Teksti: Tuija Manneri
Heti kun muutto ulkomaille varmistuu, diabetesta sairastavan kannattaa ottaa yhteyttä sekä Kelaan että omaan hoitopaikkaansa. Sosiaaliturvan ja diabeteksen hoidon järjestelyissä on omat kiemuransa.
Unelmien työ- tai opiskelupaikka voi löytyä ulkomailta. Tai työnantaja saattaa lähettää maailmalle. Moni myös etsii eläkepäiviinsä paikkaa auringosta. Onpa maastamuuton syy mikä tahansa, jokainen todennäköisesti pyörittää mielessään samoja kysymyksiä. Miten diabeteksen hoito järjestyy ulkomailla? Miten saan hoitovälineitä ja lääkkeitä? Mitä tapahtuu sosiaaliturvalleni?
Vastaukset riippuvat usein siitä, säilyttääkö muuton jälkeen oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan vai ei.
– Sosiaaliturvan ratkaisee periaatteessa kolme tekijää: mihin muuttaa, miten pitkäksi aikaa ja mikä on lähdön peruste, lakimies Antti Klemola Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksesta luettelee.
Sosiaaliturvan kannalta on eri asia, onko muuttamassa eurooppalaiseen maahan, joka soveltaa EU-lainsäädäntöä vai johonkin muualle. Ja onko näillä muilla mailla sosiaaliturvasopimus Suomen kanssa. Myös se vaikuttaa, muuttaako yli vai alle vuodeksi ja lähteekö maailmalle opiskelemaan tai tutkijaksi, töihin sikäläiselle työnantajalle, komennukselle suomalaisen työnantajan lähettämänä vai muuten vaan oleilemaan.
– Opiskelemaan lähtevät esimerkiksi voivat yleensä saada Kelasta päätöksen, että kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan, lähtevätpä he minne päin maailmaa tahansa, Klemola mainitsee.
Nyrkkisääntönä yksi vuosi
Kun ulkomaille muuttava tietää uuden kotimaansa, muuton keston ja sen syyn, kannattaa heti ottaa yhteyttä Kelaan, jotta saa neuvoja juuri omaan tilanteeseensa.
– Tarvittaessa Kela siirtää Suomen sosiaaliturvaa koskevan ratkaisun tekemisen Eläketurvakeskukselle. Tällöin on tyypillisesti kyse EU-alueelle tai sosiaaliturvasopimusmaahan työkomennukselle lähtevistä, Klemola kertoo.
– Jos aikoo olla yli vuoden pois Suomesta, Kelaan täytyy ehdottomasti olla yhteydessä, lisää Marika Lahtivirta, vastaava lakimies Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksesta.
Yli vuoden oleskelusta menettää usein – joskaan ei aina – Suomen sosiaaliturvan, ja sen saattaa menettää heti kun poistuu Suomesta.
Yhteydenoton jälkeen Kela voi myös määritellä, onko muuttajalla oikeus saada ulkomailla sairaanhoitoa tai sen korvauksia Suomen kustannuksella.
– Niin voi käydä esimerkiksi toisessa EU-maassa, Eta-maassa tai Sveitsissä. Silloin voi saada Kelalta lomakkeen, joka rekisteröidään uuden asuinmaan sosiaaliturvalaitoksessa, jotta maa osaa laskuttaa Suomea, Lahtivirta neuvoo.
Oikeus saada sairaanhoitoa toisessa maassa tai saada korvauksia sairaanhoitoon liittyvistä kustannuksista ei aina kytkeydy oikeuteen Suomen sosiaaliturvassa pysymisestä. Esimerkiksi jos saa vain Suomesta eläkettä ja asuu EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, oikeus Suomen sosiaaliturvaan ei säily, mutta eläkeläiset saavat silti sairaanhoitoa asuinmaassaan sen lainsäädännön mukaan.
– Suomi kuitenkin vastaa sairaanhoidon kustannuksista, jotka asuinmaa laskuttaa jälkikäteen Kelalta, Lahtivirta lisää.
Vaihto-opiskelijakin ilmoittaa
Myös alle vuoden muutosta esimerkiksi opiskelijavaihtoon on hyvä ilmoittaa Kelaan, jotta voi saada päätöksen tilapäisestä ulkomailla oleskelusta.
Tilapäisen oleskelun aikana EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä saa hoitoa, kun on eurooppalainen sairausvakuutuskortti, joka tilataan Kelasta. Kortti on ilmainen ja tulee postissa kotiin.
– Kortilla voi osoittaa, että on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa, johon myös krooniset sairaudet kuuluvat. Euroopan eri maissa tulkinnat saattavat tosin hieman vaihdella siitä, mikä on välttämätöntä, Marika Lahtivirta sanoo.
Hän neuvoo ottamaan lisäksi matkavakuutuksen ja tarkistamaan sen kattavuuden.
– Yleiset sairaanhoito-oikeudet eivät kata kaikkia kustannuksia. Esimerkiksi matkakorvauksia takaisin Suomeen ei saa, joten kustannukset vaikkapa ambulanssilennosta voivat olla hyvinkin korkeat.
Työpaikka linjaa turvan
Jos oleskelu missä tahansa maassa kestää yli vuoden, oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan säilyy vain tietyissä tapauksissa: jos on suomalaisen työnantajan lähettämällä komennuksella, valtion palveluksessa tai tekee tutkimus-, lähetys- tai kehitysyhteistyötä tai opiskelee kokonaista tutkintoa.
– Silloin voi jopa kymmenenkin vuotta säilyä suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, ja saman oikeuden voivat saada mukana muuttavat perheenjäsenet, Klemola ja Lahtivirta kertovat. Oikeuden Suomen sosiaaliturvaan voi menettää yli vuoden oleskelun lisäksi myös, jos säännöllisesti asuu yli puolet vuodesta ulkomailla. Tai jos työskentelee paikalliselle työnantajalle EU-maissa, Eta-maissa tai Sveitsissä, joissa noudatetaan sosiaaliturvassa EU-lainsäädäntöä.
– Jos työskentelee eurooppalaiselle työnantajalle lyhyenkin ajan, siirtyy työn mukana aina heti kyseisen maan sosiaaliturvan piiriin. Koska työntekijä ei työnteon perustella enää kuulu Suomen sosiaaliturvaan, ei hänellä myöskään ole oikeutta saada sairaanhoitoa Suomen kustannuksella. Sen sijaan EU-lainsäädännön nojalla hänellä on oikeus sairaanhoitoon sekä asuinmaassaan että muualla Euroopassa, mutta työskentelymaa vastaa hoidon kustannuksista, Lahtivirta tarkentaa.
Eri maiden sairausvakuutuskäytännöt ja diabeteksen hoito- ja korvauskäytännöt voivat vaihdella, joten maan tilanne kannattaa selvittää itselleen ennen muuttoa. Tietoa löytyy esimerkiksi sairausvakuutuslaitosten ja diabetesjärjestöjen nettisivuilta. Hyvään alkuun pääsee suomalaiselta nettisivustolta hoitopaikanvalinta.fi.
Työskentely paikallisen työantajan palveluksessa muualla kuin EU-alueella tai sosiaaliturvasopimusmaissa ei suoraan vaikuta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseen.
– Silloin yhden vuoden sääntö ratkaisee, Antti Klemola sanoo.
Sosiaaliturvasopimus Suomella on pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian, Intian, Chilen ja Israelin kanssa, mutta sopimukset koskevat lähinnä työntekijöitä ja eläkkeitä.
– Sairaanhoitosopimuksia Suomella on Australian ja Kanadan Quebecin kanssa, mutta niiden henkilöpiiri ja hoito-oikeuden laajuus on rajattu. Esimerkiksi Australiassa sopimus ei koske opiskelijoita, Lahtivirta kertoo.
Laukku täynnä lääkkeitä
Jos säilyttää ulkomaille muutossa oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan, voi Suomesta ostaa diabeteslääkkeitä mukaan vuodeksi ja saada niistä normaalin Kela-korvauksen.
– Tavallisesti apteekista voi ostaa kerralla kolmen kuukauden lääkkeet niin että hinnasta vähennetään Kela-korvaus. Kun ostaa lääkkeitä pidemmäksi aikaa, ne kaikki pitää ensin maksaa itse ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa hakea korvaus Kelasta, proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen lääkeryhmästä kertoo.
Hoitotarvikkeita, esimerkiksi verensokerimittarin liuskoja, Kela ei korvaa, vaan niistä vastaa kotikunta. Oikeus hoitotarvikkeisiin säilyy, jos kotipaikka on Suomessa. Hoitovälineistä kannattaakin keskustella oman diabeteshoitajan kanssa, ja niitä voi yleensä saada mukaan vuoden tarpeeseen.
– Kotikunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta lähettää apuvälineitä ulkomaille, vaan niitä voi hakea, kun on Suomessa. Niiden määrän tulee pohjautua tarpeeseen, jonka lääkäri on todennut, Marika Lahtivirta lisää.
Reseptejä Eurooppaan
Ennen lääkeostoksia ja muuttomatkaa on tärkeä varmistaa, onko uudessa kotimaassa rajoituksia lääkkeiden maahantuonnille. Sitä voi tiedustella kyseisen maan Suomen edustustosta tai kohdemaasta Suomen suurlähetystöstä. Myös kauttakulkumaiden säännökset pitää selvittää.
Lääkkeiden kuljettamisessa ja säilyttämisessä Jaana Harsia-Alatalo neuvoo huolellisuuteen.
– Säilytysolosuhteet matkalla ja määränpäässä on tiedettävä etukäteen, sillä esimerkiksi insuliinit on säilytettävä kylmässä, mutta ne eivät saa jäätyä. Kela ei korvaa pilalle menneitä lääkkeitä, jos niitä on säilytetty väärin tai jos lääkkeet katoavat, ne varastetaan tai ne rikkoutuvat. Sekin vaihtelee, miten matkavakuutus korvaa lääkkeitä, Harsia-Alatalo huomauttaa.
Lääkkeiden menettämisen tai loppumisen varalta on hyvä suunnitella, miten tarvittaessa hankkii ulkomailta tarvitsemansa lääkkeet. Eurooppaan muuttava voi pyytää lääkäriltään lääkemääräyksen ulkomailla ostoa varten. Käytännössä se laaditaan sähköisesti kuten kotimaankin resepti, mutta potilasohjeen sijasta lääkäri tulostaa englanninkielisen lääkemääräyksen, jota käytetään paperisen reseptin tapaan.
– Lääkäriltä pitää muistaa pyytää lääkemääräys ulkomaita varten, sillä sitä ei saa apteekista. Tällä reseptillä ei voi ostaa lääkkeitä Suomesta, joten lääkärin kanssa on ennakkoon mietittävä, miten suomalainen resepti uusitaan sitten, kun ulkomailla asunut palaa Suomeen.
– Myös se täytyisi varmistaa, että omia lääkevalmisteita on uudesta maasta saatavilla. Lääkkeen myyntinimikin voi vaihdella. Internetin kautta voi löytyä kohdemaan apteekki tai lääkeviranomainen, jolta asiaa voi kysyä. Asiaa voi tiedustella myös EU-maiden yhteyspisteistä, joiden yhteystiedot löytyvät hoitopaikanvalinta.fi-nettisivustolta, Harsia-Alatalo neuvoo.
Ulkomailla ostetusta lääkkeestä voi hakea jälkikäteen Kela-korvausta, jos on oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja jos Suomessa korvataan vastaavaa lääkevalmistetta. Lääkkeen nimen tai pakkauskoon ei tarvitse välttämättä olla sama kuin Suomessa, ja silti lääkkeestä voi saada erityiskorvauksen.
– Kunhan muistaa hakea korvausta kuuden kuukauden kuluessa ostosta, Harsia-Alatalo tähdentää.
Sairauskertomus mukaan
Uudessa kotimaassa voi tarvittaessa aina hankkia lääkkeitä perinteiseen tapaan: tapaamalla lääkärin saadakseen reseptin.
– Ulkomailla pitkään oleskellessa kannattaakin aina olla mukana oma epikriisi eli sairauskertomus. Sen avulla voi lääkärissä tai tarvittaessa vaikkapa apteekissa tai tullissa osoittaa, mitä sairastaa tai mihin mukana olevia lääkkeitä tarvitaan. Jos haluaa hoitaa asian ihan varman päälle, epikriisin voi käännättää uuden kotimaan kielelle, Jaana Harsia-Alatalo neuvoo.
Omista sähköisistä resepteistä voi myös pyytää apteekista suomen- tai englanninkielisen yhteenvetotulosteen eli jäljennöksen sähköisistä resepteistä. Niiden avulla ei voi ostaa lääkkeitä ulkomailla, mutta niillä voi näyttää lääkärille, mitä lääkkeitä on Suomessa käyttänyt. Samoin niitä voi tarvita tullissa todistamaan, että matkatavaroissa on henkilökohtaisia lääkkeitä oman diabeteksen hoitoon.
