Teksti: Diabeteshoitaja Kaja Normet
Liikuntaan kannustaminen on yksi parhaista asioista, mitä vanhemmat voivat diabetesta sairastavalle lapselleen tarjota. Liikkuminen torjuu sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabeteksen lisäsairauksia ja antaa lapselle tärkeitä onnistumisen ja samastumisen kokemuksia.
Vanhemmat, jotka ovat käyneet läpi lapsensa diabetekseen sairastumisen, todennäköisesti muistavat alkuajan sairaalapäivistä hetken, kun lapsi insuliinihoidon alettua on piristynyt ja alkanut taas kävellä, juosta ja leikkiä. Sillä hetkellä lapsen katsominen on tuonut lohtua ja antanut toivoa tulevaisuuteen. Kun elimistön puuttuva insuliinineritys korvataan insuliinihoidolla, lapsesta tulee taas oma entinen, ihana itsensä.
Diabetesdiagnoosista huolimatta lapsi on edelleen sama lapsi kuin ennenkin kaikkine ominaisuuksineen. Kun insuliinin saanti on turvattu, lapsi voi tuntea itsensä taas terveeksi. Hänellä on voimia leikkiä ja telmiä kuten kaikki muutkin lapset. Ja hänellä on oikeus siihen!
Diabetes ei estä liikuntaa eikä urheilun harrastamista. Liikunta antaa lapselle tärkeitä onnistumisen ja samaistumisen tunteita: ”Olen vahva ja nopea. Olen kuten kaikki muutkin.”
Diabeteksesta huolimatta lapsi voi kehittyä urheilijana: saada lisää nopeutta, lihasmassaa ja kestävyyttä. Vaikka verensokeria ei voi täysin hallita, omaa kroppaa voi treenata ja kehittää siinä missä muutkin. Liikunta opettaa tuntemaan oman diabeteksen liikkeitä ja reagoimaan kehon tuntemuksiin. Se lisää myös itsenäisyyttä diabeteksen hoidossa.
Monenlaisia terveyshyötyjä
Diabetes voi vaikuttaa identiteetin kehittymiseen. Kohdellaanko lasta sairaana, varoitetaanko ja valvotaanko häntä kaikessa vai rohkaistaanko liikkumaan ja heittäytymään elämän iloihin siinä missä muitakin ikätovereita?
Liikunta on tärkeä voimavara ja keino, jolla voi vähentää kurjaa oloa ja pettymyksiä. Diabeteksen kanssa elävä tarvitsee näitä keinoja erityisesti. Kun lapsi liikkuu, häntä kannattaa kehua vahvaksi ja taitavaksi.
Liikunta alentaa useimmissa tapauksissa verensokeria. Tyypin 1 diabeteksessa liikunta ei ole kuitenkaan korkean verensokerin ensisijainen hoitokeino. Silti tilanteissa, jossa verensokeri pysyy insuliinin korjausannoksista huolimatta itsepäisesti koholla, kevytkin liikkuminen voi auttaa, jos samalla on huolehdittu riittävästä nesteytyksestä.
Lapsen tulevia vuosia ja aikuisuutta ajatellen säännöllisestä liikunnan harrastamisesta on paljon hyötyä: se ehkäisee sydämen ja verisuonten sairauksia ja diabeteksen lisäsairauksia. Liikunnan ansiosta veren rasva-arvot ja verenpaine pysyvät paremmin tavoitetasolla. Liikunnan on muun muassa todettu lisäävän pienten hiussuonten kasvua ja parantavan näin ääreiskudosten verenkiertoa.
Koska liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä, diabetesta sairastava pärjää pienemmillä insuliinimäärillä. Siitä voi olla etua lihavuuden ja ylipainon ehkäisyssä. Nykyään noin 30 prosenttia tyypin 1 diabeetikoista on ylipainoisia, ja heillä on metabolisen oireyhtymän piirteitä. Liikakilot ja metabolinen oireyhtymä lisäävät sydänsairauksien ja diabeteksen lisäsairauksien riskiä. Lapsen ja nuoren kannustaminen liikunnan pariin on aina investointi terveempään tulevaisuuteen. Kannattaa miettiä, millaiset liikuntatottumukset lapsi kotoa saa.
Arkiliikunta tärkeää
On hyvä muistaa, että jokainen askel on liikuntaa. Aina ei tarvitse valita lapselle liikuntaharrastusta, vaan tärkeintä on se, minkä verran hän arjessa liikkuu.
Kannusta lasta ulkoleikkeihin sekä kävelemään ja pyöräilemään kouluun tai harrastuksiin. Ota hänet mukaan pihatöihin. Rohkaise häntä kulkemaan mieluummin bussilla kuin isän tai äidin autokyydillä. Sovi tarkat aikarajat television katsomiselle ja netin ja somen käytölle.
Liikuntaharrastuksen valinnassa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mikä lasta tai nuorta itseään kiinnostaa. Myös se pitää ottaa huomioon, että hänellä on diabetes. Diabetesta sairastavalle sopivat käytännössä samat lajit kuin muillekin ikätovereille, mutta insuliinin ja hiilihydraattien tarve pitää sovittaa liikuntalajiin sopivaksi ja muistaa myös hypoglykemiariski.
Uuden liikuntalajin aloittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Kokeilemalla erilaisia hoitovaihtoehtoja voi vähitellen oppia, miten lapsen elimistö erilaisissa liikuntatilanteissa toimii. Se on yksilöllistä, eikä siihen löydy valmiita malleja kirjoista tai verkosta. Nykyiset seurantalaitteet auttavat liikunnan suunnittelua ja verensokerimuutosten ennakointia paljon.
Mitä aikaisemmassa ikävaiheessa liikuntaharrastuksen aloittaa, sitä luontevammaksi se lapselle tulee. Erityisesti diabeteksen kanssa elävälle lapselle ja nuorelle on tärkeä samaistua muihin, olla osana porukkaa. Urheilua harrastaessa lapsi voi kuulua omaan joukkueeseensa, puhaltaa yhteen hiileen muiden kanssa, eikä diabetes tee hänestä erilaista. Kun liikuntaharrastuksesta tulee luontainen ja tärkeä osa lapsen elämää, sen kautta voi saada lisää motivaatiota itsensä hoitamiseen. Verensokeritasapaino kun on suorassa yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn.
Suositukset toteutuvat huonosti
Kansainvälisen suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua ainakin tunnin joka päivä, ja rasittavaa liikuntaa pitäisi olla vähintään kolmesti viikossa (WHO 2010). Suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan 7–18-vuotiaiden lasten pitäisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivittäin monipuolisesti, ikään sopivalla tavalla. Joka päivä pitäisi harrastaa myös rasittavaa liikuntaa, jossa hengästyy ja sydämen syke kiihtyy. Suosituksen mukaan ruudun ääressä saisi viettää enintään kaksi tuntia päivässä.
Nykyisin lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen ja heikko kiinnostus liikuntaan ovat varsin yleinen ongelma. Vuonna 2018 tehdyssä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä kuvaavassa LIITU-tutkimuksessa selvisi, että tunnin verran joka päivä liikkui reilu kolmannes 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista. 7–11-vuotiaista suosituksen mukaan liikkui hieman alle puolet, 13-vuotiaista kolmannes ja 15-vuotiaista viidennes. Vain vähän (0–2 päivänä) liikkui kaikista lapsista ja nuorista noin joka kymmenes ja 15-vuotiaista joka viides.
Viisi prosenttia lapsista ja nuorista vietti korkeintaan kaksi tuntia päivässä television, tietokoneen tai kännykän ääressä.
