Teksti: Tuija Manneri
Diabetes altistaa käsivaivoille, mutta niihin löytyy hyvää hoitoa. Tärkeintä on havahtua oireisiin ajoissa.
Sormien jännetuppitulehdus, ranteen hermopinne ja olkapään jäykistyminen ovat tuttuja ongelmia monille diabeetikoille etenkin keski-iässä. Alttius käsivaivoihin johtuu siitä, että diabetes voi turvottaa kudoksia.
– Turvotusten myötä kudosten liukumista sitovat solut lisääntyvät ja turvotukset poistuvat huonosti. Se altistaa muun muassa hermopinteille ja tulehdustiloille, käsikirurgi Tuula Salmi selittää.
Tampereella Hatanpään sairaalassa ja Käsikeskus Avosektorissa työskentelevä Salmi rohkaisee hakemaan käsivaivoihin apua jo varhaisvaiheessa.
– Diabeetikot ottavat lääkäriin yhteyttä keskimäärin myöhemmin kuin ei-diabeetikot, koska käsivaivat tulee helposti kuitattua diabetekseen kuuluviksi. Muutokset kehittyvät käsissä hitaasti, joten oireiden kanssa elämiseen tottuu.
Mitä aikaisemmin hoitoon hakeutuu, sitä parempi toipumisennuste yleensä on.
– Käsiongelmia voi myös ehkäistä hoitamalla diabetesta hyvin. Vaivojen mahdollisuus kasvaa, jos verensokeritaso on pitkään liian korkea, Salmi muistuttaa.
Käsi puutuu pyöräillessä
Diabetekseen liittyvistä käsivaivoista yleisin on hermopinne nivelen kohdalla, tavallisesti rannekanavassa ja joskus kyynärpään takaosassa.
Ranteessa käden kolmesta hermosta ärtyy keskihermo, joka kulkee tunnelimaisen rannekanavan kautta.
– Kun kudokset turpoavat, hermon pintakalvon liukumisominaisuudet heikkenevät. Aluksi hermo ikään kuin jumittuu, eikä pysty myötäilemään nivelen liikettä. Tyypillisiä oireita ovat puutuminen, pistely ja tunnon heikkeneminen. Ne voivat aluksi tuntua vaikkapa vain polku- tai moottoripyöräillessä, Tuula Salmi kertoo.
Joskus puutuminen johdattaa jopa diabeteksen jäljille.
– Vastaanotolleni on tullut käsien puutumisen vuoksi ihmisiä, joilta tutkimuksissa löytyi hermopinteen lisäksi diabetes.
Alkavia, lieviä tai ajoittaisia ranneoireita voi helpottaa käyttämällä yöllä tukilastaa, joka estää ranteen hankalia asentoja nukkuessa.
– Ja venyttely on aina suositeltavaa, Salmi neuvoo.
Hermopinne vai neuropatiaa?
Rannetta, kämmentä tai käsivartta alkaa särkeä, kun hermo joutuu rannekanavassa yhä pahempaan puristukseen. Kipu ja puutuminen saattavat voimistua öisin, ja aamulla käsi ehkä tuntuu voimattomalta. Kyynärhermon pinne vihloo ja puuduttaa käden pikkusormen puoleiselta sivulta.
– Jos keskihermo on ollut pitkään pahassa pinteessä, käsi särkee jatkuvasti, tunto alenee pysyvästi, eikä peukaloa pysty viemään kämmenen yli pikkusormeen. Lopulta kädessä voi näkyä kuoppa, joka kertoo lihaksen surkastumisesta.
– Oireet pitää ehdottomasti ottaa lääkärin kanssa puheeksi ennen kuin ne pahenevat näin vaikeiksi, jotta hermo saataisiin vielä toimimaan normaalisti. Jos pinne jatkuu pitkään, hermo voi vaurioitua, Salmi varoittaa.
Käsikivun syy varmistetaan hermoratatutkimuksilla. Niistä laajin, niin sanottu ENMG-tutkimus erottaa hermopinteen polyneuropatiasta eli diabeteksen lisäsairaudesta, joka myös aiheuttaa hermomuutoksia.
– Joskus käsien puutuminen voi johtua kaularankakulumista tai hartiajännityksestä. Silloin hermoratatutkimuksessa ääreishermojen toiminta on normaalia, Salmi kertoo.
Kortisoni nostaa verensokeria
Vaikeassa ranteen hermopinteessä tarvitaan leikkaus, jossa rannekanava aukaistaan ja hermo vapautetaan puristuksesta. Kipua voi sitä ennen helpottaa käyttämällä öisin tukilastaa.
– Turvotusta ja kipuja voidaan vähentää myös kortisoniruiskeilla, mutta sokeritasapainoa on silloin muistettava seurata ja hoitaa tarkasti. Kortisoni nostaa verensokeria, ja joillakin nousu voi kestää jopa viikon, Salmi huomauttaa.
Hyvä sokeritasapaino jo ennen leikkausta auttaa toipumaan operaatiosta. Paraneminen vie yleensä kolmesta kuuteen viikkoa. Usein pinteen oireet jäävät leikkaussaliin tai viimeistään sairauslomalle.
– Jos leikkaus tehdään ajoissa, käsi palautuu täysin normaaliksi. Jos leikkaus viivästyy liikaa, hermo ehtii vaurioitua ja sen toiminta saattaa palautua vain osittain tai hitaasti. Hermot kykenevät onneksi kuitenkin korjaantumaan vaikeistakin vaurioista, ja paraneminen voi jatkua jopa vuosia, Salmi rohkaisee.
Sorminivel narisee ja napsuu
Ahtauttava jännetuppitulehdus on sormien tavallisin vaiva.
– Ei-diabeetikoilla se johtuu yleensä sormien ylirasituksesta ja on tavallinen 40–60-vuotiailla, etenkin naisilla. Diabeetikoilla jännetuppitulehduksia esiintyy jo nuoremmalla iällä, eikä niiden syntyyn välttämättä tarvita rasitusta, Tuula Salmi vertaa.
Diabetesta sairastavalla kudosten ominaisuudet voivat johtaa taipumukseen sairastua jännetuppitulehduksiin.
Kun jänteen liukuminen jännetupen sisällä vaikeutuu, jänne narisee tai napsahtelee. Liike voi myös lukkiutua, jolloin sormi jää koukkuun tai suoraksi. Lopulta käsi ei puristu nyrkkiin, eivätkä pikkuesineet pysy kädessä. Nivelet voivat napsahdella niin voimakkaasti, että niiden luulee jo menevän sijoiltaan. Koska vaiva kehittyy vähitellen, liikkeiden rajoittuminen voi aluksi helposti jäädä huomaamatta.
Useimmin tulehduksia on peukalossa ja keskisormessa, koska niitä käytetään eniten. Diabeetikolla tulehdus kehittyy usein samaan aikaan moniin jännetuppiin ja molempiin käsiin. Jännetuppitulehdus voi tulla myös ranteeseen, peukalon puolella värttinäluun päällä kulkevaan jännetuppeen.
Tulehdusta hoidetaan aluksi kylmällä, tulehduskipulääkkeillä ja vähentämällä rasitusta.
– Jos sairaus pitkittyy viikoiksi, jännetuppeen voi ruiskuttaa kortisonin ja puudutusaineen sekoitusta. Leikkausta harkitaan, jos tulehdukset eivät parane.
– Kun jännetuppea avataan, jänteen liike vapautuu ja ahtaus helpottaa. Diabeetikolta saatetaan samaan aikaan avata useita oireilevia jännetuppia, mutta vain yhdestä kädestä kerrallaan, Salmi kertoo.
Kämmeneen kasvaa kyhmy
Jos kämmenen ihon alle ilmestyy pieniä aristavia kyhmyjä, juonteita tai kuoppia, kyse on vaivasta nimeltä Dupuytren kutistuskoukistuma, jossa kämmenen kalvojänne paksuuntuu.
– Diabeteksen tiedetään altistavan sidekudoksen liikakasvulle, mutta vaiva voi myös olla perinnöllinen. Muutos kehittyy hitaasti ja lopulta kämmeneen voi muodostua isojakin kiinteitä patteja ja jännemäisiä alueita, jotka tuntuvat ihon alla ja rajoittavat sormien ojentumista, Tuula Salmi kuvailee.
Kirurgi voi poistaa sairastunutta kalvojännettä, kun sormien ojentaminen selvästi vaikeutuu.
– Leikkaus tarvitaan viimeistään, kun tuntee sormen olevan tiellä kasvoja pestessä tai sormikkaita pukiessa, Salmi havainnollistaa.
Olkanivel jähmettyy
Kivuliain diabeetikon käsivaivoista on jäätynyt olkanivel, jossa nivel tulehtuu ja lamaantuu.
Aluksi liike ja varsinkin ääriasennot aristavat. Sen jälkeen alkaa särky, joka vaivaa levossakin ja erityisesti yöllä.
– Särky voi muuttua lähes sietämättömäksi. Tätä tulehdusvaihetta kestää muutamista viikoista pariin kuukauteen, Tuula Salmi kertoo.
Seuraavaksi nivel jäykistyy. Kättä ei enää pysty esimerkiksi viemään selän taakse vyötärölle tai takataskulle. Lopulta ei ehkä saa kainaloitaan pestyksi.
– Olkapää jäykistyy vähitellen muutaman kuukauden tai puolen vuoden kuluessa, ja särky alkaa helpottaa. Sen jälkeen alkaa pikkuhiljaa paluu takaisin normaaliin.
– Tulehduksen alkuvaiheessa särkyä hoidetaan kylmällä ja kipulääkkeillä ja joskus myös kortisonilla niin tehokkaasti, että niveltä voi varovaisesti venytellä jäykistymisen ehkäisemiseksi, Salmi kuvailee.
Kun leposärky helpottaa, on fysioterapian aika. Vaikeissa ja pitkittyneissä sairauksissa olkaniveltä voidaan käsitellä nukutuksessa.
Kerro lääkärille, jos
- kädet puutuvat usein
- sormiliikkeet rajoittuvat
- ihovauriot tulehtuvat
- käsien toiminta heikkenee
Pikkuhaavasta iso tulehdus
Käsien naarmut on yhtä tärkeä hoitaa hyvin kuin jalkojenkin ihorikot.
– Diabetes hankaloittaa monia tulehduksia, joten ihohaavereita kannattaa pyrkiä välttämään myös käsissä, Tuula Salmi neuvoo.
Ulkotöissä käsineet ovat hyvä suojakeino. Kun haavoja väistämättä joskus tulee, ne kannattaa puhdistaa heti huolellisesti ja seurata, että ne paranevat nopeasti.
– Jos haava alkaa paranemisen sijasta tulehtua, lääkäriin lähtemistä ei saa aikailla. Mitättömältä tuntuvista naarmuista voi huonolla onnella ja hygienialla kehittyä vaikeita vaivoja. Sormenpään haava on esimerkiksi aiheuttanut käsivarteen asti ulottuvan tulehduksen, Salmi varoittaa.
Samoin tikut ja muut vierasesineet on syytä irrottaa ihosta heti. Riski liittyy myös eläinten ja ihmisten puremiin ja kynsien tulehduksiin.
– Terveet kädet ovat diabeetikolle erityisen tärkeät, sillä verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen vaativat käsiltä näppäryyttä, voimaa ja hyvää toimintakykyä. Kenties joskus tulevaisuudessa käy niin, että jalkojenhoitajat ovat myös käsienhoitajia, Salmi ennustaa.
Juttu on julkaistu Diabetes-lehdessä 6–7/2010
