Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tyypin 1 diabetes lisää keliakian riskiä. Siksi keliakian mahdollisuus on hyvä selvittää esimerkiksi vuositarkastusten yhteydessä.
Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa: lapsena, työikäisenä tai vasta eläkeiässä. Arvellaan, että Suomessa noin kaksi prosenttia väestöstä eli yli 100 000 ihmistä sairastaa keliakiaa. Heistä diagnoosin on kuitenkin saanut vasta noin kolmasosa.
Keliakian diagnoosiviive on Suomessa keskimäärin kolme vuotta. Tilanne on meillä paljon parempi kuin muualla Euroopassa, jossa keliakiadiagnoosin saattaa saada vasta kymmenen vuotta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Mikä tekee keliakian diagnosoinnista niin hankalaa?
Professori, sisätautien ylilääkäri Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta vastaa, että syynä on taudinkuvan monimuotoisuus. Klassisia keliakiaoireita ovat vatsavaivat ja laihtuminen, mutta oirekirjoon voi kuulua paljon muutakin.
– Esimerkiksi raudanpuuteanemia, nivelsäryt ja -turvotukset, muistihäiriöt ja muut neurologiset oireet, päänsärky, gynekologiset ongelmat ja lapsilla hidas kasvu voivat kaikki kertoa keliakiasta. Lisäksi on paljon ihmisiä, joilla keliakia on täysin oireeton, Kaukinen kuvailee.
Oudoista oireista kannattaa mainita lääkärille
Tyypin 1 diabetes on keliakian riskitekijä, sillä molempien sairauksien taustalla on yhteisiä altistavia perintötekijöitä. Keliakian mahdollisuus on tärkeä selvittää etenkin silloin, kun diabeetikon perheessä ja suvussa esiintyy keliakiaa.
– Suositus on, että kaikilta tyypin 1 diabeetikoilta tutkittaisiin vuositarkastuksen yhteydessä verinäytteestä keliakian vasta-aineet. Joskus epätasapainossa oleva diabeteksen hoito voi paljastaa hoitamattoman keliakian, Kaukinen sanoo.
Tyypin 2 diabeetikoilla keliakian riski ei ole muuhun väestöön verrattuna suurentunut. Keliakiaan viittaavat oireet on silti hyvä ottaa lääkärin kanssa puheeksi. Hoitamaton keliakia lisää vakavien terveysongelmien, kuten osteoporoosin ja suolistosyövän, riskiä.
Uusia hoitomuotoja tutkitaan
Keliakian Käypä hoito -suosituksen mukaan verikokeen positiivinen vasta-ainelöydös pitää aina varmistaa mahalaukun tähystyksellä ja ohutsuolesta otettavilla koepaloilla. Katri Kaukinen kertoo, että Suomessa ja muualla maailmassa pohditaan parhaillaan, olisiko diagnoosikriteereitä mahdollista muuttaa kevennettyyn suuntaan.
– Vasta-ainetesti on hyvin tarkka. Etenkin silloin, kun kaksi eri vasta-ainetta on koholla ja oirekuva vastaa keliakiaa, diagnoosi vaikuttaa aika varmalta ilman tähystystäkin. On mahdollista, että tulevina vuosina pelkkä vasta-ainetestikin voi riittää keliakiadiagnoosin tekoon.
Tällä hetkellä elinikäinen, tarkka gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.
– Ensimmäisiä pilottitutkimuksia on jo tehty gluteenia ohutsuolessa pilkkovalla entsyymivalmisteella. Myös keliakian lääkehoitoa ja keliakiarokotteen mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Kestää kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin tällaiset hoitomuodot ovat niin valmiita, että niistä voi tulla pysyvä osa keliakian hoitoa, Kaukinen sanoo.
Gluteeniton ruokavalio on entistä monipuolisempi
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Keliaakikko hoitaa sairauttaan elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Sen toteutuksessa on nyt entistä enemmän valinnanvaraa, sillä gluteenittomien tuotteiden valikoima ja tarjonta ovat lisääntyneet sekä kaupoissa että kahviloissa.
Keliakia on elinikäinen sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteeniton ruokavalio. Gluteenia sisältävien viljojen sijaan keliakiaa sairastava voi käyttää esimerkiksi riisiä, maissia, tattaria, hirssiä ja kvinoaa. Gluteeniton kaura sopii suurimmalle osalle keliaakikoista.
– Osalle keliaakikoista gluteeniton kaura aiheuttaa vatsaoireita. Nämä vatsaoireet ovat kuitenkin luonteeltaan toiminnallisia vatsavaivoja, eivätkä merkitse sitä, että kaura vaurioittaisi ohutsuolen limakalvoa. Toiminnalliset vatsavaivat useimmiten rauhoittuvat ajan mittaan, kun vatsa tottuu kauran käyttöön, laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen Keliakialiiton Itä-Suomen aluetoimistosta kertoo.
Gluteenittoman ruokavalion perusperiaatteet ovat pysyneet jo pitkään samanlaisina. Keliaakikon terveyttä edistää suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, jossa tavalliset, gluteenia sisältävät viljat korvataan keliaakikolle sopivilla viljoilla.
– Henkilökohtaiset makumieltymykset vaikuttavat paljon siihen, mitä gluteenittomia viljoja keliaakikot ruokavalinnoissaan suosivat, Lehikoinen sanoo.
Runsaammin valinnanvaraa
Gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut ruokakaupoissa viime vuosina huomattavasti. Valinnanvaraa on tullut tasaisesti lisää kaikkiin tuoteryhmiin, mutta varsinkin tuoreita, gluteenittomia leipiä ja leivonnaisia on nyt tarjolla aikaisempaa enemmän.
– Myös kahviloissa on ollut havaittavissa sama suuntaus. Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten runsaasti gluteenittomia tuotteita on nykyään tarjolla, Lehikoinen iloitsee.
Yhdeksi syyksi tuotemäärien kasvuun hän arvioi sen, että gluteeniton ruokavalio kiinnostaa nykyään myös muita kuin keliakiaa sairastavia. Sitä saattavat kokeilla esimerkiksi ihmiset, joilla on ärtyvän suolen kaltaisia toiminnallisia vatsavaivoja.
Kyllä vai ei puhdistettua vehnätärkkelystä?
Teollisesti puhdistetusta vehnätärkkelyksestä on poistettu gluteeni, ja tutkimusten mukaan tällaisen puhdistetun tärkkelyksen käyttö on keliaakikoille turvallista. Sen käyttö kuitenkin mietityttää kasvavaa joukkoa keliakiaa sairastavia.
Gluteeniton vehnätärkkelys saa nykyään sisältää kymmenen kertaa vähemmän gluteenia kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta sen käyttö on vähentynyt.
– Osa keliaakikoista haluaa suosia vain niin kutsuttaja luontaisesti gluteenittomia viljatuotteita, ja siksi he eivät käytä vehnätärkkelystäkään. Joillekin ihokeliaakikoille vehnätärkkelys on aiheuttanut näppylöitä iholle, mutta tuoretta tutkimusnäyttöä tämän tueksi ei ole. Kaiken kaikkiaan tuntumani on, että vehnätärkkelystä vältteleviä keliaakikkoja on nyt aikaisempaa enemmän, Lehikoinen arvioi.
Riittävästi kuitua
Gluteenittoman ruokavalion keskeisin ravitsemushaaste on riittävä kuidun saanti. Siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin silloin, kun sairastaa sekä diabetesta että keliakiaa. Aikuisille suositellaan 25–35 grammaa kuitua päivässä, mutta diabeetikoille mielellään jopa 40 grammaa päivässä.
– Riittävä kuidun saanti onnistuu myös gluteenittomassa ruokavaliossa, kun valitsee sellaisia gluteenittomia viljoja, joiden kuitupitoisuus on korkea. Leivässä hyviä valintoja ovat sellaiset, joissa kuitua on vähintään kuusi grammaa sataa grammaa kohti, Lehikoinen neuvoo.
Kuitupitoista leipää on hyvä sisällyttää ruokavalioon ainakin 4–5 palaa päivässä ja syödä niiden ohella muita gluteenittomia, täysjyväisiä viljavalmisteita.
– Diabeetikon on hyvä muistaa, että gluteeniton leipä on rakenteeltaan tiiviimpää ja siksi painavampaa kuin tavallinen leipä. Tämä täytyy huomioida aterian hiilihydraattimäärää ja aterianinsuliinin tarvetta arvioitaessa.
Kuitupitoisen leivän ja muiden viljavalmisteiden ohella keliaakikon kuidun saantia parantavat kuitulisät, joita voi laittaa esimerkiksi puuron, jugurtin, viilin ja smoothien joukkoon. Oman maun mukaan käyttöön voi valita muun muassa gluteenitonta kauralesettä tai peruna- tai sokerijuurikaskuitua.
– Päivittäiseen kuitutavoitteeseen pääseminen edellyttää lisäksi runsasta kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Hyvä ja suositeltava käyttömäärä on ainakin 500 grammaa kasviksia päivässä, Lehikoinen muistuttaa.
Gluteeniton ruoka tulee kalliimmaksi
Keliakialiiton laskelmien mukaan gluteeniton ruokavalio maksaa kuukaudessa keskimäärin lähes 70 euroa enemmän kuin vastaavalla tavalla koostettu tavallinen ruokavalio. Siitä huolimatta keliaakikoilta poistettiin tämän vuoden alussa eduskunnan päätöksellä Kelan maksama ruokavaliokorvaus, jota aikaisemmin sai 23,60 euroa kuukaudessa.
– Keliaakikot ovat olleet tosi pettyneitä päätökseen, Lehikoinen myöntää.
Hän sanoo, että gluteenittoman ruokavalion kustannuksissa pystyy jonkin verran säästämään, jos esimerkiksi leipoo osan leivästä itse. Joissakin keliakiayhdistyksissä on perustettu myös leipärinkejä.
– Kun isompi joukko tekee yhteisen leipätilauksen suoraan leipomolle, tuotteet saa yleensä vähän edullisempaan hintaan, Lehikoinen vinkkaa.
Diabetes-lehden keittokirjasta (diabeteslehti.diabetes.fi/keittokirja) löytyy muutamia gluteenittomien leivonnaisten ohjeita.
Gluteeniton elämä -messut pidetään 25.–26.11. Tampereella.
