pestä kädet saippualla riittävän usein, käyttää käsidesiä etenkin, jos käsien pesuun ei ole mahdollisuutta, säilyttää kahden metrin turvaväli muihin ihmisiin ja jäädä kotiin, jos tulee vähäisiäkin flunssaoireita. Näin suojaamme itseämme ja muita ihmisiä erityisesti koronaviruksilta, mutta myös muilta viruksilta.
• • •
Saimme alkuvuodesta huolestuttavia uutisia Kiinasta. Vakavasti sairastuneilta oli löytynyt aivan uusi koronavirus, jonka aiheuttamalle taudille annettiin nimi covid-19, jota tuttavallisesti kutsutaan koronaksi. Aiemmat koronavirukset ovat saaneet aikaan vain paikallisia tautipurskahduksia, mutta tämä virus onnistui nopeasti löytämään tiensä kaikkiin maailman kolkkiin. Kukaan meistä ei ole kohdannut tätä virusta aiemmin, joten olemme kaikki alttiita sairastamaan sen aiheuttaman taudin.
Miten meidän olisi parasta toimia jatkossa suomalaisten kokonaishyvinvoinnin kannalta? Koska kyseessä on uusi virus, tutkimustuloksia taudin todellisesta luonteesta kertyy ripotellen ja monen mielestä tuskastuttavan hitaasti. Ennusteiden tekeminen on siksi hyvin haasteellista. Vasta jälkeenpäin voimme arvioida, mikä strategia on ollut toimivin koronavirusepidemian selättämisessä.
Maailmalta tulleiden ja alustavien suomalaisten tietojen mukaan vahvistuu näkemys, että korkean iän lisäksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit mukaan lukien verenpainetauti sekä keuhkoihin liittyvät sairaudet lisäävät vakavan taudin riskiä. Kun mietit omaa tilannettasi ja suhtautumistasi kotikaranteeniin, ymmärrät varmasti, että mitä useampi perussairaus sinulla on, sitä varovaisempi sinun täytyy olla.
Koronavirus on osoittautunut paljon ovelammaksi sairaudeksi kuin alkuun luultiin. Sen tyypilliset oireet ovat hyvin tavallisia minkä tahansa virustaudin oireita. Sen viheliäisyys piilee siinä, että se voi yhtäkkiä varsin nopeasti aiheuttaa keuhkovaurion, vaikean hengenahdistuksen ja veren hyytymishäiriön, joka vie sairaalaan ja jopa teho-osastolle hengityskonehoitoon.
• • •
Jos sairastut koronavirusinfektioon, seuraa vointiasi erityisen tarkasti. THL:n suositus on, että riskiryhmään kuuluvan pitäisi aina ottaa yhteys koronapäivystykseen, jos on yli 38 asteen kuume ja selkeä kurkkukipu tai yskä. Soita päivystykseen myös, jos sinulle tulee hengitysvaikeuksia tai vointisi huononee yllättäen, vaikka et olisi kuumeessa. Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voit sitten miettiä, miten ja missä tautia hoidetaan ja tarvitaanko mahdollisesti virustestiä.
Jos sairastat diabetesta, nyt viimeistään on aika päivittää ohjeet diabeteksen hoidosta sairauspäivinä. Miten muutat lääkityksiäsi ja seuraat verensokereitasi? Ole tarvittaessa yhteydessä omaan hoitopaikkaasi. Voit vähentää riskiäsi sairastua mihin tahansa infektioon hyvällä verensokereiden hoidolla. Muista myös verenpaineen seuranta ja hoito.
Suunnitelluista seurantakäynneistä ei kannata luopua. Kaikkiin sovittuihin vastaanottokäynteihin on syy. Vuosittaiset verikokeet kannattaa ottaa jotakuinkin vuosittain. Niitä ei ole koronaviruspandemian takia syytä siirtää seuraavaan vuoteen tai jättää kokonaan väliin. Jos sinua arveluttaa lähteä vastaanotolle, soita hoitopaikkaasi ja saat sieltä toimintaohjeet turvallisen käynnin varmistamiseksi. Useat hoitopaikat ovat ottaneet käyttöön etä- tai puhelinvastaanottoja, mutta ne eivät aina korvaa kasvokkain tapaamista.
• • •
Diabeteksen hoidon lisäksi on muistettava huolehtia elämän tärkeistä perusasioista, eli terveellisestä ravinnosta, ruokailun säännöllisyydestä, liikunnasta mahdollisuuksien mukaan, riittävästä unesta, lepohetkistä ja yhteydenpidosta läheisiin ja ystäviin.
Eristäytyminen kotiin lisää yksinäisyyttä ja kuormittaa mieltä, vaikka olisikin mahdollisuus puhelimella tai tietokoneella pitää yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Tämä kokemus on kaikille yhteinen: lapsille, aikuisille ja varttuneemmalle väelle. Yhteydenpidosta täytyy erikseen huolehtia. Joskus tulee vielä aika, jolloin vanhan mallin läheisyyskin on sallittua.
Tässä tilanteessa mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus tulevaisuudesta. Se stressaa. Toisaalta tiedämme, että korona-aika loppuu: ei ehkä vielä tänä vuonna, mutta viimeistään muutaman vuoden kuluessa. Meidän täytyy vain olla kärsivällisiä ja joustavia ja noudattaa muuttuvia ohjeita. Lopuksi koronaviruspandemia katoaa, mutta diabetes ei. Siksi sen hoidosta on pidettävä hyvää huolta poikkeusoloissakin.
