Teksti: Riitta Ahonen
Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään todella paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin.
Pasi Heikkisellä on ollut ykköstyypin diabetes lapsesta saakka. Kun hän oli reilusti päälle kahdenkymmenen, hänen terveytensä heikkeni dramaattisesti.
Jokunen vuosi aikaisemmin hän oli aloittanut kovan voimaharjoittelun ja innostunut siitä tosissaan. Hän haki lajista kaiken mahdollisen tiedon kirjoista ja lehdistä ja noudatti urheilulääketieteen ohjeita. Niiden mukaan piti syödä erittäin paljon valkuaista. Lihaa, maitorahkaa ja kananmunia kuluikin Pasilla runsaasti, ja lisäksi hän käytti kreatiinia ja myös kiellettyjä hormonivalmisteita.
Sitten alkoivat vakavat terveydelliset ongelmat. Pasin alaselkä oli usein krampissa, eikä hän pystynyt makaamaan selällään. Nilkkoihin kertyi nestettä, jonka takia kävely alkoi vaikeutua. Munuaisten toimintakyky oli heikentynyt diabeteksen ja väärien ravintoaineiden ja -lisien takia.
Ongelmia oli myös silmien kanssa. Niitä laseroitiin kaikkiaan 20 kertaa.
– Jatkoin kovaa voimaharjoittelua ja väärien ravintoaineiden käyttämistä, kunnes diabeteslääkärin vastaanotolla käydessäni sain kuulla, että albumiiniarvoni oli peräti 11 700 milligrammaa vuorokaudessa, Pasi muistelee.
Lääkäri varoitti Pasia, että hänen munuaisensa ovat vaarassa vaurioitua, ja pahimmillaan edessä voi olla dialyysi. Nuori mies hätkähti vasta silloin todellisuuteen, joka tuntui hänestä melkoisen kovalta.
Kreatiniiniarvo Fs-krea oli kuitenkin onneksi vain 120.
– Lääkäri katsoi kokonaistilanteeni, eikä tuijottanut pelkästään yhtä arvoa. Hän sanoi, että otetaan uudet munuaisarvot kuukauden kuluttua.
– Lupasin, että saan munuaisarvot kohdalleen. Ja siitä alkoi radikaali muutos ruokailussani, joka on jatkunut tähän päivään asti, Pasi kertoo.
Munuaisarvot paranivat koko ajan
Aluksi Pasi jätti pois lisäravinteet ja hormonivalmisteet. Ruokavalio oli pitkään hyvin tiukka.
– Jätin munuaisia rasittavat maitotuotteet kokonaan pois. Korvasin kaiken proteiinipitoisen ruuan kananmunan valkuaisella, jota sain 90 grammaa valkuaista päivässä. Lisäsin ruokailuihini kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Vähensin suolan käytön minimiin ja aloin juoda vettä noin kaksi litraa päivässä. Kahvin korvasin vihreällä teellä. Lisäsin rypsiöljyä ruokavalioon ja söin pääruuilla riisiä hiilihydraatin lähteeksi. Leivän jätin kokonaan pois.
Pasi sai isältään hyviä neuvoja ruokavaliossaan, kun hän mietti, mitkä ravintoaineet olisivat mahdollisimman puhtaita ja rasittaisivat vähiten munuaisia. Pasin isä, Mauri Pappa Heikkinen on voittanut kehonrakennuksen maailmanmestaruuden vuonna 2000 Italiassa ja 2001 Ranskassa.
– Tärkeää on valita oikein se, mistä valkuainen otetaan. Pohdittuamme yhdessä asiaa, päädyin käyttämään Aminohappo-jauhetta, jossa valkuainen on valmiiksi pilkottu. Minulla toimii hyvin 1,5 grammaa korkealaatuista valkuaista painokiloa kohti.
Myöhemmin Pasi lisäsi ruokavalioon kanaa ja hiukan rasvaista kalaa ja nyt hän syö tavallista perusruokaa perheensä kanssa. Hiukan kauraleipää kuuluu ruokavalioon, ja maitoa menee vain pieni loraus kahvin sekaan. Kalsiumia hän saa kalkkitableteista.
Kuukauden kuluttua albumiiniarvo oli laskenut 4 000 milligrammaan vuorokaudessa, eikä lääkäri ollut uskoa silmiään. Yhdessä päätettiin jatkaa samalla linjalla.
Valkuaisen eritys virtsaan väheni pikkuhiljaa. Kolmen kuukauden välein tehdyissä kontrolleissa se laski ensin 2 700:aan, sitten 1 700:aan ja viimein 400:aan milligrammaan vuorokaudessa, jossa se pysytteli usean vuoden ajan. Tällä hetkellä Pasin albumiiniarvo vaihtelee välillä 60–180 riippuen siitä, miten hän on syönyt ja treenannut. Voimaharjoittelu jatkuu edelleen.
– Munuaiseni eivät ehtineet vaurioitua niin, että olisin joutunut dialyysiin. Pitkän aikavälin verensokeri, joka oli ennen jopa 14:n luokkaa, alkoi pysytellä kahdeksan tietämillä, alimmillaan hieman yli seitsemässä, Pasi kertoo.
Punariisi osoittautui Pasilla tehokkaaksi kolesterolin alentajaksi. Sitä hän ei kuitenkaan enää käytä.
– Syön verenpainelääkettä munuaisten suojaamiseksi. Verenpaineeni on nyt pysynyt hyvällä tasolla, eikä silmänpohjia ole tarvinnut enää laseroida, hän iloitsee.
Itse voi tehdä paljon oman terveytensä eteen
Pasin hoitotasapainon paranemiseen vaikuttivat oikeat ruoka-aineet ja vaimon hyvä tuki sekä monet diabeteksen hoitoon liittyvät asiat, jotka hän vuosien kuluessa oppi kantapään kautta. Hän esimerkiksi ihmetteli kauan sitä, että voimaharjoittelu nosti verensokeria tosi paljon, vaikka sanotaan että liikunta laskee verensokeria.
– Verensokerini saattoi olla ennen parituntista saliharjoittelua kahdeksan luokkaa, mutta pois lähtiessäni se oli 25. Voimaharjoittelussa veren testosteronipitoisuus kohoaa, jolloin insuliini menettää tehoaan. Kun teen esimerkiksi kovan jalkatreenin, opin laittamaan ennen treeniä hiukan ylimääräistä pikainsuliinia.
Pasilla on monipistoshoito ja hän mittaa verensokerin keskimäärin kolme kertaa päivässä.
Hän oli aikaisemmin töissä varastossa, jossa työskentely oli fyysistä ja vaati paljon nostelua. Myös se piti kuntoa yllä. Pasin siirryttyä esimiestehtäviin työn fyysinen puoli on vähentynyt.
– Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään hyvin paljon hyvinvointinsa eteen, kunhan kuuntelee kehoaan ja oppii syömään oikein. Lääkäreiltä toivon, että he diabeetikon verensokeri- ja muita arvoja katsellessaan pohtisivat diabeetikon kanssa, mitä niiden takana on, ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet niihin. Mitä diabeetikko on esimerkiksi syönyt edellisenä iltana ja onko hän tehnyt vaikkapa raskaita treenejä.
Pasi on ehdottomasti sitä mieltä, että diabeetikko tarvitsee pysyvän lääkärisuhteen. Homma ei suju, kun vastassa on aina uusi lääkäri, joka ei tiedä potilaansa sairaushistoriaa ja elämäntapoja.
Pasin mielestä diabeteslääkärin tärkein tehtävä on inspiroida diabeetikko hoitamaan itseään. Suuri merkitys on myös sillä, että lääkäri antaa vihjeitä hoitotasapainon parantamisessa. Moni diabeetikko ei uskalla yksin tehdä muutosta elämäntapoihinsa, vaikka siihen olisi kuinka syytä.
Pasi on käynyt kertomassa omista kokemuksistaan lähihoitajaopiskelijoille. Hän kertoo mielellään yhä uudelleen sitä, mitä jokainen meistä voi itse tehdä terveytensä hyväksi. Ykköstyypin diabeteksenkin hoidossa on itse asiassa pitkälti kyse elämäntavoista.
– Lääkärin ansiosta havahduin jo 20 vuotta sitten elämäntapojeni muutokseen. Ohjeita en saanut isääni lukuun ottamatta mistään, mutta oikealle tielle lähdin, hän toteaa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä panostaa hyvään hoitoon
Tärkein munuaistautityö tehdään nefrologi Eero Honkasen mukaan diabetesta sairastavien kotona ja terveysasemilla.
Jonkinasteinen munuaisvaurio kehittyy noin 30 prosentille tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoista. Löydökset munuaisissa ovat molemmilla hyvin samankaltaisia. Kyse on silloin diabeettisesta nefropatiasta, joka aiheutuu munuaisten hiusverisuonten vaurioista.
Munuaisten suorittama suodatus tapahtuu hiusverisuonista koostuvissa munuaiskeräsissä, joita on yhdessä munuaisessa noin miljoona. Vaurion merkkinä virtsaan alkaa erittyä valkuaista, jonka määrä lisääntyy vaurion edetessä.
Lievästä vajaatoiminnasta on kuitenkin pitkä matka vaikeaan vajaatoimintaan ja dialyysin tarpeeseen tai munuaistoiminnan menettämiseen. Taudin kulkuun voidaan vaikuttaa monella tavalla.
– Diabeteksen hallintaan saaminen hidastaa tai estää taudin kulkua. Tutkimusten mukaan ei ole koskaan myöhäistä paneutua diabeteksen hoitoon, jopa silloin kun kyseessä on merkittävä munuaisten vajaatoiminta, Hyks:n ylilääkäri, nefrologi Eero Honkanen sanoo.
Kun diabeetikolla on alkava munuaistauti ja merkkejä munuaisten vajaatoiminnasta, verenpaineen tiukka hallinta on äärimmäisen tärkeää. Samoin kolestroliarvot on saatava hyvälle tasolle ja verensokeri mahdollisimman hyvään tasapainoon. Ravinnossa kaksi tärkeintä asiaa ovat suolan ja maitotaloustuotteiden käytön minimoiminen. Maitotaloustuotteet sisältävät munuaisille haitallista fosforia, joten niiden käyttöä on syytä välttää.
Kun munuaisvaurio on kehittynyt, elimistöä ei kannata kuormittaa liialla proteiinin käytöllä.
Terveysremontti kannattaa
Diabeteksen hyvä hoito muuttaa taudin suuntaa ja suojaa munuaisten lisäksi muitakin elimiä eli silmiä, sydäntä ja aivoverisuonia.
Suomessa on tällä hetkellä vajaa 1 900 dialyysipotilasta. Vuosittain dialyysin aloittaa vajaa 500 potilasta, joista noin kolmasosalla hoidon tarpeen on aiheuttanut diabetes.
Munuaissairauksien seulonta on helppoa. Verenpainepotilailla hoitoon kuuluu kreatiinin mittaus ja virtsan albumiinin mittaus. Joskus käy kuitenkin niin, että ensin löydetään munuaistauti ja vasta sitten sen aiheuttaja, eli tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabeteksen alku tiedetään hyvin, mutta moni sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Siksi omaa terveystilaa on syytä seurata vuosien varrella.
– Jos suvussa on tyypin 2 diabetesta ja itsellä ylipainoa, on syytä tarkkailla verenpainetta ja verensokeria. Jos paastoverensokeri on yläkantissa, se voi kieliä heikentyneestä sokerinsiedosta, jolloin verensokeri kipuaa ylös aterioiden jälkeen, Eero Honkanen opastaa.
Tämän paljastuttua terveysremontin tekeminen on paikallaan. Radikaalilla painonpudotuksella on monia suotuisia vaikutuksia. Verenpaine laskee, rasva-arvot paranevat ja verensokeri tasaantuu. Ne kaikki muuttavat diabeteksen suuntaa parempaan.
