Teksti: Laura Manninen
Helmikuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ihka ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyi vuonna 1949. Juhlavuoden kunniaksi kävimme läpi vanhoja lehtiä ja poimimme niistä sitaatteja hoidosta, edunvalvonnasta, ruokavaliosta, parisuhteesta ja tutkimuksesta. Lehti on käynyt seitsemässä vuosikymmenessä läpi ison muodonmuutoksen, mutta vielä enemmän on muuttunut diabeteksen hoito ja myös asennoituminen siihen.
1949
Hoidosta
”Ruiskut ja neulat on käytön jälkeen huolellisesti huuhdeltava ja ajoittain keitettävä. Tavallisimmin ne säilytetään 70 prosenttisessa alkoholissa.” (Diabetes 1/1949)
Lehdessä jaettiin neuvoja sokerin tutkimiseksi virtsasta kotona. Nylanderin eli Alménin kokeeseen tarvittiin spriilamppu, koeputkia, pipetti, koeputken keittopidike, dekantterilasi sekä ”Nylanderin reagenssia” apteekista. Virtsaa keitettiin liekissä noin kolme minuuttia jatkuvasti heilutellen. Jos virtsa sisälsi sokeria, liuoksen väri tummeni mustaksi. (Diabetes 3/1949)
Edunvalvonnasta
”Ensimmäisenä Suomessa on Munsalan kunnanvaltuusto päättänyt kustantaa kaikille kunnan sokeritautisille heidän tarvitsemansa insuliinin.” (Diabetes 3/1949)
1959
Edunvalvonnasta
Diabetes saattoi aiheuttaa syrjintää työmarkkinoilla. Kanadan lehdestä käännetty artikkeli korostaa diabeetikoiden velvollisuutta huolehtia itsestään hyvin: ”Diabeetikot, teidän velvollisuutenne on tarkkailla tautianne pysyäksenne hyvässä kunnossa, ansaitaksenne kunniakkaasti elämänne, ja teillä on solidaarinen velvollisuus toisia diabeetikkoja kohtaan, jotka joutuvat pakosta kärsimään sen vuoksi, että toiset hoitonsa laiminlyömällä ovat julkisesti joutuneet surkuteltavien onnettomuuksien uhreiksi.” (Diabetes 1/1959)
1962
Parisuhteesta
”Sokeritauti ei sinänsä ole mikään este avioliitolle, ellei kyseessä ole liitto kahden diabeettisen henkilön välillä. Tällainen avioliitto tulisi olla ankarasti kielletty, koska diabeettisten perinnöllisyyslakien mukaan tällaisessa tapauksessa kaikilla lapsilla on erityisen suuret mahdollisuudet saada sokeritauti.” (Diabetes 3/1962)
1969
Ruokavaliosta
”Dieettilistan tulee määrätä, mikä on sallittua ja mikä ei. Kaikessa sokeritautisten ruuanlaitossa tulee talousvaa’an olla käsillä, samoin myös ravintoainetaulukon, johon ovat merkittyinä kalorit, valkuaisaineet, rasvat, hiilihydraatit ja vitamiinit. Ehdottomasti kiellettyjä sokeritautiselle ovat sokeri ja makeiset.” (Diabetes 2/1969)
Edunvalvonnasta
”Maahamme olisi saatava sokeritautisairaala. Sokeritautisten ohjaus voidaan järjestää ainoastaan perustamalla maahamme sokeritautisairaala, samoin kuin reumasairaalla on omat sairaalansa ja toimistonsa, sanoi lääket.lis. Tero Kangas puhuessaan eilen Vaasassa Pohjanmaan Diabetesyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa. Sairaalan avulla lääkärikunta saataisiin yhdenmukaiseen toimintaan sokeritautisen hoidossa.” (Diabetes 3/1969)
Hoidosta
”Haimansiirto ihmiselle onnistunut. Viime kuukausien sydänsiirtojen varjossa ovat professorit Lillehei ja Kelly suorittaneet onnistuneen haimansiirron ihmiselle Minnesotan yliopistossa. Sitä tulevatko haimansiirrot kysymykseen tavallisissa diabetesmuodoissa, ei tällä hetkellä vielä voida varmuudella ratkaista.” (Diabetes 1/1969)
1980
Hoidosta
”Insuliinipumppu on uusinta uutta diabeteksen hoidon kehittämispyrkimyksissä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että insuliinipumppujen käyttö diabeteksen hoidossa on todellakin vasta tutkimusvaiheessa. Tarvitaan vielä paljon tietoa, ennen kuin insuliinipumpun voidaan katsoa sopivan diabeetikon päivittäiseen hoitoon.” (Diabetes 7–8/1980)
Edunvalvonnasta
”Keski-Suomen Sokeritautiyhdistys lahjoitti Kyllön terveysasemalle kaksi verensokerimittaria. Mittareita lainataan tarvittaessa kotikäyttöön. Mittarit rahoitti Jyväskylän seurakunta ja Keski-Suomen Sokeritautiyhdistys Yhteisvastuu-keräyksestä saaduilla varoilla. Yhden mittarin hinta on noin 1200 markkaa.” (Diabetes 11/1980)
Parisuhteesta
1980-luvun alussa ei enää varoiteltu diabeetikkoja perustamasta perhettä keskenään, vaan perinnöllisyysongelmien ajateltiin olevan luultua vähäisempiä. ”En henkilökohtaisesti pitäisi huonona tilanteena sitäkään, jos kaksi diabeetikkoa haluaa saada lapsia. Lasten riski ei silloinkaan nouse yli 20 prosentin”, sanoo Väestöliiton perinnöllisyyslääkäri, dosentti Reijo Norio. (Diabetes 12/1980)
1989
Ruokavaliosta
Ruokavaliosuosituksia uudistettiin: ohjeisiin tuli joustoa ja realismia. ”Ajanmukaistetut ruokavaliosuositukset painottavat yksilöllisyyttä ja joustavuutta insuliinidiabeteksessa sekä vaativat energian ja rasvan saannin tarkkaa hallintaa aikuisiän diabeteksessa.” (Diabetes 1–2/1989)
”Sokeriako diabeetikon ruokavaliossa? Uusien suositusten mukaan sokeria ja muita hiilihydraattimakeuttajia voi käyttää sen verran, että niistä tulee enintään 10 prosenttia kokonaistarpeesta tai enintään 50 grammaa päivässä.” (Diabetes 8/1989)
Hoidosta
Insuliinia vedettiin ruiskuun pullosta. Huolena oli, kestääkö pullon kumitulppa noin 90 lävistystä kuuden viikon aikana, eli niin kauan kuin pullossa riittää insuliinia. Ensimmäiset insuliinikynät tulivat markkinoille 1985.
Verensokerimittarivalikoima kasvoi. Nopein mittasi verensokerin 30 sekunnissa, hitain kahdessa minuutissa. (Diabetes 9/1989)
Tutkimuksesta
”Tekohaimaa on yritetty kehittää 60-luvulta lähtien. Se saatiin toimivaksi 70-luvun alussa ja se oli kaupan runsaat kymmenen vuotta. Laite oli kuitenkin piirongin kokoinen ja sopi vain sairaala- tai tutkimuskäyttöön. Japanilaiset ovat tällä hetkellä pisimmällä keinohaiman kehittelyssä. He ovat onnistuneet kehittämään laitteen niin pieneksi, että koira jaksaa kantaa sitä mukanaan. Japanilaisten tekohaima ei ole kuitenkaan toiminut kuin muutaman päivän.” (Diabetes 1–2/1989)
Edunvalvonnasta
Keskusteltiin siitä, kuka maksaa diabeetikoiden tarvitsemat verensokerin mittausvälineet. ”Verensokerin mittaaminen kotona ei saisi kaatua taloudellisiin kysymyksiin – siksi tärkeästä asiasta on kysymys.” (Diabetes 9/1989)
1999
Hoidosta
”Reaaliaikaista hoidonseurantaa: Kännykän avulla tehokkaampaan omahoitoon. Uusimmasta tietotekniikasta uskotaan löytyvän tehostusta diabeetikoiden omahoitoon.” (Diabetes 1–2/1999)
Ruokavaliosta
Ruokavaliosuositukset muuttuivat sallivammiksi, mutta se herätti runsaasti keskustelua. Eräs lukija kirjoitti: ”Olen ihmetellyt nykyisiä sokerin käytön sallivia suosituksia: kenelle ne on tarkoitettu? Minulla pienikin määrä sokeria nostaa verensokerin yli 20 mmol/l. Noudattamalla sokerin käytön suosituksia hoitotasapaino ei pysy millään hyvänä. Ketä sokerin käytön sallivat suositukset palvelevat?” (Diabetes 6–7/1999)
Tutkimuksesta
”Uusia insuliinin annostelutapoja kehitellään. Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua insuliinin annosteluun on odotettavissa uusia menetelmiä perinteisen pistoshoidon rinnalle. Pitkälle kehitetyt nenän tai keuhkojen kautta annosteltavat insuliinit lisäävät todennäköisesti diabeetikoiden hoitomyöntyvyyttä.” (Diabetes 12/1999)
”Saarekesolusiirtoihin on vielä pitkä matka.” (Diabetes 12/1999)
2009
Hoidosta
”Verensokerin jatkuva seuranta on auttanut monia selvittämään hoidon ongelmakohtia. Jo viikon mittausjakso voi opettaa uusia asioita omista syömis- ja pistämistottumuksista.” (Diabetes 4/2009)
Tutkimuksesta
”Botnia-tutkimuksen perustutkimuksen yhteydessä on pystytty selvittämään myös eri diabetestyyppejä, joista MODY ja LADA ovat tunnetuimmat. Groop uskoo, että diabeteksen alalajeja löytyy vielä lukuisia.
– Jonain päivänä pystymme käyttämään DNA-tekniikkaa siihen, että voimme määritellä diabetestyypin tarkasti ja myös hoitamaan diabeetikkoja paremmin, Groop sanoo.” (Diabetes 1–2/2009)
Edunvalvonnasta
”Portti aukesi varusmiespalvelukseen. Diabeetikot voivat puolustusvoimien ylimmän johdon päätöksen mukaan hakeutua varusmiespalvelukseen, kunhan palvelusturvallisuus voidaan varmistaa. Palvelukseen voi hakea diabeetikko, jolla on ollut diabetes vähintään kaksi vuotta ja enintään kymmenen vuotta, ja jonka diabeteksen hoitotasapaino on hyvä ja jonka lähimenneisyydessä ei ole ollut vakavaa verensokerin laskun aiheuttamaa toimintakyvyttömyyttä.” (Diabetes 3/2009)
Ruokavaliosta
”Joissakin yhteyksissä karppausta on jopa väläytelty hoidoksi sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen. Perusteluna on käytetty muun muassa sitä, että vähähiilihydraattista ruokaa syödessä ateriainsuliinia tarvitsee annostella tavanomaista vähemmän. Ateriainsuliinin määrä ei kuitenkaan kerro mitään diabeteksen hoitotasapainosta tai edes insuliinin kokonaistarpeesta.” (Diabetes 6–7/2009)
