Teksti: Virve Järvinen
Positiivinen, onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin se tekee elämän mukavammaksi.
Yhdellä on hyvä tuuri. Toinen on syntynyt onnellisten tähtien alla. Kolmannen onni ohittaa: maailma murjoo ja sairaus satuttaa. Onnellisia ovat harvat ja valitut, ja tähän joukkoon pääseminen on tuurista ja geeneistä kiinni – tai ainakin niin hankalassa elämänvaiheessa usein ajatellaan. Totuus on toinen.
– Vain noin kymmenen prosenttia onnen tunteesta selittyy ulkoisilla tekijöillä, kuten pankkitilin lukemilla tai asuinpaikalla. Perimä eli taipumus kokea elämä pääosin joko miinus- tai plusmerkkisenä selittää noin 50 prosenttia onnellisuudesta, lääkäri, psykoterapeutti Pekka Aarninsalo toteaa.
Jäljelle jäävään 40 prosenttiin ihminen voi vaikuttaa itse.
– Onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Kyse on elämäntavasta, asenteista ja omasta suhtautumisesta asioihin, eli pitkälti taidosta vaihtaa näkökulmaa.
Onnentaitoja voi opetella harjoitusten avulla. Niistä moni on löytynyt, kun on tutkittu itsensä onnelliseksi kokevien ihmisten elintapaa.
– Kannattaa valita pari, kolme sopivalta tuntuvaa harjoitusta ja tehdä niitä jonkin aikaa. Jos harjoitusten tekeminen tarpeeksi usein ei oikein suju, tai niistä ei tunnu olevan hyötyä, asiaan perehtyneen ammattilaisen tapaamisesta voi saada uusia ideoita, Aarninsalo vinkkaa.
Seitsemän harjoitusta
Kokeile kiitollisuutta
Onnelliset ihmiset eivät leiju onnensa kukkuloilla, vaan he ovat pikemminkin tasaisen tyytyväisiä. He ymmärtävät, että alamäet kuuluvat elämään ja asiat voisivat olla huonomminkin.
Tyytyväinen ihminen ei pyri maksimoimaan onnellisuuttaan eikä koe sen eteen tekemistään asioista suorituspaineita. Hän kokee kiitollisuutta vähäisemmistäkin asioista.
Harjoitus: Palaa sunnuntai-iltana mielessäsi menneen viikon tapahtumiin ja listaa viisi asiaa/tapahtumaa, joista olet kiitollinen. Niiden mieleen palauttaminen auttaa näkemään, mitä hyvää elämässä on. Usein ihmiset olettavat monet asiat itsestään selviksi ja saattavat olla hyvin katkeria vastoinkäymisistä ja menetyksistä.
Vaihda näkökulmaa
Jokaisella asialla on hyvät ja huonot puolensa. Asioiden näkeminen myönteisessä valossa on tulkinta- ja valintakysymys: optimistilla lasi on puolillaan, mutta pessimistillä se on puoliksi tyhjä.
Seikat, joihin kiinnittää toistuvasti huomiota, vahvistuvat mielessä. Huomion suuntaaminen myönteisiin asioihin vaatii alkutaipaleella tahdonvoimaa varsinkin, jos ihminen on hiljattain sairastunut vakavasti. Mutta kun alkushokki ja vaikein aika ovat ohi, elämässä hyvin olevat asiat yleensä kirkastuvat ja niiden huomaaminen helpottuu.
Harjoitus: Kirjoita kirje, jonka päiväät tulevaisuuteen ja jota ei ole tarkoituskaan lähettää kenellekään. Tulevaisuuskirje auttaa usein laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Se ohjaa erottelemaan asiat niihin, joihin voi vaikuttaa ja niihin, joihin ei voi.
Kuvittele, että elät tuolloin iloisena ja hyvinvoivana, ja tämän hetkiset ongelmasi ovat ratkenneet. Selitä kirjeessä, miten ratkaisit ne. Vai ratkesivatko ne ajan kuluessa itsestään?
Tee hyvää
Se, joka antaa, saa myös itselleen. Kun tekee toiselle hyvää, kielteinen käsitys itsestä muuttuu. Tunne elämän mielekkyydestä ja omasta merkityksellisyydestä kasvavat.
Hyvän tekeminen ei välttämättä tarkoita vapaaehtoistyötä. Toisen ihmisen kuunteleminen ja ystävälliset sanat usein riittävät.
Harjoitus: Valitse viikosta päivä, jolloin teet yhden isomman hyvän, tai muutaman pienemmän teon, jolloin niistä tulee tapa. Kohde voi löytyä läheltä: lasten ja lastenlasten harrastuksista, naapurustosta tai työpaikalta.
Vähennä vatvomista
Asioiden vatvominen ylläpitää kielteistä mielialaa ja kaventaa elinpiiriä. Jokaisella on huolia, joille pitää antaa aikaa – mutta ei kohtuuttomasti.
Taito olla tässä ja nyt auttaa päästämään irti menneestä ja huolehtimaan liikaa tulevasta. Erilaiset rentoutusharjoitukset ja esimerkiksi mindfulness ohjaavat läsnäolon taitoon.
Harjoitus: Harjoittele läsnäoloa suuntaamalla huomio omaan hengitykseen. Laske mielessäsi lukuja yhdestä kymmeneen rauhalliseen hengitysliikkeen tahtiin. Jos ajatus välillä karkaa, aloita laskeminen alusta.
Lähde liikkeelle
Liikunta kohottaa mielialaa, lievittää ahdistusta, parantaa elämänhallintaa ja tuo onnistumisen kokemuksia. Liikunnan hyvää tekevien vaikutusten saamiseksi ei tarvitse rehkiä. Terveysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen riittää.
Harjoitus: Pyri liikkumaan päivittäin ainakin puoli tuntia. Kuntoliikunta ei ole ainoa tapa liikkua, vaan askelia voi kerätä asiointireissuista ja pihapuuhista.
Jos sinulla on käynnistysvaikeuksia, lupaa itsellesi, että lähdet liikkeelle edes vartiksi. Ellei liikkuminen tuossa ajassa nappaa, voit kääntyä takaisin kotiin.
Vaali ihmissuhteita
Onnelliseksi itsensä kokevilla ihmisillä on usein laaja ihmissuhdeverkosto. Kaikki eivät tarvitse yhtä laajaa sosiaalista verkostoa, mutta jokaisella ihmisellä tulisi kuitenkin olla joku läheinen ihminen. Koskaan ei ole myöhäistä laajentaa ystäväpiiriä.
Ihmissuhde vaatii säilyäkseen aktiivisuutta kummaltakin osapuolelta. Molemmat osapuolet ovat vuorollaan saajan ja antajan rooleissa.
Harjoitus: Näytä, että olet kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen haaveistaan ja arvoistaan. Kysy kuulumisia, kommentoi vastauksia. Aina ei ole mahdollista tavata ystävää kasvokkain, mutta aina voi käyttää puhelinta tai sosiaalista mediaa.
Nauti elämästä
Pala herkullista kakkua, hyvä elokuva, ystävän vierailu. Moni nautittava hetki on hetkessä ohi. Nautintoja voi kuitenkin vahvistaa, kun palaa niihin ajatuksissa ja tarkastelee niitä ikään kuin ulkopuolelta käsin. Nautintojen pidentäminen tällä tapaa on tyypillistä toiveikkaille ihmisille.
Harjoitus: Hehkuta ja juhlista pieniä arkisia tapahtumia. Suunnittele niitä ennakkoon ja muistele jälkeenpäin. Vaihtele ystävien kanssa niihin liittyviä muistoja ja kuvia.
Lisää harjoituksia kirjassa Antti S. Mattila ja Pekka Aarninsalo: Onnentaidot, Kustannus Oy Duodecim 2018
