Leena Putkonen: Superhyvää keholle. Tee rauha ruoan kanssa. Otava 2019
Teksti: Liisa Heinonen
Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kirja tarjoaa perinteisestä poikkeavan tulokulman laihduttamiseen, painonhallintaan ja terveelliseen syömiseen. Varsinkin diabeetikot, jotka ovat koko ikänsä yrittäneet laihduttaa lääkärin määräyksestä, voivat saada kirjasta vapauttavan ja motivoivan näkökulman kehotietoisuuteen ja syömiseen.
Putkonen peräänkuuluttaa painonhallintaohjausta, joka huomioi elimistön fysiologian ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen. Neuvonnan tulisi olla mahdollisuuksien ja toivon havainnollistamista. Juuri näillä periaatteilla käsillä oleva Putkosen kirja toimii.
Ylipainon taustatekijät ovat monimutkaisia, eivätkä ratkaisut voi olla sen helpompia. Kirjassa esitellään muun muassa uusinta tietoa suoliston, geenien, hormonien ja univajeen merkityksestä. Putkonen kertoo myös, miksi laihduttaminen ja tiukka syömisen kontrollointi luo epäterveen suhteen ruokaan ja mitä haittaa siitä on.
Kirja opastaa tietoisen syömisen periaatteisiin. Tietoisesti syövä elää täyttä elämää niin, ettei ruoka ole elämän keskipiste. Hän syö silloin, kun on nälkä ja ruoka-aika. Eikä ole olemassa kiellettyjen ruokien listoja. Kylläisyyttä opetellaan kuuntelemaan ja syöminen lopetetaan, kun tulee täysi olo. Myös erilaisten nälkätyyppien tunnistamista esitellään harjoituksineen.
Tietoinen syöminen ei ole laihdutusmenetelmä, vaikka se saattaa joillakin johtaa painon putoamiseen, Putkonen korostaa. Tietoisen syömisen opettelu voi viedä vuosia. Vähitellen voi oppia syömään itselleen sopivan määrän ruokaa sekä tekemään keholle ja mielelle hyviä ja nautinnollisia ruokavalintoja.
Kirjan lopussa on selkeä ohjeistus mielenkiintoisine perusteluineen siitä, miten terveellinen syöminen voidaan koostaa. Arjen ruokaratkaisuista löytyy helppoja ruokavinkkejä. Suosittelen kirjaa kaikille terveellisestä syömisestä kiinnostuneille!
Metsätreeni – opas metsän käyttöön kuntosalina
Netta Malinen: Metsätreeni. Karttakeskus 2019
Teksti: Virve Järvinen
Metsä on paikka, jossa ladataan akkuja ja täytetään marja- ja sienikori. Se on myös paikka, jossa voi treenata tehokkaasti ja tavoitteellisesti kunnon kaikkia osa-alueita – liikkujan ikään ja kuntoon katsomatta. Huipputason meloja Netta Malinen tekee metsässä suurimman osan oheisharjoittelustaan.
Kaikille avoin kuntosali
Liikunnan terveysvaikutukset saadaan aikaan terveysliikuntasuositusten mukaisella tekemisellä: yhteensä 2,5 tunnilla kestävyystyyppistä liikuntaa ja kahdella lihaskunto- ja liikkuvuustreenikerralla viikossa.
Moni hankkii kestävyysliikunta-annoksensa arkiliikunnalla. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu tahtovat usein jäädä, sillä kuntosalilla harjoittelu maksaa ja vie aikaa. Venyttely puolestaan maistuu monen suussa pakkopullalta.
Kaikki syyt laistaa lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelusta tuntuvat tekosyiltä sen jälkeen, kun ymmärtää metsän harjoitteluympäristönä. Suomen pinta-alasta 80 prosenttia on metsää, jossa saa treenata rauhassa, raittiissa ilmassa. Harjoittelumaksuja ei peritä, eikä matkaankaan kulu tuhottomasti aikaa, sillä lähimetsä löytyy suomalaisilta keskimäärin 700 metrin päästä kotoa. Eikä metsässä tarvitse jonottaa salilaitteille.
Kirja rohkaisee astumaan pois valmiilta poluilta. Vähän syrjemmältä löytyvät, kaatuneet, sammaloituneet puunrungot houkuttelevat venyttelemään.
Valttina vaihteleva maasto
Vaihteleva maasto tekee metsästä oivan kuntosalin. Joustava, epätasainen alusta tuo perinteisiin voimaliikkeisiin kimmoisuutta ja tasapainoa parantavia elementtejä. Upottavalla sammaleella tehty askelkyykky tuntuu reisi- ja pakaralihasten lisäksi keskivartalossa.
Pienellä suunnittelulla ja Malisen vinkeillä saa maastosta enemmän irti. Malinen ohjeistaa hakemaan tehoja penkille nousuun ja dippeihin kivenlohkareista ja kannoista. Hän hyödyntää puunrunkoja punnerruksissa ja lankkuliikkeissä: tuttu vatsalihasliike tuntuu entistä napakammalta, kun ottaa puunrungosta tukea jalkaterien sisäsyrjillä. Suoriin vatsalihaksiin saa mukavasti poltetta, kun roikkuu puun oksasta, nostaa jalat suoriksi eteen L-kirjaimeksi ja pysyy asennossa toistojen välissä tovin.
Kävelijästä juoksijaksi
Pelkkä epätasaisella alustalla kävely haastaa motoriset taidot, liikkuvuuden, koordinaatio- ja reaktiokyvyn. Se huolehtii nivelten liikkuvuudesta ja aktivoi laajalti pieniä, vähemmän käytettyjä lihaksia. Myös liikkeiden hallinta ja tasapaino paranevat.
Vaihteleva maasto tukee myös nousujohteista kestävyysharjoittelua. Kirjasta löytyy ohjelma, jolla kävelijästä tulee juoksija. Tavoitteellisesti liikkuva löytää sieltä tavat, joilla kovemmalla teholla tehtävään kestävyysharjoitteluun tulee uutta intoa.
Malinen on ammatiltaan opettaja ja valmentaa juniorimelojia, ja siksi kolmasosa kirjasta käsittelee metsää lasten liikuntaharjoitteluympäristönä. Erilaiset temppu- ja taitoradat sopivat eri lajeja harrastavien lasten ja nuoren oheisharjoitteluksi, mutta yhtä hyvin perheen yhteiseksi tekemiseksi. Taskulamppulenkki hämärtyvässä kesäillassa kuuluu omiin loppukesän suunnitelmiini.
