Teksti: Kati Kauravaara ja Kaisa Koivuniemi, LIKES-tutkimuskeskus
Suomalaisilla liikunta- ja urheilujärjestöillä on vahva rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toteuttamisessa. Se on monen liikuntajärjestön päätehtävä.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on turvallista ja sopii monenlaisille kohderyhmille ja tasoille. Toiminnassa korostuvat fyysisyyden lisäksi sosiaalinen, psyykkinen, henkinen ja usein myös esteettinen puoli. Lisäksi toiminnalla on myönteisiä terveysvaikutuksia. Tämä käy ilmi LIKES-tutkimuskeskuksen tekemästä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoituksesta (TEHYLI).
Liikuntajärjestöissä terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan liitetään mielellään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulma. Liikuntaryhmissä otetaan puheeksi esimerkiksi ravitsemukseen, uneen ja lepoon tai vaikkapa päihteiden käyttöön liittyviä asioita.
Kaikkea muuta paitsi huippu-urheilua
Liikuntajärjestöjen toiminnasta valtaosa on kohdennettu leikki- ja kouluikäisille lapsille, nuorille sekä työikäisille aikuisille. Iäkkäille tarjontaa on vähemmän. Toisinaan toimintaa järjestetään myös tarkasti rajatuille kohderyhmille, kuten toisenlaisesta kulttuuritaustasta tuleville, sovellettua liikuntaa tarvitseville, asunnottomille ja työttömille.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on liikuntajärjestöissä käytännössä lasten ja nuorten toimintaa sekä aikuisten harrasteliikuntaa ja kilpaurheilua. Urheiluseuroissa kokoontuu viikoittain lukuisia lasten ja nuorten ryhmiä vesirallista tanssileikkikerhoihin ja VilperiBox-toimintaan. Aikuisille on kehitetty erityisiä harrasteliikunnan tuotteita, kuten kuntopesis ja yleisurheilukoulu. Lisäksi on tarjolla perinteisiä laji- ja oheisharjoituksia sekä kertaluontoisia ja kausittain toistuvia tapahtumia ja leirejä sekä lapsille että aikuisille.
Terveyttä ja hyvinvointia edistää myös se, että järjestötoiminnan avulla saadaan aktivoitua muitakin kuin varsinaisia liikkujia: ohjaajia, erotuomareita ja toimitsijoita. Huippu-urheilua ei kuitenkaan yleensä lueta terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi liikunnaksi.
Yhteistyötä liikkumisen lisäämiseksi
Liikuntajärjestöjen toiminta on tällä hetkellä suunnattu pääosin liikunnasta muutenkin kiinnostuneille – erään TEHYLI-toimijakartoituksessa haastatellun mukaan ”vähintäänkin semiaktiiveille”. Tarjolla on toki myös alkeiskursseja aloittelijoille.
Liikuntajärjestöillä on halua tarjota matalan kynnyksen toimintaa, mutta niillä ei ole resursseja etsiä ihmisiä, joita liikkuminen ei kiinnosta. Liikuntajärjestöt tarvitsevat yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa matalan kynnyksen liikuntaryhmien järjestämisessä ja erityisesti vähän liikkuvien kohderyhmän tavoittamisessa.
Liikuntajärjestöjen toimijat suhtautuvat avoimesti yhteistyöhön tällä saralla, kunhan löytyy hyvä idea, konkreettiset tavoitteet sekä selkeä vastuunjako ja roolitus. Kumppanuus voi olla yhdessä innovointia, konkreettista tekemistä ja jakamista. ”Ei hokkuspokkustemppuja, vaan pitkäjänteistä työtä”, eräs haastateltava totesi.
Yhteistyö kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on matalan kynnyksen toimintaa, jossa otetaan huomioon osallistujien erilaiset sairauteen tai vammaan liittyvät tarpeet. Yli puolet TEHYLI-toimijakartoitukseen vastanneista kansanterveysjärjestöistä ilmoittaa tekevänsä paikallistasolla liikunta- ja urheiluseurayhteistyötä, kun mukaan luetaan myös liikunnan aluejärjestöt.
Järjestöjen paikallisyhdistyksissä kokoontuu säännöllisesti liikunta- ja vertaisliikuntaryhmiä. Lisäksi järjestetään taukoliikuntaa kerhojen yhteydessä, kuntoutuskursseja sekä erilaisia tapahtumia, kuten luontoretkiä, keilailuturnauksia ja boccia-kisoja. Jäsenistöä kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ohjaamalla heitä mukaan muidenkin järjestämään liikuntatoimintaan. Esimerkiksi Diabetesliiton paikallisyhdistykset tukevat jäsentensä liikuntaharrastusta tarjoamalla kuntosali- ja uimahallilippuja.
Diabetesyhdistysten liikuntatoiminta tavoittaa useita tuhansia henkilöitä vuosittain. Liikuntaryhmiä ohjaavat vertaisohjaajat tai ammattilaisohjaajat. Usein ryhmät on toteutettu yhteistyössä kunnan tai muiden paikkakunnalla toimivien kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa.
Vaikka liikuntatoiminta ei ole kansanterveysjärjestöjen pääasiallinen tehtävä, sitä pidetään järjestöissä tärkeänä ja luonnollisena osana toimintaa. Liikunta liittyy jäsenistön kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Lisäksi liikunnan avulla halutaan tarjota osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksia sekä tukea kohderyhmän toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.
Kansanterveysjärjestöillä on mahdollisuus tavoittaa niitäkin ihmisiä, joita kaikille avoimet palvelut kuten kunnan, yksityisen sektorin tai liikunta- ja urheiluseurojen liikuntaryhmät eivät tavoita.
Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen kanssa on esimerkiksi erilaisiin liikuntalajeihin tutustumista, välineiden lainausta, yhteisten tapahtumien järjestämistä ja yhteistä viestintää. Tämän yhteistyön kautta kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset voivat laajentaa jäsenistölle tarjottua lajivalikoimaa. Yhdistykset voivat myös löytää liikunta- ja urheiluseuroista laadukasta liikunnanohjausta omaan liikuntatoimintaansa.
TEHYLI-toimijakartoitus
LIKES-tutkimuskeskus teki syksyllä 2014 ja keväällä 2015 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) -toimijakartoitukseen, jossa tarkasteltiin 48 liikunta- ja urheilujärjestön sekä 16 kansanterveys- ja vammaisjärjestön roolia liikunnan järjestäjinä. Lisätietoa TEHYLI-toimijakartoituksesta, aineistosta ja tuloksista löytyy verkosta: www.likes.fi/likes/kehittamistoiminta/tehyli-toimijakartoitus.
