Teksti: Hanna Vilo
Varsinkin tyypin 2 diabetes nostaa riskiä sairastua moniin eri aivosairauksiin. Aivojen terveyttä edistävillä elämäntavoilla sairastumisvaaraa voi onneksi itse pienentää.
Sydämen ja verisuonten terveys on olennaisen tärkeää aivojen terveydelle. Ikävä tosiasia on, että verisuonisairautena tyypin 2 diabetes nostaa riskiä sairastua myös aivoverenkiertohäiriöihin. Neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine muistuttaa, että juuri siksi aivojen terveyttä edistävät elämäntavat ovat diabeetikoille erityisen tärkeitä.
– Aivot toimivat glukoosin eli verensokerin voimalla, mutta sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän. Aivojen terveyden kannalta hyvä sokeritasapaino on kaikille diabeetikoille tärkeää. Verensokerin vaihtelu heikentää aivotoimintaa akuutisti.
Kun verensokeri laskee liian alas, kehittyy hypoglykemia. Silloin aivot ja elimistö eivät pysty enää toimimaan kunnolla. Hypoglykemian tyypillisiä oireita ovat väsymys, uupumus, keskittymisvaikeudet, päänsärky, uneliaisuus, huimaus, epätavallinen tai riitaisa käyttäytyminen ja näön hämärtyminen.
Jos verensokeri laskee vielä alemmaksi, seurauksena voi olla kouristuksia, tajuttomuutta ja mahdollisesti pysyvä aivovaurio.
– Tila on harvinainen, mutta pahimmillaan hengenvaarallinen. Jos on taipumus hyvin matalaan verensokeriin, autolla ei saa missään tapauksessa ajaa ennen kuin tila on hoidettu, Roine tähdentää.
Hyperglykemia eli liian korkea verensokeri oireilee tavallisesti janon tunteena, normaalia tiheämpänä virtsaamisen tarpeena, väsymyksenä ruokailun jälkeen, uneliaisuutena tai näön hämärtymisenä.
– Hyvin korkeat verensokeriarvot oireilevat aivotoiminnon häiriöinä. Ne voivat aiheuttaa tajunnan tason laskun ja pahoinvointia, Roine kuvailee.
Kaksinkertainen sairastumisriski
Tyypin 2 diabetes lisää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin. Riski on korkeampi, jos diabetesta on sairastettu pitkään tai sokeritasapaino on erityisen huono. Silloin sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon riski kasvaa.
– Korkea verensokeri haittaa erityisesti verisuonien sisäpinnan toimintaa monella eri tavalla. Verenkierron heikkeneminen ja lisääntynyt tukostaipumus johtavat aivokudoksen vaurioitumiseen, mikä voi ilmetä aivoinfarktina tai aivojen radastot sisältävän valkean aineen heikentyneenä toimintana, Roine kertoo.
Korkea verensokeri ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sairastumista. Suurin osa muistisairauksista, aivoinfarkteista ja aivoverenvuodoista ei liity korkeaan verensokeriin mitenkään. Diabetes ja korkea verensokeri eivät siis ole suurimpia riskitekijöitä.
– On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tyypin 2 diabeetikoilla riski sairastua aivoverenkierohäiriöihin on vähintään kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Tyypin 1 diabetes ei ole samalla tavalla verisuonisairaus kuin tyypin 2 diabetes, mutta myös sitä sairastavilla verisuonitukoksen riski on kohonnut, Roine mainitsee.
Sairastumisriskiä lisää useamman riskitekijän kerääntyminen. Esimerkiksi muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja vaskulaariseen dementiaan sairastumisen riski on erityisen korkea, jos tyypin 2 diabeteksen lisäksi kärsii myös korkeasta verenpaineesta ja eteisvärinästä.
Muistisairauksien ehkäisyssä tärkeintä on noudattaa terveitä elämäntapoja. Korkeimman sairastumisriskin omaavat tarvitsevat lisäksi ennaltaehkäiseviä lääkkeitä.
– Moderneista diabeteslääkkeistä on saatu hyviä kokemuksia. On osoitettu, että jotkin lääkkeet voivat pienentää valtimotautitapahtumien riskiä neljänneksellä. Se kannattaa ottaa huomioon lääkkeen valinnassa, Roine huomauttaa.
Diabetes todetaan usein aivoinfarktin yhteydessä
Korkea verensokeri lisää myös riskiä sairastua erilaisiin aivoinfarkteihin: suurten valtimoiden ahtaumaan, pienten verisuonien tukoksiin ja sydänperäisiin aivoinfarkteihin. Roineen mukaan valitettavan usein tyypin 2 diabetes kuitenkin havaitaan vasta, kun potilas on jo ehtinyt sairastua aivoinfarktiin.
– Vähintään joka kymmenenneltä aivoinfarktipotilaalta löytyy aiemmin diagnosoimaton diabetes. Jos diabetes löydetään ajoissa, modernin lääkehoidon avulla aivoinfarktien riskiä pystytään huomattavasti pienentämään.
Jatkuvasti korkeat verensokeriarvot altistavat myös aivoverenvuodoille, jotka ovat diabeetikoilla usein muita vakavampia. Diabeetikoilla hoidot toimivat muita huonommin, minkä lisäksi aivoverenvuodot uusiutuvat heillä muita useammin. Heillä on myös suuri pysyvän haitan ja kuoleman riski.
– Valitettavasti myös aivovaltimotukoksen avaaminen laskimonsisäisesti annettavalla liuotushoidolla tai valtimonsisäisesti tulpanpoistolla tehoaa diabeetikoilla muita heikommin. Diabetes ei kuitenkaan estä hoitojen antamista, Roine sanoo.
Elämäntavat ratkaisevat
Roine muistuttaa, että aivoverenkiertohäiriöiden ja muistisairauden kehittymiseen voi itse vaikuttaa monin eri tavoin. Terveitä elämäntapoja noudattamalla ja riskitekijöitä minimoimalla voi edistää aivojen terveyttä ja pienentää aivosairauksien riskiä huomattavasti.
Tärkein riskitekijä on korkea verenpaine. Siksi sen tarkkailuun ja hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Mitä alhaisempi verenpaine on, sitä pienempi on riski sairastua verisuonisairauksiin.
– Pienelläkin verenpaineen laskulla voi olla iso vaikutus: jo kahden elohopeamillimetrin lasku vähentää aivoverenvuotohäiriön riskiä 10 prosenttia, Roine rohkaisee.
Muita riskitekijöitä ovat diabetes, tupakointi, ylipaino, liikunnan puute, uniapnea, alhainen koulutustaso ja jatkuva stressi.
– Pitkään jatkuvalla stressillä on haitallisia vaikutuksia aivojen terveyteen. Se muun muassa nostaa verenpainetta ja heikentää unen laatua. Melkein kaikki kivat ja nautinnolliset asiat taas edistävät aivojen terveyttä, Roine lisää.
Hoida aivojasi:
- Syö terveellisesti.
- Harrasta hikiliikuntaa.
- Pysyttele normaalipainoisena.
- Nuku riittävästi.
- Vaali ihmissuhteita.
- Vältä liikaa stressiä.
- Käytä alkoholia kohtuudella.
- Vältä tupakointia.
- Aktivoi aivoja harrastuksissa.
- Kuuntele musiikkia.
- Opiskele uutta.
Aivot oppivat läpi koko elämän
Aivoille kannattaa järjestää uusia, yllättäviä tilanteita, sillä ne rakastavat haasteita. Sinnikkyydellä ne voi myös opettaa uusille tavoille.
Aivojen muovautuvuus tarkoittaa kykyä oppia jatkuvasti uutta. Muovautumista tapahtuu eniten lapsena, mutta myös aikuisena aivoihin syntyy tietoisesti ja tiedostamatta erilaisia uusia yhteyksiä, jotka muuttavat käyttäytymistä.
Neurobiologi Tiina Hutun mukaan kannattaa opetella uusia ja yllättäviä asioita, jos aivot haluaa pitää hyvässä kunnossa.
– Aivot rakastavat tilanteita, joissa ne joutuvat oman mukavuusalueen rajoille. Sopivien haasteiden ratkominen tehostaa niiden toimintaa.
Lisäksi aivot tarvitsevat seuraa, liikuntaa ja lepoa. Sosiaalisissa tilanteissa ne joutuvat etsimään tapoja kommunikoida tehokkaasti, ja liikunta tehostaa niiden kykyä oppia. Joutilaana ollessa taas aivojen lepotilaverkosto aktivoituu.
– Silloin aivot yhdistelevät tietoa vapaammin ja voivat löytää tiedostamatta uusia ratkaisuja, Huttu kertoo.
Uusille tavoille
Aivojen muovautuvuus tarkoittaa myös sitä, että vanhoista, haitallisista tavoista voi halutessaan oppia pois. Se vaatii kuitenkin tietoista uusien tavoitteiden asettamista ja niiden mukaan toimimista. Aivoissa olevat vanhat reitit ylläpitävät tottumuksia niin kauan, kunnes ne muutetaan.
Jos haluaa vähentää herkkujen syöntiä ja pudottaa painoa, itselle täytyy luoda selkeä uusi tavoite syödä terveellisemmin. Sen jälkeen täytyy miettiä keinoja, miten uutta tapaa voi käytännössä noudattaa.
– Tavoitetta tukee se, ettei osta kotiin houkutuksia, joista pitäisi kieltäytyä. Sen sijaan kannattaa laittaa näkyviin terveellisiä välipaloja, kuten hedelmiä, Huttu kertoo.
Kun tietoisesti noudattaa terveellisiä elämäntapoja, aivoihin alkaa vähitellen syntyä uusia hermoyhteyksiä.
– Vähitellen aivot tottuvat tyydyttämään napostelunhimon erilaisilla välipaloilla kuin aiemmin, jolloin terveellisen elämäntavan noudattaminen helpottuu.
Korjautumista aivovaurion jälkeen
Tarvittaessa aivojen eri alueet pystyvät hoitamaan myös muiden alueiden tehtäviä. Esimerkiksi aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen muut aivoalueet pystyvät ottamaan hoitaakseen tuhoutuneiden alueiden tehtäviä.
– Aivovaurion jälkeen aivojen muovautuvuus lisääntyy luonnostaan. Suurimmillaan se on heti vaurion jälkeen. Tiedetään, että silloin aivot palaavat lähemmäs lapsuuden tilaa.
Aivovaurion jälkeen aivojen muovautuvuutta voidaan lisätä myös tietyillä lääkkeillä, kuten SSRI-lääkkeillä. Kun lääkkeisiin yhdistetään riittävän pian oikeanlaista kuntouttamista, aivot voivat korjautua yllättävän hyvin.
– Jokin muu aivojen alue voi ottaa vaurioituneen osan tehtäviä itselleen. Jos esimerkiksi vasemman aivopuoliskon liikealueet vaurioituvat, oikea käsi saattaa halvaantua. Silloin oikean aivopuoliskon liikealueet voivat vähitellen ottaa hoitaakseen vasemmalle aivopuoliskolle kuuluneen tehtävän.
