Teksti: Tuija Manneri
Keski-iässä ehtii vielä hyvin ehkäistä muistisairauksia. Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, riittävä nukkuminen sekä verensokerin ja verenpaineen hyvä hoito suojelevat aivoja. Aivoille kannattaa antaa myös virikkeitä.
Neurologi Merja Hallikainen aloittaisi muistista puhumisen mieluiten jo äitiysneuvolassa.
– Muistia voi suojella, mutta keskustelemme muistisairauksien ehkäisystä aivan liian vähän, Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön tutkimusjohtaja sanoo.
Lähes 200 000 suomalaista sairastaa jotain etenevää muistisairautta, ja joka vuosi uusia sairastuneita löytyy 14 500. Muistisairaiden kokonaismäärä lisääntyy, koska elämme yhä vanhemmiksi. Korkea ikä kasvattaa muistisairauden todennäköisyyttä: joka kolmannella yli 85-vuotiaalla on muistisairaus.
Muistisairauksien ehkäisy on erityisen tärkeää diabeetikolle, sillä molemmat diabetestyypit ja lievemmätkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöt lisäävät muistisairauksien riskiä.
Ikääntymisen ja diabeteksen lisäksi muistisairauksille voivat altistaa perintötekijät ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijät kuten korkea verenpaine, korkeat kolesteroliarvot ja keskivartalolihavuus. Niiden taustalla on usein elämäntapatekijöitä, jotka osaltaan kasvattavat muistisairauden vaaraa, kuten esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi.
Sopivasti sokeria aivoille
Diabeteksen ja muistisairauksien yhteydelle on monia syitä.
– Tutkimukset osoittavat, että kun keski-ikäisellä on jokin verisuonitautien riskitekijöistä, hänen riskinsä sairastua myöhäisiän muistisairauksiin kaksinkertaistuu. Lisäksi riskit kertautuvat, eli jos hänellä on sekä korkea verenpaine, korkeat kolesteroliarvot että ylipainoa, hänen sairastumisriskinsä kasvaa kuusinkertaiseksi, Hallikainen kuvailee.
Liian korkeat ja liian matalat verensokeriarvot vaikuttavat muistiin, koska aivojen sokeripitoisuus seuraa veren sokeripitoisuutta. Erityisesti liian korkea verensokeri voi aiheuttaa vaurioita. Matalaa verensokeria aikuisen aivot kestävät paremmin.
Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein elimistön jatkuva, matala-asteinen tulehdustila ja insuliiniresistenssi, joka johtaa veren korkeaan insuliinipitoisuuteen. Ne molemmat vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta aivoihin ja muistiin.
– Muistin suojaaminen ei kuitenkaan ole myöhäistä, vaikka olisi jo sairastunut diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Vielä keski-iässä ehtii hyvin pienentää muistisairauden riskiä, kun hoitaa tunnollisesti sokeriaineenvaihduntaa, verenpainetautia, liian korkeita kolesteroliarvoja ja aivoverenkierron häiriöitä. Lisäksi aivoja kannattaa huoltaa olemalla fyysisesti ja sosiaalisesti aktiivinen ja haastamalla itseä myös aivotyöskentelyllä, Hallikainen neuvoo.
Muistireservi antaa puskuria
Muistamiseen tarvitaan aivojen hermosoluja eli neuroneja, joita on arviolta noin sata miljardia. Haarojensa avulla neuronit ovat tiivissä yhteydessä toisiinsa ja muodostavat hermoverkoston.
– Juuri hermoverkoston tiiviyteen voimme vaikuttaa elintavoilla. Muistamisen ja tiedonkäsittelyn taidot voi oikeastaan ajatella tiheäksi tai löyhäksi lankakeräksi, jota muistisairaus sitten purkaa, Hallikainen vertaa.
Jos muisti on sairastumisvaiheessa kuin tiheä lankakerä, purettavaa riittää pitkäksi aikaa ennen kuin lanka eli muisti loppuu. Vastaavasti löyhässä kerässä langan loppupää tulee vastaan nopeasti.
– Muistisairauksien ehkäiseminen on tiheän kerän muodostamista: hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien rakentamista ja suojelemista. Se luo muistireserviä, mikä antaa puskuria muistisairauksia vastaan.
– Muistireservin luominen on tärkeää kaikenikäisenä, sillä muisti ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin ja elämänlaatuun koko elämän ajan. Muistisairauksia estäviä tai pysäyttäviä lääkehoitoja ei vielä ole, Hallikainen kertoo.
Uni huuhtoo aivokuonaa
Muistireserviä voi rakentaa tavallisilla, terveellisillä elämäntavoilla. Esimerkiksi tupakoimattomuudella, käyttämällä alkoholia vain kohtuullisesti ja nukkumalla riittävästi.
– Syvän unen vaihe huuhtoo aivoista haitallisia kuona-aineita, esimerkiksi beeta-amyloidi-valkuaisainetta. Sen kasautumista aivoihin pidetään yhtenä Alzheimerin taudin syynä, Hallikainen selittää.
Muistia suojaavat valinnat ovat hyväksi diabetekselle – ja vastaavasti diabeteksen hyvä hoito muistille.
– Esimerkiksi verensokeritasapainon tehokas hoito suojelee muistia. Samoin liikunta aktivoi tehokkaasti aivoja, mutta vaikuttaa samalla verensokerin sääntelyyn, verenpaineeseen, painonhallintaan ja kolesteroliarvoihin, Hallikainen havainnollistaa.
Ruokavaliossa hyvät pehmeät rasvat, kasvikset ja kuidut vaikuttavat niin sokeriaineenvaihduntaan kuin veren rasva-arvoihin ja samalla aivoihin.
– Ravintokuitu esimerkiksi säätelee verensokeria ja suolan vähentäminen laskee verenpainetta. Kasviksista, hedelmistä ja metsämarjoista saa paljon antioksidantteja ja C-vitamiinia. Veren korkea antioksidanttipitoisuus keski-iässä näyttäisi suojaavan myöhemmin Alzheimerin taudilta. Muistiriskiä vähentää myös kalan syöminen pari kolme kertaa viikossa.
Olennaista on käyttää aivoja paljon eli puuhailla kaikenlaista mukavalta tuntuvaa, myös muiden ihmisten kanssa.
– Esimerkiksi opiskelu, sosiaalisuus, tanssi tai muu liikunta ja vaikkapa lauta- ja korttipelit ovat erinomaista muistinsuojelua. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille, Hallikainen toteaa.
Työikäinenkin voi sairastua
Muistisairaus voi joskus alkaa jo työikäisenä.
– Suomessa on arviolta 7 000–10 000 työikäistä muistisairasta, Merja Hallikainen toteaa.
Muistisairauden ensimmäiset oireet voivat olla monen tyyppisiä ja siksi vaikeita tunnistaa. Esimerkiksi uuden oppiminen voi hidastua, nimien ja sanojen unohtaminen lisääntyä ja asioiden aika- ja tapahtumajärjestyksen hahmottaminen heikentyä. Käyttäytyminen kenties muuttuu ärtyisäksi, tavarat hukkuvat usein ja toimintakyky heikkenee, etenkin vieraissa paikoissa ja tilanteissa. Diabeetikolla omahoidon ongelmat ja vastaanottoaikojen unohtelu voivat kertoa muistisairaudesta, Hallikainen luettelee.
Kaikki unohtelu ei silti ole muistisairautta.
– Työelämä voi olla kuormittavaa, ja kiire, stressi ja väsymys vaikuttavat aina muistiin. Työterveyshuollossa tai vaikkapa diabetesvastaanotolla muistiasiat kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi heti, jos itse huolestuu muististaan – tai läheinen huolestuu, Hallikainen neuvoo.
Muistisairauden varhainen toteaminen on tärkeää, jotta lääkehoito ja kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti. Lääkkeet eivät paranna, mutta ne helpottavat oireita ja hidastavat toimintakyvyn menettämistä.
– Työikäisten muistisairaus saatetaan joskus myös tulkita väärin masennukseksi tai työuupumukseksi. Jos hoito ei auta niihin, on syytä ottaa huomioon muistisairauden mahdollisuus.
Muistisairauden monet syyt
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat
- Alzheimerin tauti
- verisuoniperäinen muistisairaus
- Lewyn kappale -tauti
- Parkinsonin tauti
- otsa-ohimolohkorappeumat
Muistia heikentävät myös
- aivovammat
- päihteet
- puutostilat
- tulehdukselliset aivosairaudet
