Teksti: Mari Vehmanen
Diabetesliiton jäsenyhdistyksissä toimii iso joukko hyvin monenlaisia suomalaisia. Diabetesliiton yhteyspäällikkö Mari Noppa ja järjestöjohtaja Janne Mikkonen pohtivat, mitä jäsenyys on nyt ja tulevaisuudessa.
Selkeä enemmistö Diabetesliiton ja paikallisten diabetesyhdistysten noin 57 000 jäsenestä on ykköstyypin tai kakkostyypin diabetesta sairastavia tai diabeetikkolasten vanhempia. Lisäksi mukana on jonkin verran diabeetikoiden puolisoita. Naisia on hieman enemmän kuin miehiä, ja ikähaitari on laaja.
Kaikkein parhaiten toiminta näyttää tavoittavan pienten diabeetikoiden vanhemmat: heidän järjestäytymisasteensa on korkein.
Mitä kautta jäseniksi tullaan?
– Diabeetikkolasten vanhemmat lähtevät mukaan nopeasti lapsen sairastumisen jälkeen. Muutos perheen elämässä on iso, ja vanhemmat etsivät tukea ja tietoa. Lisäksi monet diabeteshoitajat ja -lääkärit suosittelevat perheille paikalliseen yhdistykseen hakeutumista.
– Aikuiset diabeetikot taas kiinnostuvat toiminnasta yleensä etsiessään netistä tietoa diabeteksesta. Diabetesliiton sivuilla on kuukaudessa noin 130 000 kävijää, ja määrä kasvaa koko ajan.
– Kerran liityttyään moni pysyy mukana. Meillä on tavattoman pitkiä jäsenyyksiä ‒ jotkut peräti 50 vuoden mittaisia.
Mikä saa ihmiset liittymään ja pysymään mukana?
– Vertaisuuden kaipuu on yksi tärkeimmistä syistä olla mukana yhdistyksessä. Diabetesta sairastava haluaa kuulua porukkaan, jossa sairaus ei erota häntä muista vaan päinvastoin yhdistää.
– Osaa houkuttelee eniten oman paikallisyhdistyksen aktiivinen virkistystoiminta, kuten retket, liikuntaryhmät, kerhot ja erilaiset tapahtumat. Tärkeitä ovat niin ikään yhdistysten muut palvelut, kuten hoitotarvikemyynti sekä hoitaja- ja lääkärivastaanotot.
– Monet näkevät jäsenyyden tavaksi vaikuttaa diabeetikoiden puolesta. He haluavat osoittaa tukeaan tärkeäksi kokemalleen asialle.
– Myös halu saada luotettavaa tietoa diabeteksesta tuo ihmisiä jäseniksi, eikä internet ole poistanut tätä tarvetta. Vaikka verkko on materiaalia pullollaan, joukosta on entistä vaikeampi erottaa luotettavat lähteet. Diabetes-lehden saaminen jäsenhintaan on edelleen yksi arvostetuimmista jäseneduista.
Miten jäsenmäärä on kehittynyt?
– Viime vuosina suunta on ollut lievästi laskeva, kuten monessa muussakin kansanterveys- ja potilasjärjestössä. Liiton kunnianhimoinen tavoite on kuitenkin kääntää lukema merkittävään nousuun nykyisestä. Erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden joukossa on valtavasti potentiaalisia uusia jäseniä.
– Jäsenmäärän lisääminen ei ole toiminnan ainoa mittari tai tavoite, mutta iso joukko tuo liiton ajamille asioille painoarvoa. Lisäksi iso jäsenmäärä antaa liitolle valtuutuksen toimia tulevaisuudessakin diabeetikoiden yhteisenä äänitorvena. Monelle paikallisyhdistykselle jäsenmaksut ovat tärkein tulo.
Miten mukaan saadaan uusia ihmisiä?
– Varmasti tarvitaan entistä notkeampia osallistumisen tapoja. Ihmiset hakevat tukea ja mielekästä yhteistä tekemistä heti, tässä ja nyt. Liiton ja yhdistysten on kuulosteltava tarkasti, miten ne voivat vastata entistä räätälöidymmin jäsenistön tarpeisiin.
– Jäsenyyden on myös muututtava ihmisen elämänkaaren mukana. Lapsena, nuorena, aikuisena ja iäkkäämpänä toiveet ovat erilaiset. Tämä on meille iso haaste.
– Erityisen tärkeää on, että liitto näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa kuten tähänkin asti. Jäseniksi liittyvien määrä pomppaa ylöspäin aina, kun jokin diabeetikoiden tärkeä etuus on vaakalaudalla. Tämä kertoo, että diabeetikot kokevat liiton ja yhdistysten olevan aidosti heidän puolellaan.
– Eräs keino on lisätä yhteistyötä hoitopaikkojen kanssa. On erittäin tehokasta markkinointia, kun terveydenhuollon ammattilainen kertoo diabetekseen sairastuneelle paikallisesta yhdistyksestä.
– Keväällä ensimmäistä kertaa ilmestynyt tilattava uutiskirje on eräs uusi tapa pitää yhteyttä olemassa olevaan ja potentiaaliseen jäsenistöön.
Millä tavalla toiminta uudistuu?
– Verkon mahdollisuudet ja virtuaaliset osallistumisen tavat nousevat varmasti entistä tärkeämmiksi tulevina vuosina. On esimerkiksi mahdollista, että jatkossa osa diabetes.fi-sivuston sisällöistä on ainoastaan jäsenten käytössä. Tosin yhteiskunnallinen velvollisuutemme on tarjota luotettavaa perustietoa diabeteksesta aivan kaikille.
– Yhdistykset tarjoavat tulevaisuudessa entistä enemmän omaa toimintaa useille kohderyhmille: eri-ikäisille ja erilaisissa elämänvaiheissa oleville. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle tulee vapaamuotoisempaa yhdessä tekemistä, johon voi osallistua voimien ja tilanteen mukaan.
– Paikallisen ja valtakunnallisen vaikuttamistyön tarve ei ainakaan vähene, vaan päinvastoin kasvaa.
Miltä näyttää paikallisyhdistysten tulevaisuus?
– Yhdistykset eri puolilla Suomea eivät katoa minnekään, sillä todella monelle jäsenelle juuri paikallinen toiminta mahdollisimman lähellä kotia on se tärkein juttu. Toisaalta sote-uudistuksen hengessä tapahtuu varmasti yhdistymisiä. Kotipaikkakunnalla ei siis välttämättä ole enää omaa itsenäistä yhdistystä vaan isomman alueellisen yhdistyksen paikallisia kerhoja.
– Lisäksi tulevaisuutta ovat varmasti valtakunnalliset yhdistykset, jotka syntyvät jonkin yhteisen kiinnostuksenkohteen ympärille ja toimivat enimmäkseen netissä ja sosiaalisessa mediassa. Tällaisia ovat jo Nuorten Diabetesyhdistys, Hypokoirayhdistys ja ykköstyypin diabeetikoiden Diabetesseura Plasma. Yhtä lailla joku innokas voisi perustaa vaikkapa urheilevien tai motoristidiabeetikoiden tai lapsiperheiden yhdistyksen.
– Facebookissa aktiivisesti keskustelevat diabeetikoiden ryhmät näyttävät jo tietä, millaista yhteisöllisyys ja vertaustuki voi jatkossa olla.
Mikä on ammattilaisyhdistysten merkitys osana Diabetesliittoa?
– On aika ainutlaatuista, että meillä Suomessa diabeetikot ja hoitavat ammattilaiset toimivat tällä tavoin rinnan samassa liitossa. Monessa muussa maassa asetelma on aivan toinen: potilaat ja ammattilaiset tuntuvat olevan lähes vastapuolilla.
– Diabetesliitolle on iso vahvuus, että diabeteshoitajat, -lääkärit ja muut ammattilaiset ovat näin aktiivisesti mukana. Se osoittaa, että he kokevat todella olevansa samassa veneessä potilaidensa kanssa. Moni ammattilainen onkin kertonut, että diabeteksen hoito innostaa ja vie mennessään.
– Yhteistyö näkyy lisäksi esimerkiksi liiton lääkärineuvoston suosiossa. Alansa huiput tekevät siellä vapaaehtoistyötä diabeetikoiden hyväksi.
– Sama yhteen hiileen puhaltaminen ulottuu paikallistasolle asti. Useassa yhdistyksessä on aktiiveina esimerkiksi eläkkeelle jääneitä tai edelleen ammatissa toimivia diabeteshoitajia.
Yli sata yhdistystä
- Diabetesliittoon kuuluu 105 eri puolilla Suomea toimivaa paikallista diabetesyhdistystä.
- Lisäksi liittoon kuuluu kolme valtakunnallista yhdistystä: Nuorten Diabetesyhdistys, Hypokoirayhdistys ja Diabetesseura Plasma.
- Liiton neljä ammatillista yhdistystä ovat Diabeteshoitajat, Diabetestutkijat ja diabetologit, Jalkojenhoitajat ja jalkaterapeutit sekä Diabetes Education Study Group.
- Jäsenyhdistysten noin 57 000 jäsentä ovat samalla Diabetesliiton jäseniä.
- Diabetesliittoon on mahdollista liittyä myös kannatusjäseneksi ilman minkään diabetesyhdistyksen jäsenyyttä.
