Teksti: Sirpa Palokari
Kouvolan diabetesyhdistyksessä seurataan valppaana päivän politiikkaa ja erityisesti sote-uudistuksen käänteitä. Syksyllä yhdistyksen 20 jäsentä teki lobbausretken eduskuntaan.
– Reissu oli hyvin antoisa ja kiinnostava, yhdistyksen sihteeri Helena Tirkkonen ja rahastonhoitaja Raili Nurminen kehuvat.
Eduskunnan kyselytunnilla kouvolalaiset seurasivat istuntosalin lehterillä korvat kuumina, miten oppositio röykytti hallitusta. Hallituksen aikeet madaltaa työntekijöiden irtisanomiskynnystä alle kymmenen työntekijän yrityksissä oli kärjistänyt työmarkkinatilanteen. Oppositio syytti hallitusta kovin sanoin alkaneista ylityökielloista ja lakoista.
Eniten Kouvolan diabetesyhdistyksen jäseniä kiinnostaa tulevan sote-uudistuksen vaikutukset diabeetikoiden elämään. Jos milloin, niin nyt on aika vaikuttaa.
– Harjoitimme eduskuntareissulla omalta osaltamme vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa. Toivomuksemme on, että jatkossa ykköstyypin ja vaativan kakkostyypin diabeteksen hoito saadaan keskitettyä moniammatillisiin diabeteskeskuksiin, puheenjohtaja Olavi Ropponen tiivistää.
Kouvolalaiset olivat järjestäneet treffit paikkakunnan oman kansanedustajan Markku Pakkasen (kesk) kanssa, jolle vietiin tuliaisiksi nivaska tuoretta diabetestietoutta. Pakkanen lupasi välittää viestiä eteenpäin päätöksenteon tueksi. Hän kertoi myös arkisesta kansaedustajan työstään, josta suuri osa kuluu valiokuntatyöskentelyssä.
– Meillä oli tunti aikaa jutella kansanedustajan kanssa, mutta hän olisi ehtinyt olla kauemminkin meidän kanssa, Tirkkonen ja Nurminen kehuvat.
Kansanedustaja Pakkasella on suvussa diabetesta, ja hän kertoi itsekin käyvänsä säännöllisesti verensokerinmittauksessa.
Järjestäytyminen kannattaa
Olavi Ropponen uskoo, että tehokkainta on suora vaikuttaminen päättäjiin. Myös yhdistysten yhteistoiminta luo sanoille mahtia: Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistykseen kuuluu nelisenkymmentä järjestöä.
– Yhteinen vaikuttaminen on erittäin tehokasta, Ropponen sanoo.
Hän on yksi Diabetesliiton maakunnallisista sote-yhdyshenkilöistä, ja Nurminen toimii hänen varahenkilönään.
Ropposen suurin toive on, että kaikki diabeetikot järjestäytyisivät. Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä paremmin tärkeät asiat saadaan läpi päätöksenteossa. Vain tätä kautta diabeteksen hoitoa voidaan parantaa ja sairauden tuomia haittoja lieventää.
– Edut eivät ole tulleet taivaanlahjana, hän muistuttaa.
Nuorista jäsenistä on yhdistyksissä pulaa. Ropponen toteaa, että jos nuoria ei paikallisyhdistyksen toiminta kiinnosta, heidän kannattaa liittyä itselleen mieluisiin, valtakunnallisiin yhdistyksiin.
Kouvolan diabetesyhdistys on vireä, jäseniä on 655 ja yhteisiä tapaamisia ja retkiä tiuhaan.
– Olemme ehkä keskimääräistä aktiivisempi yhdistys. Otamme paljon kantaa, ja kun havaitsemme epäkohtia, kirjoitamme siitä lehden yleisönosastoon, Ropponen kertoo.
