Suomi on diabeetikollekin hyvä maa synnyttää

1634
Suurin osa diabeetikkoäitien raskauksista sujuu hyvin, vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia. Kuvat: Marja Haapio

Teksti: Riitta Ahonen

Suomessa synnyttäminen on maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti. 

Diabetesta sairastavan äidin raskaus on aina riskiraskaus, joka vaatii tarkkaa äitiyspoliklinikkaseurantaa koko raskauden ajan. Insuliinia käyttävän diabeetikkoäidin tulee synnyttää sairaalassa, jossa on 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva keskolatasoinen lastentautien päivystys. Vastasyntynyt saattaa vaatia tehostettua hoitoa matalan verensokerin tai hengitysongelmien takia, jotka voivat aiheutua esimerkiksi lapsen keuhkojen kypsymättömyydestä.

Noin puolet diabeetikkoäitien vauvoista syntyy sektiolla. Diabetesta sairastavien äitien lapset syntyvät yleensä viimeistään 38 raskausviikkoon mennessä, sillä riskit kasvavat loppuraskauden aikana.

Koko Suomessa synnyttää vuosittain noin 350 tyypin 1 diabeetikkoa ja 50–60 tyypin 2 diabeetikkoa. Diabetesta sairastavalle äidille annetaan ohjeeksi valmistautua hyvin raskauteen.

Raskautta suunnittelevan naisen verensokeritasapainon on syytä olla mahdollisimman hyvällä tasolla eli HbA1c alle 59 mmol/mol (7,5, prosenttia), mielellään alle 53 mmol/mol (7 prosenttia). Painon pitäisi olla normaali (painoindeksi eli BMI 20–25). Tupakoimattomuus ja säännöllinen liikunnan harrastaminen ovat tärkeitä. Mahdollinen verenpainetauti on hoidettava ennen raskautta ja tarkistettava käytössä olevien verenpainelääkkeiden sopivuus raskausaikana. Lisäksi foolihappoa pitäisi syödä jo ennen raskautta.

Kahden lääkärin hoitoketju

Ihanteellisimmillaan diabetesta sairastava saa luvan raskauteen sisätautilääkäriltään tai synnytyslääkäriltään, kun diabetes on hyvässä hallinnassa.

– Vaikka raskauslupa kuulostaa hiukan autoritääriseltä, kyse ei ole rajoittamisesta vaan siitä, että nainen saa parhaat mahdollisuudet siihen, että raskaus sujuu mahdollisimman hyvin. Huono sokeritasapaino lisää myös sikiön rakennepoikkeavuuksien esiintymistä. Suurin osa diabeetikkojen raskauksista sujuu hyvin, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kristiina Tertti sanoo.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa diabetesta sairastavan naisen hoitoketjuun kuuluu koko raskauden ajan sisätautilääkärin ja synnytyslääkärin tapaaminen samalla poliklinikkakäynnillä. Diabeteshoitajan luona käyntejä tai puhelinkontakteja hoitajaan on tarvittaessa. 

Diabeetikon riskejä raskaudessa ovat verenpaineen kohoaminen, raskausmyrkytys, sikiön suurikokoiseksi kasvaminen ja istukan vajaatoiminta. Diabeteksen lisäksi erityisesti odottajan ylipaino lisää näitä riskejä. Kun sikiön energiaa kuluu paljon lihasten, rasvakudosten ja maksan koon kasvattamiseen, sikiön hapenpuutteen riski voi nousta erityisesti loppuraskaudessa.

Sikiön ultraäänitutkimus tehdään jokaisella käynnillä sikiön hyvinvoinnin ja kasvun arvioimiseksi. Näin raskauden aikaiset riskit tiedostetaan ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.

– Jos raskaus on suunnittelematon ja verensokeritasapaino on huono, voimakas sokeritasapainon korjaaminen alkuraskauden aikana voi johtaa verkkokalvosairauden eli retinopatian etenemiseen.  Etenevä tai vaikea retinopatia voi olla este alatiesynnytykselle, ja sen vuoksi silmänpohjat kuvataan raskauden aikana, Tertti kertoo.

Sikiön sydämen ja verenkierron tutkiminen antaa arvokasta tietoa

– Raskauteen hyvin valmistautumalla voi vähentää sikiön rakennepoikkeavuuksia, kasvun poikkeavuuksia, sikiön hapenpuutetta, raskaudenaikaisten sairauksien esiintyvyyttä sekä äidin ja vastasyntyneen kuolleisuutta, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Lara Lehtoranta Tyksistä luettelee.

Hän väitteli tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen sikiön voinnista ja sai hiljattain Diabetestutkimussäätiöltä apurahan sikiön sydämen ja verenkierron ultraääniseurantaa koskevaan tutkimukseen. 

Diabeetikkoäidin vauvalla on muita suurempi riski joutua tehostettuun hoitoon, sillä vauvan verensokeri voi olla liian matala.

– Sikiön sydäntä ja verenkiertoa tutkimalla voidaan saada tärkeää tietoa sikiön voinnista. Tulevaa synnytystä ajatellen on tärkeää selvittää sikiön hapenpuutteen ja alatiesynnytyksen kestokykyä. Alatiesynnytys on ensisijainen, mikäli äidin muut sairaudet ja sikiön koko ja vointi mahdollistavat sen.

– Kuka tahansa ultraääniseurantaa tekevä voi tarkastella sikiön sydämen toimintaa. Poikkeavasta kasvusta voi saada aavistuksen tutkimalla muun muassa sydämen ympärysmittaa, joka normaalitilanteessa raskauden kestosta riippuen on noin 50 prosenttia rintakehän ympärysmitasta, Lehtoranta mainitsee.

Tärkeää on ymmärtää, miten sikiön verenkierto toimii, ja mitä poikkeavuus missäkin verenkierron kohdassa merkitsee. 

Lehtorannan mukaan on viitteitä siitä, että aortan istmuksen verenvirtausprofiilin tutkiminen paljastaa sikiön sydämen toiminnan häiriöitä.

– Sydämen ja verenkierron tutkimuksen tulee onnistua kaikissa sairaaloissa, joissa on Doppler-ultraäänilaite. Sikiön verenkiertoa ja sydäntä tutkimalla saamme tärkeää tietoa synnytysajankohdan arviointiin ja sen selvittämiseen, kestääkö sikiö hyvin alatiesynnytyksen, Lehtoranta toteaa.

Onnistuessaan alatiesynnytys on sikiölle ehdottomasti parempi tapa syntyä, sillä se kypsyttää elimiä ja vähentää keskolahoidon arvetta. Diabeetikoilla on suurempi riski sektioihin liittyvälle infektiolle kuin ei-diabeetikolla.

Insuliinin tarve nousee raskauden jälkipuoliskolla

Tyypin 1 diabetesta, tyypin 2 diabetesta tai raskausdiabetesta sairastavalla tai ylipainoisella naisella on poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan lisäksi usein rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Ketoaineita saattaa esiintyä.

– Rasva-aineenvaihdunnan ja ketoaineiden kaikkia vaikutuksia sikiöön ei tiedetä, mutta yhdessä sokerin kanssa vapaat rasvahapot ainakin kasvattavat sikiön rasvasolujen kokoa ja alkuraskaudessa lisäävät sikiön rakennepoikkeavuuksien riskiä. Korkea verensokeri johtaa kasvutekijöiden, erityisesti insuliinin liialliseen määrään, joka kasvattaa sikiön kokoa, Lara Lehtoranta kuvailee.

Usein alkuraskaudessa insuliinin tarve vähenee ja keskiraskaudesta eteenpäin insuliinin tarve nousee. Yksittäisellä ja hetkellisellä verensokerin nousulla ei ole juuri merkitystä, mutta toistuvana se aiheuttaa hankaluuksia sikiölle kasvun ja muiden aineenvaihduntatuotteiden kautta.

– Suurempi sikiö tarvitsee enemmän ravintoa ja kuluttaa enemmän happea. Sydämen seinämät paksuuntuvat sokerin ja kasvutekijöiden takia, mikä johtaa sydämen huonompaan toimintareserviin. Normaalitilanteessa sikiö pärjää, mutta jatkuneessa stressitilanteessa ei. Lisäksi monet elimet suuresta koostaan huolimatta ovat epäkypsempiä, merkittävimpänä esimerkkinä keuhkot.

Sahaava verensokeri on haitallinen, sillä korkeat sokeritasot johtavat usein myös sikiölle haitallisten ketoaineiden lisääntymiseen. Sahaava verensokeri kuluttaa myös sikiön happivarastoja.

Liikunta on hyvä apukeino verensokeritason tasoittamiseen, samoin mahdollisimman tasainen syöminen. 

Raskausmyrkytys vaatii sairaalahoitoa

Lisääntyvä ylipaino ja synnyttäjien ikääntyminen lisäävät raskaudenaikaisen sairastavuuden ja synnytykseen liittyvien terveysongelmien riskiä.

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on vakava sairaus. Se ilmenee raskauden toisella kolmanneksella verenpaineen nousuna ja virtsassa esiintyvänä valkuaisena. Tyksissä vaikeaan raskausmyrkytykseen sairastuneet diabeetikot hoidetaan osastolla.

– Mikään olemassa oleva hoitomenetelmä ei estä raskausmyrkytyksen kehittymistä, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Taudin vakavuus vaihtelee, osalla tauti on lievänä pitkään, osalla taas kehittyy hyvin nopeasti vakava eklampsia tai maksaa vahingoittava HELLP-oireyhtymä. Lepo ja nesteytys lievittävät tautia ja joskus aloitetaan verenpainelääkitys. Verenpaineen nopea romauttaminen lääkityksellä on kuitenkin ongelmallista, sillä se vaikuttaa sikiön hapensaantiin, Lara Lehtoranta sanoo.

Verensokeritaso ei vaikuta raskausmyrkytyksen syntymiseen, sillä raskausmyrkytys liittyy verenpaineeseen. Sitä vastoin diabetekseen liittyvät elinkomplikaatiot lisäävät raskausmyrkytykseen sairastumisen riskiä.

– Ensisynnyttäjillä ja diabeetikoilla ylipäätään on riski sairastua siihen, ja ensimmäisen raskauden aikana sairastettu raskausmyrkytys lisää sairastumisriskiä myös seuraavassa raskaudessa, Kristiina Tertti lisää.

Vauvan syntymä hoitaa lopulta raskausmyrkytykseen. Äidin verenpainetta ja virtsan valkuaista pitää seurata vielä muutama päivä synnytyksen jälkeenkin. Verenpaineen jälkikontrollit voidaan sopia neuvolaan.

Synnytyspäivän suunnitelma toimii hyvin

– Tyksissä sisätautilääkäri tekee jokaiselle diabeetikolle yksilöllisen synnytyspäivän ja synnytyksen jälkeisten päivien insuliinihoitosuunnitelman ja toimintaohjeet. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Tertti mainitsee.

Diabeetikon vastasyntyneellä lapsella on suurentunut riski joutua keskolahoitoon matalan verensokerin takia. Lapsi on tottunut odotusaikana äitinsä korkeisiin verensokereihin, eikä insuliinintuotanto ole ehtinyt sopeutua verenkierron sokeritason romahtamiseen. Onneksi tämä hypoglykeemiseksi hyperinsulinemiaksi kutsuttu tila on usein vain muutaman tunnin tai vuorokauden kestoinen.

Mitä parempi äidin raskauden ja synnytyksen aikainen verensokeritasapaino on, sitä pienempi riski vastasyntyneellä on joutua tehostettuun hoitoon.

– Tärkeää on se, että vauva pääsee sektionkin jälkeen nopeasti äidin rinnalle, sillä se edistää maidon nousua rintoihin. Tiheä ja varhain aloitettu imetys myös nostaa vastasyntyneen verensokeria, Tertti huomauttaa.