Teksti: Janne Ora
Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Ryhäsellä on ollut ongelmia verensokerin kanssa jo ala-asteikäisestä lähtien. Niistä ajoista asti hänellä on ollut myös metabolinen oireyhtymä ja rasvamaksa.
˗ Ensireaktioni oli vähän epäuskoinen, kun lääkäri kertoi, että sairastan kakkostyypin diabetesta. Ajattelin, että ehkä tässä on jokin virhe ja että pitäisiköhän verensokeri mitata vielä uudestaan. Ei kai minulla diabetes kuitenkaan ole, Sanna kuvailee.
Lääkärit olivat jo aiemmin arvioineet, että hänen sairastumisensa tyypin 2 diabetekseen on vanhemmalla iällä hyvin todennäköistä.
˗ Tiedossani oli, että riskini sairastua diabetekseen on korkea. En ollut tarpeeksi vakavasti suhtautunut muun muassa elintapaohjeisiin. Silti jotenkin ajattelin, että ei minulle käy niin. Tai jos sairastun, niin sitten joskus vanhempana, ehkä keski-iässä. Ehdin hyvin aloittaa elämäntapamuutokset ”huomenna” tai ”ensi viikolla”, hän muistelee.
Sairaus aiheutti Sannalle monenlaisia kielteisiä tunteita.
– Kun sain diagnoosin, tunsin itseni todella epäonnistuneeksi. Syyllisyys oli suuri, ja päällimmäisenä oli ajatus siitä, että ihan itse minä tämän itselleni aiheutin. Ajattelin, että kyllä minua on tästä varoiteltu, mutta en ole tehnyt mitään välttääkseni tämän.
Syyllisyyden tunteeseen sekoittui myös häpeä. Sanna on havainnut, että kakkostyypin diabetekseen liittyy vahvasti leimaava ajatus itse aiheutetusta sairaudesta.
˗ Hävetti, että olin päästänyt itseni sairastumaan, hän sanoo.
Hän kohtaa syyllistäviä asenteita silloin tällöin vieläkin.
˗ Aika usein ihmetellään, että miten sinulla voi olla aikuistyypin diabetes, kun olet noin nuori. Jonkin verran on myös vastaan tullut sellaista arvostelua, että turha sinun on tuon sairauden kanssa kipuilla ja etsiä myötätuntoa, kun olet saanut itsesi sairastumaan.
Saliharrastuksesta voimaa arkeen
Sanna Ryhänen aloitti viime vuonna kuntosaliharrastuksen, joka vaikuttaa diabetekseen, verensokeriin ja jokapäiväiseen oloon myönteisesti. Hän käy salilla tai lenkillä parhaimmillaan jopa viisi kertaa viikossa.
˗ Psykoterapeuttini houkutteli minut mukaan salille. Kynnys salille lähtemiseen oli melko korkea, sillä en ole ollut erityisen liikunnallinen ihminen.
˗ Etenkin voimaharjoittelu on vaikuttanut todella myönteisesti sairauteeni. Yllätyin, miten paljon olen voinut vähentää insuliinin annostusta voimaharjoittelun avulla, Sanna iloitsee.
Hän on viime aikoina käynyt tavallista tiheämmin terveyskeskuksen diabeteshoitajan vastaanotolla säätämässä lääkityksiä, etenkin insuliinin annostelua. Hän tapaa diabeteshoitajan nyt noin kahden kuukauden välein, kun aiemmin tapaamisten väli on ollut puoli vuotta. Lääkärin vastaanotolla hän on käynyt nyt puolen vuoden välein, kun aiemmin riitti kerran vuodessa.
Sanna on sairastanut myös masennusta, jonka puhkeamiseen hän arvioi diabeteksen osaltaan vaikuttaneen.
˗ Liikunta auttaa selvästi myös masennukseen, hän toteaa.
”Joensuulle täysi kymppi”
Joensuun kaupunki hoitaa monien muiden kaupunkien tavoin kakkostyypin diabetesta sairastavat kuntalaiset perusterveydenhuollossa. Sanna Ryhäsen mielestä hoitoketju on toimiva ja kattava. Diabeetikolle on tarjolla lääkärin, diabeteshoitajan, ravitsemusterapeutin ja liikuntaneuvojan vastaanotot.
˗ Joensuussa on täyden kympin hoitopalvelut diabeetikolle, Sanna kiittelee.
Pienen miettimisen jälkeen hän keksii kuitenkin yhden asian, jota hän kaipaa. Se liittyy sosiaalisiin kysymyksiin.
˗ Olisi hienoa, jos täällä olisi kakkostyypin diabetesta sairastavien vertaistukiryhmä, hän väläyttää.
Sanna ehdottaa, että vertaistukiryhmiä voisi räätälöidä osallistujien iän mukaan. Nuorille diabeetikoille voisi olla oma ryhmä.
˗ Sellaisessa ryhmässä olisi luonteva jutella, kun ryhmässä olevien elämäntilanteet ja arkikokemukset olisivat samankaltaisia. Ja ryhmä voisi yhdessä keksiä muutakin ohjelmaa keskustelun lisäksi. Täytyypä perustaa tällainen vertaisryhmä Joensuuhun, hän innostuu.
Yhä nuoremmat sairastuvat kakkostyypin diabetekseen
– Se on aika hankala sairaus, etenkin mitä nuorempana siihen sairastuu.
Näin luonnehtii Siun Soten yhtenä diabetesvastuulääkärinä Joensuun perusterveydenhuollossa työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri Lasse Nieminen kakkostyypin diabetesta.
Lasse Nieminen työskentelee Siilaisen terveysasemalla ja vastaa usein terveysasemien, kotihoidon ja terveyskeskussairaalan diabeteskonsultaatioista. Viime vuosien selvänä suuntauksena hän on havainnut, että tyypin 2 diabetekseen sairastuu yhä useampi ja nuorempi vastaanotolle tuleva.
Rinnan on siis kaksi samanaikaista trendiä: tyypin 2 diabetes yleistyy väestössä yleensäkin, mutta se koskee samalla yhä nuorempia. Vanha käsitys, että tyypin 2 diabetes on lähinnä yli 40-vuotiaiden sairaus, on kovaa vauhtia murenemassa.
˗ Potilaiden nuorentuminen näkyy meilläkin vastaanotolla eri tavoin. Olennaisimmat tekijät, jotka liittyvät tyypin 2 diabeteksen lisääntymiseen, ovat ylipainon ja metabolisen oireyhtymän yleistyminen yhä nuoremmilla, Nieminen ynnää.
Syy tämän trendin voimistumiseen on vanha tuttu elintapojen muuttuminen. Liikutaan liian vähän ja syödään liikaa ja vääränlaista ravintoa.
Nuorina sairastuneilla erityiskysymyksiä
Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.
˗ Kun ihminen sairastuu kakkostyypin diabetekseen nuorella iällä, sairaus on vähän joka suunnalla vaikeampi hoidettava kuin vanhemmalla iällä sairastuvilla, hän sanoo.
Kakkostyypin diabetekseen liittyy haiman insuliininerityksen heikkeneminen. Heikkenemisen määrä ja nopeus vaihtelevat yksilöllisesti. Nuorena sairastuneilla insuliinineritys heikkenee usein nopeammin kuin vanhemmalla iällä sairastuneilla.
Oma erityiskysymyksensä liittyy pitkäaikaiseen altistukseen korkealle verensokerille, ja nuorena sairastuneilla sellaisia aikoja voi olla paljon koko elämän aikana. Siksi myös erilaiset lisäsairaudet, kuten esimerkiksi sydän-ja verisuonisairaudet sekä munuais- ja silmävauriot, kehittyvät monille jo suhteellisen nuorina.
Nuorena sairastuneiden on erityisen tärkeää saada verensokeri suositusten mukaiselle tasolle.
˗ Tutkimusten mukaan nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuneille kehittyy selvästi enemmän lisäsairauksia kuin vastaavassa iässä sairastuneille ykköstyypin diabeetikoille. Yhdysvalloissa tehdyn arvion mukaan 20–40-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden elinajanodote lyhenee noin 15 vuotta verrattuna väestön keskiarvoon, Nieminen kertoo.
Naisilla suurempi riski
Naisilla on miehiä suurempi riski sairastua nuorella iällä sekä kakkostyypin diabetekseen että sen aiheuttamiin lisäsairauksiin. Syy tähän on epäselvä.
Niemisen mukaan on mahdollista, että naisilla sairaus ohjautuisi vahvemmin geneettisesti kuin miehillä. Käytännössä se merkitsisi siis ainakin sitä, että elintapojen muuttaminen ei hyödyttäisi naisia yhtä paljon kuin miehiä kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä, hallinnassa ja hoidossa. Vaikka esimerkiksi söisi miten terveellisesti ja liikkuisi riittävästi, ylipainoa kertyisi silti. Diabetesriskin lisäksi myös ylipainon kehittymisessä geneettinen ohjautuminen on yllättävän voimakasta.
Ajatus geenien vahvemmasta vaikutuksesta naisilla on hypoteesi ja vaatii lisää tutkimusta.
Selvää kuitenkin on, että naisilla tyypin 2 diabetekseen ja ylipaino-ongelmiin voi liittyä esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, joka lisää insuliiniresistenssiä ja vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.
Tyypin 2 diabeteksen salakavala luonne – taudin hidas kehittyminen ja vähäoireisuus taudin alussa – aiheuttavat haasteita perusterveydenhuollolle. Niemisen mukaan väliinputoajia voivat olla esimerkiksi osa nuorista aikuisista.
˗ Neuvola, koulu ja armeija huolehtivat siitä, että useimmat nuorena sairastuvat diabeetikot jäävät ajoissa yhteiskunnan seulaan. Vaikeuksia voi syntyä siitä, että niiden jälkeen he eivät käy riittävän säännöllisesti ja usein terveystarkastuksissa, Nieminen arvelee.
