Teksti: Mari Vehmanen
Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen.
Suomalaisten tyypin 2 diabeetikoiden omasta kukkarostaan maksamat lääkekulut nousivat äkisti vuoden 2017 alussa. Tuolloin muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinien erityiskorvaus pieneni 65 prosenttiin. Aiemmin Kela-korvaus oli ollut täydet sata prosenttia.
Tutkijatohtori Piia Lavikainen Itä-Suomen yliopistosta on ryhmineen tutkinut muutoksen vaikutuksia diabeetikoiden lääkkeiden käyttöön, hoitotyytyväisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen.
– Mukana on lähes tuhat tyypin 2 diabeetikkoa eri puolelta maata. Onnistuimme kokoamaan vastaajiksi erittäin edustavan otoksen eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Heille tehtiin aiheesta lähtötilanneselvitys ennen muutosta ja sen jälkeen kaksi seurantakyselyä puolen vuoden välein, Piia Lavikainen kertoo.
Hänen mukaansa uudistusta seuranneen vuoden aikana tutkimukseen osallistuvien tyypin 2 diabeetikoiden insuliininkäyttö on yleistynyt. Vastaavasti ainakin metformiinin ja gliptiinien käyttö on vähentynyt.
– Tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus, ja osa sairastuneista joutuu väistämättä jossakin vaiheessa siirtymään insuliiniin. Näin nopea ja selkeä tilastollinen muutos ei kuitenkaan selity pelkällä sairauden luonteella, Lavikainen huomauttaa.
Hänen mukaansa kyse lienee osin siitä, että yhä useampi tyypin 2 diabeetikko on päätynyt yhdessä lääkärinsä kanssa insuliinipistosten aloittamiseen taloudellisista syistä. Insuliinit kuuluvat kokonaan Kela-korvattaviin lääkkeisiin.
Joka kolmannella maksuvaikeuksia
Tutkimukseen osallistuvien tyytyväisyys hoitoonsa oli laskenut korvausmuutoksen jälkeen. Erityisesti näin oli käynyt niille diabeetikoille, joilla oli jo ennen uudistusta ollut vaikeuksia selviytyä lääkekuluistaan.
Piia Lavikaisen mukaan eräs tutkimuksen selkeimmistä havainnoista on ollut, että yhä useamman tyypin 2 diabeetikon on hankalaa kattaa omat lääkekustannuksensa.
– Ennen korvausmuutosta 16,5 prosenttia kertoi tällaisista ongelmista. Puoli vuotta uudistuksen jälkeen luku oli noussut jo 33 prosenttiin vastaajista. Siis joka kolmannen kakkostyypin diabetesta sairastavan on vaikea saada rahat riittämään tarvitsemiinsa lääkkeisiin, mikä on varsin hätkähdyttävä tieto, Piia Lavikainen toteaa.
Kuten voi olettaa, erityisen usein maksuongelmistaan kertoivat pienituloiset. Lisäksi pulmat olivat yleisempiä nuorehkoilla tyypin 2 diabeetikoilla ja heillä, jotka käyttävät uuden sukupolven kalliita diabeteslääkkeitä.
Vuosi korvausmuutoksen jälkeen vastaajat saivat kuvailla kyselyssä omin sanoin, miten korvaustason muuttuminen on konkreettisesti vaikuttanut elämään. Vastauksista kävi ilmi, että ihmiset ovat joutuneet karsimaan muita kulujaan tai jopa lainaamaan rahaa saadakseen lääkkeitä. Hyvää sanottavaa uudistuksesta ei ollut oikeastaan kellään.
– Useampi kuin joka kymmenes kertoi tunteneensa mielipahaa ja ärtymystä. Lisäksi jotkut raportoivat suoranaisista terveysvaikutuksista, Piia Lavikainen kertoo.
Verensokeriarvoissa nousua
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan, näkyykö Kela-korvausten muuttuminen tyypin 2 diabeetikoiden verensokeriarvoissa asti.
– Olemme käyneet alustavasti läpi terveysrekisteritietoja Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella. Niiden perusteella korvausuudistuksen jälkeen verensokeriarvoissa olisi pientä nousua, Piia Lavikainen kertoo.
Hänen mukaansa verensokerit näyttäisivät kohonneen erityisesti muilla kuin hinnaltaan edullista metformiinia ja kokonaan korvattavaa insuliinia käyttävillä – siis juuri heillä, joilla myös muutoksen taloudellinen vaikutus on ollut euromääräisesti suurin.
– Mutta vaikutuksista verensokeriarvoihin saamme tarkempia tutkimustuloksia myöhemmin, Lavikainen toteaa.
Hänen mielestään jo tutkijoiden tähänastisten havaintojen pohjalta voi sanoa, että lääkekorvausten muutos on vaikuttanut merkittävästi ison diabeetikkojoukon elämään. Vasta tulevaisuus kertoo, näkyykö tämä lopulta esimerkiksi diabeteksen lisäsairauksien lisääntymisenä.
– Ehkä huolestuttavinta tuloksissamme on seurausten ilmaantuminen näin lyhyessä ajassa, tutkija pohtii.
Kaikille lääkemaksujen kanssa kamppaileville tyypin 2 diabeetikoille hän haluaa sanoa, että heidän ahdinkonsa on huomattu ja että tilannetta seurataan.
– Toivottavasti keskustelu aiheesta laajenee edelleen.
”Mukavista riennoista on täytynyt tinkiä”
Eläkeläisen lompakkoon kohonneet lääkekulut ovat tehneet ison loven.
Oululainen tyypin 2 diabeetikko Pekka Karjalainen on laskenut vuosittaisten lääkekulujensa kasvaneen korvausmuutoksen jälkeen 420 euroa. Hän käyttää useita eri lääkevalmisteita. Summa todella tuntuu eläkeläisen budjetissa.
– Esimerkiksi paljon pienemmistä veronkorotuksista pidetään julkisuudessa hirveää meteliä, mutta tämä Sipilän hallituksen päätös meni läpi lähes täydessä hiljaisuudessa, hän ihmettelee.
Pekka Karjalainen kertoo pystyneensä hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet, mutta muita kulutustottumuksia on ollut pakko muuttaa. Kauppojen tarjouksia tulee seurattua nykyään tarkasti.
– Olen myös vähentänyt Kärppien peleissä ja teatterissa käymistä, vaikka mielelläni lähtisin mukaviin rientoihin viihtymään.
Ruokapöydässä Karjalainen puolisoineen suosii muun muassa edullisia, itse valmistettuja keittoja, joissa riittää syömistä pariksikin päiväksi. Kotimainen kala maistuisi, mutta sitä raaskii ostaa vain tarjoushintaan.
– Olen laskenut, että kohonneiden lääkekulujen summalla olisi saanut vaikkapa 700 kiloa suomalaista perunaa tai 126 pakettia tarjouskahvia.
Erityisesti Karjalaista surettaa niiden diabeetikkojen puolesta, jotka eivät enää pysty hankkimaan kaikkia lääkkeitään.
– Tällaiseksiko todella haluamme hyvinvointiyhteiskuntamme muuttuvan? Soisin, että nykyinen hallitus peruisi edeltäjänsä hätiköidyn säästöpäätöksen. Myös Diabetesliitto toivottavasti pitää yhä ääntä tästä epäkohdasta.
Uudistus tuotti eriarvoisuutta
Ritva Sippola Soinista ehti aloittaa tyypin 2 diabeteksen lääkityksen hieman ennen kuin korvausluokka muuttui.
– Huomasin kyllä omavastuun nousun, ja asiasta oli ollut diabetesyhdistyksessäkin etukäteen puhetta. Ihmeen helpostihan tuo näytti eduskunnassa läpi menevän, hän sanoo.
Ritva Sippolan omassa kukkarossa uudistus ei ole toistaiseksi tuntunut kohtuuttomasti. Monen muun tilanne sen sijaan mietityttää.
– Käytän ainoastaan metformiinia, käyn säännöllisesti kokopäivätöissä ja jaan elämisen kulut puolison kanssa. Mutta miten pärjää useita eri lääkkeitä tarvitseva ja yksinasuva pienen eläkkeen saaja? Uudistus on asettanut meidät diabeetikot keskenämme eriarvoiseen asemaan, Sippola pohtii.
Hoiva-alan ammattilaisena hän kertoo nähneensä, kuinka vaikeaa lääkekuluista selviytyminen voi olla esimerkiksi ihmiselle, jolla on useita sairauksia.
– Säästöpäätös oli varmaan paperilla näennäisesti helppo. Mutta pelkään, että se kostautuu vielä myöhemmin kohonneina hoitokuluina. Meitä diabeetikoita on todella paljon. Seuraukset voivat olla vakavat, jos osalta jäävät lääkkeet hankkimatta, hän varoittaa.
Omavastuisiin käytetty summa nousi selvästi
Tutkija Hanna Rättö Kelasta kertoo, että korvausluokan muutoksen vaikutuksia lääkeostoihin ja -kuluihin on seurattu tarkasti alusta lähtien. Muun muassa tällaisia havaintoja on jo tehty:
– Vuonna 2017 diabeteslääkkeiden kulutus ostajaa kohti laski keskimäärin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta vuoden 2016 lopussa lääkeostoissa oli selvä piikki: ihmiset siis tekivät mahdollisimman runsaasti lääkehankintoja juuri ennen uudistusta. Tilastoista ei voi suoraan päätellä, että tyypin 2 diabeetikot olisivat jättäneet ostamatta lääkärin heille määräämiä lääkkeitä.
– Selvää joka tapauksessa on, että suomalaisdiabeetikoiden itse lääkkeistään maksama summa on moninkertaistunut. Vuonna 2016 yhteenlasketut omavastuut olivat 11,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 luku oli 39,7 miljoonaa euroa.
– Myös toimeentulotuen maksusitoumukset tyypin 2 diabeteksen lääkehankintoihin ovat lisääntyneet jonkin verran. On silti vaikeaa erottaa, kuinka suuri merkitys tässä on ollut samaan aikaan tapahtuneella toimeentulotuen maksatuksen siirrolla kunnista Kelaan. Tiedot ennen ja jälkeen siirron eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
– Tavoitellut säästöt ovat sinänsä toteutuneet oletetusti. Uudistus vähensi yhteiskunnan välittömiä lääkekorvausmenoja noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti vähennystä on tullut DPP-4:n estäjien korvauksissa.
Hanna Rättö huomauttaa, etteivät luvut kerro pidemmän ajan vaikutuksista diabeteksen yhteiskunnalle aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin. Aihetta on tarpeen tutkia lisää.
