Teksti: Tarja Sampo
Liiton jäsenyhdistysten edustajat hyväksyivät kokouksessaan toukokuussa yhteisölle uuden strategian vuosiksi 2017–2020. Sen johtava ajatus on diabeteksen voittaminen – ei vain tulevaisuudessa, vaan hyvällä hoidolla joka päivä.
Diabetesliitto tehostaa yhteiskunnallista vaikuttamista diabeetikoiden hyvän hoidon ja hyvän elämän turvaamiseksi. Samaan päämäärään liitto pyrkii myös tuottamalla ja kehittämällä kuntoutuspalveluja itse ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
– Diabetesliiton toimintastrategia vuoteen 2020 keskittyy kolmen päämäärän saavuttamiseen. Ensinnäkin Diabetesliitto jäsenyhdistyksineen haluaa olla diabetesta sairastaville, heidän läheisilleen ja alan ammattilaisille vetovoimainen yhteisö. Toinen päämäärä on, että kaikki diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä saavat tasavertaisesti ammattitaitoista, luotettavaa ja yksilön tarpeista lähtevää hoitoa ja ohjausta eri elämäntilanteissa. Kolmas päämäärä on tuloksekas toiminta diabeteksen eri muotojen ehkäisyssä, Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kertoo.
Strategiakeskustelussa käytettiin useita puheenvuoroja. Niissä korostettiin erityisesti, että tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes tulisi erottaa selkeämmin toisistaan kun puhutaan sairaudesta ja sen hoidosta.
Liiton hallituksen erovuoroiset jäsenet Antti Kivelä, Marja Rautavirta ja Timo Rajala valittiin uudelleen.
Kokouksessa hyväksyttiin myös Diabetesliiton toimintakertomus vuodelta 2015 sekä vuoden 2017 toiminnan suuntaviivat. Liiton vuosibudjetti on noin kuusi miljoonaa euroa. Liiton kokouksessa oli noin sata virallista kokousedustajaa ja edustettuna oli 66 jäsenyhdistystä 112:sta.
Tunnustusta järjestöväelle
Kokouksen yhteydessä pidetyillä järjestöpäivillä palkittiin jäsenyhdistyksiä ja yksityishenkilöitä aktiivisesta diabetestyöstä.
Toimintapalkinnon saivat Virtain-Ruoveden diabetesyhdistys uraauurtavasta yhteistyöstä muun muassa DEFI-laitteiden hankinnassa, Puijon diabetesyhdistys aktiivisesta alaosastotoiminnasta, Kaakkois-Kymen diabetesyhdistys hienosta aktivoitumisesta sukupolvenvaihdoksen jälkeen ja Lempäälän-Vesilahden diabetesyhdistys jäsenmäärään tasaisesta kasvattamisesta vuosien ajan.
Tunnustuspalkinnon vastaanottivat Else-May Finström Pietarsaaresta, Eero Liukkonen Kokkolasta, Raija Mäkelä Kalajoelta, Helmi Viitanen Valkeakoskelta ja Raija Härönoja Helsingistä – kaikki kymmeniä vuosia diabetesyhdistyksensä hallituksessa toimineita. Lisäksi palkittiin nuori kokkolalainen Olli Kivelä, joka tubettaa aktiivisesti ja tarjoaa vertaistukea some-kanavissa.
Liiton kokouksen kannanotto
Diabetesliiton sote-tavoitteet:
diabeteksen ehkäisy, hoidon osaamiskeskukset ja valtakunnallinen laadun seuranta
Suomessa on noin 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä 50 000:lla on tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes. Tyypin 2 diabetes on todettu 300 000:lla, ja 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Diabeteksen hoitotietous, lääkkeet ja hoitovälineet ovat huikeasti kehittyneet, mutta hoitotulokset eivät vastaa näitä mahdollisuuksia. Diabetesliitto haluaa vaikuttaa tavoitteellisesti suomalaisessa yhteiskunnassa siten, että diabetesta sairastavien hoito ja elämänlaatu paranevat.
Diabeteksen hoidon kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 prosenttia. Eniten kustannuksia aiheuttavat lisäsairaudet, joista valtaosa olisi hyvällä hoidolla ehkäistävissä.
Merkittävä osa tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin ehkäistä; sote-uudistuksessa tulee huolehtia tehokkaista ehkäisytoimenpiteistä kunnissa ja maakunnissa. Diabetesliitto painottaa, että maan hallituksen tavoite hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua sote-uudistuksella ei voi toteutua, ellei diabeteksen hoitoa ja ehkäisyä pystytä tehostamaan.
Liiton asiantuntijat ovat valmiit osallistumaan uudistuksen valmisteluun yhdessä sairaanhoitopiirien, sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden tahojen kanssa.
Diabetesliiton keskeinen tavoite sote-uudistuksessa on, että tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito keskitetään osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin. Yhtä oleellista on järjestää valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadun seuranta.
Keskittäminen ei tarkoita, että diabetesta hoidettaisiin vain harvoissa yksiköissä. Pienikin hoitoyksikkö voi tarjota laadukasta diabeteksen hoitoa, kun se on verkostoitunut. Erityisesti tarvitaankin vankan osaamisen laajaa hyödyntämistä.
Hoidon laadun kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten hoidossa on onnistuttu. Diabetesliitto pitää välttämättömänä, että sekä diabeteksen että muiden keskeisten kansansairauksien hoidon laatua seurataan koko maassa yhtenäisin kriteerein.
Valtakunnallisesta diabetesrekisteristä hyötyisivät diabeetikot, diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattiryhmät ja terveydenhuollon päättäjät. Se tukisi valtakunnallisen, alueellisen ja hoitoyksikkökohtaisen laadun arviointia ja toiminnan johtamista. Yksi palveluiden valinnanvapauden tärkeimmistä kysymyksistä on, miten tuloksia mitataan ja miten laatu voidaan osoittaa.
Vaikuttavien hoitojen tulee olla kaikkien diabeetikoiden ulottuvilla. Diabetesliitto ei pidä hyväksyttävänä tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeiden siirtämistä pois 100 prosentin erityiskorvausluokasta eikä lääkekorvausten alkuomavastuuta insuliinihoitoisille diabeetikoille, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste. Lääkekorvausten heikentymisen vuoksi monisairaiden maksurasitus voi olla kohtuuton.
Diabeteksen hoitaminen on pääosin diabeetikon ja hänen läheistensä vastuulla ja kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Omahoidon ohjauksen tarjoaminen kaikille, sen kehittäminen ja ihmisten voimavarojen vahvistaminen olisivatkin tehokkaimmat keinot vaikuttaa hoitotuloksiin. Diabetesliitto haluaa omalla toiminnallaan olla mukana tässä työssä ja myös edistämässä tieteelliseen näyttöön ja vertaiskokemukseen perustuvaa diabeteksen hoitoa.
