Teksti: Elina Viitanen
Kaapo Kakko, 18, huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei hidastanut hänen matkaansa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan opetti huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja.
Kun Kaapo Kakko 13-vuotiaana sairastui ykköstyypin diabetekseen, hänen ensimmäinen ja ainoa huolensa oli se, saisiko hän vielä jatkaa jääkiekon pelaamista. Seitsemänvuotiaana aloitettu kiekkoharrastus täytti nuoren pojan päivät. Hän rakasti sitä ja hän tunsi olevansa siinä hyvä. Kun Kaapo alkoi tuntea olonsa väsyneeksi ja janoiseksi, hänen äitinsä päätti mitata pojan verensokerin ykköstyypin diabetesta sairastavan tädin verensokerimittarilla. Lukema oli HI.
– Turun yliopistollisessa sairaalassa minulle kerrottiin, ettei diabetes ole kamala sairaus, jos vain hoidan sitä kunnolla. Ja kun hoidan, saan myös pelata lätkää normaalisti. Jääkiekko on ollut suurin kannustimeni diabeteksen hoidossa, Kaapo sanoo.
Sairaalasta saamiensa hyvien vinkkien turvin Kaapo opetteli, miten diabetesta on kaukalossa hoidettava. Hän näytti kaikille, ettei sairaus ole edes hidaste.
Vuosi sairastumisensa jälkeen Kaapo toimi seuransa TPS:n C-nuorten varakapteenina. Seuraavalla kaudella hän oli seuransa B-nuorten paras maalintekijä runkosarjassa, voitti C-nuorten kanssa SM-pronssia ja pelasi jo osan kaudestaan A-nuorissa. Viisitoistavuotiaana tammikuussa 2017 hän teki TPS:n kanssa kolmen kauden juniorisopimuksen.
– Siirtyessäni A-nuoriin ymmärsin, että jo pikkupojasta asti minulla ollut suuri unelma jääkiekkoammattilaisuudesta voisi todella käydä toteen, Kaapo sanoo.
Vain vuoden A-nuorissa pelattuaan Kaapo siirtyi SM-liigaan ja pelasi siellä kaksi maalirikasta kautta: hän oli SM-liigan runkosarjan kaikkien aikojen eniten maaleja yhden kauden aikana tehnyt alle 18-vuotias pelaaja.
Hengästyttävä tahti jatkui myös maajoukkueessa, kun Kaapo vuonna 2018 voitti alle 18-vuotiaiden ja kuluvana vuonna myös alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden. Hetki, jolloin hän voisi tehdä historiaa, oli käsillä. Jos hän nyt voittaisi maailmanmestaruuden myös aikuisten MM-kisoissa, hän olisi kaikkien aikojen nuorin jääkiekkoilija, joka on voittanut maailmanmestaruuden kolmesti.
– Slovakian MM-kisat olivat tähänastisen urani kohokohta. Oma pelini kulki hyvin, ja joukkue oli aivan mahtava. Kukaan ei uskonut meihin, mutta me vain menimme ja voitimme kultaa. Jokainen pelaaja saa olla omasta suorituksestaan ylpeä, Kaapo iloitsee.
Tiukka diabeetikko
Kaapon hyvää suoritusta tuki hänen tasainen verensokerikäyränsä. Ja tasainen sen on oltava, jos haluaa pelata kiekkoa kovaa. Jos verensokeri on liian korkea, Kaapo on kaukalossa hermostuneempi ja miettii pelitilanteita liikaa. Verensokerin ollessa matalalla lihakset alkavat täristä, ja olo on kurja.
– Ennen peliä pidän verensokerini hieman tavallista korkeammalla, 10 mmol/l paikkeilla, sillä hypot häiritsevät pelaamista enemmän kuin korkea verensokeri. Usein verensokerini pyrkii kuitenkin pelissä adrenaliinin vuoksi mieluummin nousemaan kuin laskemaan – erityisesti, jos peli on tiukka.
Kaapo tarkistaa verensokerin glukoosisensorilla ennen peliä, erätauoilla ja ottelun jälkeen. Tilanteen mukaan hän joko pistää muutaman yksikön insuliinia tai syö pienen välipalan, kuten välipalapatukan tai banaanin. Aluksi diabetekseen oli pelatessa kiinnitettävä enemmän huomiota ja opeteltava, miten oma keho reagoi erilaisiin otteluihin, treeneihin, syömiseen ja insuliiniin, mutta nyt hoito on jo rutinoitunut. Jos tenkkapoo kuitenkin yllättää, aina voi pyytää apua joukkuelääkäriltä. Pääasiassa Kaapo kuitenkin hoitaa diabeteksensa itse.
– Tunnistan liian matalat ja korkeat verensokerit, ja sitten vain tsekkaan tilanteen mittaamalla. Toki olen ajatellut, että olisi kiva, jos ei tarvitsisi aina kantaa mukana hoitovälineitä ja mitata verensokeria ja pistää insuliinia jatkuvasti, mutta kun diabetekseen on tottunut, ei sitä enää sillä tavalla mieti. Ihmisillä on paljon pahempiakin sairauksia.
Kaapo sanoo olevansa hyvin tarkka hoidossaan. Liikunta on yksi tekijä, joka auttaa häntä pitämään diabeteksen hyvässä hoitotasapainossa.
– Huomaan heti, jos en liiku. Verensokeri on korkeammalla ja sitä on vaikeampi hallita.
Ruoka tukee treenejä
Jääkiekon pelaaminen ammattilaistasolla vaatii kovaa treeniä, ja kova treeni vaatii puolestaan runsaasti polttoainetta.
– Syön paljon ja erityisen tukevasti juuri ennen peliä. Pastaa, riisiä, perunaa ja paljon kasviksia. Toki herkuttelenkin joskus hyvän verensokerin kustannuksella. Juuri ennen peliä ei kuitenkaan kannata käydä pitsalla, Kaapo naurahtaa.
Hän sairastaa ykköstyypin diabeteksen lisäksi keliakiaa, joka todettiin samassa yhteydessä ykköstyypin diabeteksen kanssa. Keliakian vuoksi hänen on seurattava entistä tarkemmin ruokavaliotaan. Suomesta löytyy onneksi paljon gluteiinittomia vaihtoehtoja, samoin Yhdysvalloista.
Kaapo varattiin odotetusti toisena pelaajana NHL:n kesäkuisessa varaustilaisuudessa. Hänen nykyinen joukkueensa on New York Rangers. Kaapo muutti New Yorkiin elokuun lopulla.
Diabeteksen hoitomuoto tai insuliinit eivät vaihtuneet Yhdysvaltoihin muuton yhteydessä.
Pikku pojan unelma todeksi
Uusille joukkuetovereilleen Kaapo on ollut yhtä avoin diabeteksesta kuin Suomessakin. Hän ei ole koskaan kuullut keneltäkään pelaajalta yhtään poikkipuolista sanaa diabeteksesta.
– Tunnen monta diabeetikkojääkiekkoilijaa ja olen pelannut muutaman kanssa jopa samassa joukkueessa. Olemme vaihdelleet usein ajatuksia diabeteksesta ja lainailleet tarvittaessa toisillemme diabetestarvikkeita, esimerkiksi neuloja insuliinikyniin. En tietenkään kenellekään tätä sairautta toivo, mutta kyllä se tuntuu hyvältä, kun tiedän, etten ole ainut.
Kaapolle diabetes on peruskauraa. Siksi hän yllättyi hulabaloosta, joka nousi, kun hän kertoi diabeteksestaan Gluteiiniton elämä -lehden haastattelussa hieman ennen viime keväisiä aikuisten MM-kisoja. Tieto hänen ykköstyypin diabeteksestaan ja keliakiastaan levisi kulovalkean tavoin jokaiseen lehteen, myös rapakon taakse. Kaikki ihmettelivät, miten Kaapo voi pelata niin hyvin sairauksistaan huolimatta.
– En ole koskaan ollut kiinnostunut, mitä muut ajattelevat sairaudestani. Jos se jotakin haittaa, siitä ei kannata välittää. Olen iloinen, että kerroin diabeteksestani julkisesti. Haluan olla esimerkki muille diabeetikkonuorille, jotka haaveilevat huippu-urheilijan urasta. Olen omilla taidoillani näyttänyt, ettei diabetes ole hidaste, kun vain hoitaa sitä huolellisesti.
Kaapo on varma siitä, että kaikki tulee diabeteksen kannalta sujumaan myös jatkossa loistavasti. Myös NHL-uraansa hän suhtautuu luottavaisin mielin.
– Minulla on sellainen tunne, että kaudesta tulee mahtava. Jenkkeihin muutto ja NHL:ssä pelaaminen ovat asioita, joista olen aina haaveillut, ja nyt ne ovat tosiaan toteutuneet. Aina kannattaa unelmoida isosti!
