Teksti: Pirkko Tuominen
Tyypin 2 diabeteksen taustatekijöistä on opittu viime vuosina paljon, ja hoitoon on tullut useita uusia lääkkeitä. Apua voi saada myös laihdutusleikkauksesta. Ratkaisevaa sairauden kaikissa vaiheissa on kuitenkin se, miten itse hoitaa itseään.
Insuliini on veren sokeripitoisuutta tehokkaasti pienentävä hormoni, jonka eritystä elimistön pitäisi säädellä tarkasti. Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa insuliinia, mutta sen vaikutus on heikentynyt tai sitä on tarpeeseen nähden liian vähän. Kenelle diabetes puhkeaa, riippuu viime kädessä beetasoluista. Kun ne väsyvät, insuliinin eritys alkaa hiipua, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa.
Tämä on tiedetty jo pitkään. Samoin se, että tautia edeltää yleensä metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssiksi kutsuttu rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Sen yksinkertaisin mittari on mittanauha. Suuri vyötärönympärys kertoo omenalihavuudesta.
– Keskivartalolle keskittyvä ylipaino on tyypin 2 diabeetikoilla vallitseva piirre, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Merja Laine tiivistää.
Omenan muotoisessa vatsassa ylimääräinen rasva on kertynyt sisäelinten ympärille, usein maksaan. Rasvan kertyminen maksaan heikentää maksan insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeri kohoaa.
Alttius periytyy, elintavat ratkaisevat
Kakkostyypin diabeteksen ilmestymisen huippu on 40–60 ikävuoden välillä. Uutta ja huolestuttavaa nykykehityksessä on se, että tautia todetaan yhä nuoremmilla. Syynä on pääasiassa juuri ylipainon lisääntyminen.
– Tyypin 2 diabetes voi puhjeta myös normaalipainoiselle, mutta valtaosa kakkostyypin diabeetikoista on ylipainoisia. Sairastuneen suvusta löytyy usein muita aikuistyypin diabeetikoita. Alttius periytyy, Laine sanoo.
Todennäköisyys sairastua diabetekseen on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmalla on kakkostyypin diabetes. Jos se on molemmilla vanhemmilla, riski on 70 prosenttia.
– Sanon potilailleni aina, että vaikka molemmilla vanhemmilla on diabetes, heidän lapsellaan on 30 prosentin mahdollisuus olla sairastumatta. Kun nukkuu tarpeeksi, syö terveellisesti, liikkuu säännöllisesti ja pitää painon normaalin rajoissa, on hyvät mahdollisuudet pysyä terveenä, Laine tähdentää.
Diabetes ei puhkea välttämättä silloinkaan, kun diabeteksen esiaste on todettu. Elintapoja muuttamalla sairastumista voi ainakin lykätä myöhäisemmäksi. Jo pienellä painonpudotuksella on huikeita vaikutuksia terveyteen.
– Diabeteksen esiasteessa kohtuullinen laihduttaminen ja liikunnan lisääminen estävät taudin puhkeamista ja antavat enemmän terveitä vuosia. Viisi prosenttia painoaan pudottaneiden joukossa on neljän vuoden kuluttua 58 prosenttia vähemmän diabetekseen sairastuneita kuin laihduttamattomien joukossa, Laine vertaa.
Monitahoinen tausta
Perinnöllisyyden lisäksi metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välisten yhteyksien taustalla saattaa piillä stressin tai tulehdusreaktion säätelyyn liittyviä seikkoja. Sikiöaikainen kasvuympäristö voi vaikuttaa sairastumisriskiin. Esimerkiksi pienikokoisena syntyneellä, niukkaan ravinnonsaantiin ohjelmoituneella lapsella on normaalia suurempi riski sairastua aikuisena diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, etenkin jos hänelle kertyy ylipainoa. Myös raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lapsilla on suurentunut riski saada metabolinen oireyhtymä.
– Tämä ei tarkoita sitä, että ihminen sairastuu vääjäämättä. Jälleen kerran vaikuttaa se, miten itse elää ja mitä tekee, Laine muistuttaa.
Diabeteksen taustatekijöistä on opittu paljon viimeisten 10–20 vuoden aikana.
– Sairauden tausta on huomattavasti laaja-alaisempi kuin mitä aikaisemmin ajateltiin. Nyt tiedetään esimerkiksi, että insuliiniresistenssiä on useissa kudoksissa, ei vain lihaksissa. Lisäksi tiedetään, että elimistössä on myös verensokeria nostavia hormoneja, kuten haiman alfasolujen erittämä glukagoni ja lisämunuaisten erittämät stressihormonit adrenaliini, noradrenaliini ja tulehdushormoni kortisoli, Laine luettelee.
Suolistohormoneista apua
Viime vuosina on tutkittu paljon myös suolistohormoneita. Niiden vaikutus on heikentynyt kakkostyypin diabetesta sairastavalla.
– Suolistohormonien tavoin vaikuttavat lääkkeet ovat yksi uusimmista tulokkaista diabeteksen hoidossa. Ne laskevat verensokeria ja auttavat säilyttämään elimistön insuliinia tuottavien solujen toimintakykyä, Laine sanoo.
Suolistohormonilääkkeet laskevat yleensä myös painoa, sillä ihminen tulee kylläiseksi pienemmästä annoksesta, ja ruokahalu vähenee.
– Mahdollisesti suunniteltu insuliinihoito voi lykkääntyä tai insuliinia ei tarvita lainkaan. Nykyisin insuliinihoitoja aloitetaan selvästi vähemmän kuin 10–15 vuotta sitten, Laine mainitsee.
Insuliinihoitoa tarvitaan kuitenkin, jos insuliinin tuotanto loppuu. Taustalta voi löytyä monenlaisia tekijöitä, esimerkiksi haimatulehdus- tai kasvain.
Lihavuusleikkaus vie kilot muttei geenejä
Vaikeasti ylipainoisten diabetesta voidaan hoitaa myös lihavuusleikkauksilla. Leikkauksessa mahalaukkua muovataan siten, että ihminen voi syödä vain pieniä suupaloja kerrallaan hitaasti. Suomessa käytetään pääasiassa mahalaukun ohitusleikkausta, jossa mahalaukusta jää käyttöön vain pieni pussi, johon ohutsuoli yhdistetään.
– Leikkauksen jälkeen paino putoaa dramaattisesti, keskimäärin nelisenkymmentä kiloa, Laine kertoo.
Lihavuusleikkaus vaikuttaa aineenvaihduntaan ja muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimintaa. Suoliston hyvinvointi paranee ja rasvamaksa häviää useimmilta. Tyypin 2 diabeetikoista 70 prosenttia pääsee kahden vuoden kuluttua eroon diabeteslääkityksestä ja saa sairauden parempaan hoitotasapainoon.
– Sen jälkeen paino alkaa valitettavasti monella hiljalleen nousta, samoin verenpaine ja verensokeri. Diabetes ei parane leikkauksella, mutta sillä voidaan saavuttaa remissio, eli sairauden oireet voivat lieventyä, Laine muistuttaa.
Jos ihminen palaa entisiin elintapoihinsa, myös diabeteksella on taipumus palata.
– Olipa kyse tavallisesta laihduttamisesta tai lihavuusleikkauksesta, olennaista on se, että painonmuutos on pysyvä. Siksi on tärkeää kysyä itseltään, mitä olen valmis tekemään. Kun elämä tuntuu omalta ja elintapamuutokset hyviltä, niitä jaksaa noudattaa, Laine sanoo. •
