Teksti: Mari Vehmanen
Diabetesbarometri 2015 paljastaa yllättävän tiedon: diabetekseen sairastuu entistä harvempi. Barometrin koonnut Sari Koski uskoo, että kyse voi olla pysyvästä suunnasta.
Marraskuussa julkaistu diabetesbarometri 2015 kertoo tuttua viestiä suomalaisten diabeetikoiden määrän kasvusta. Barometrin kokoaja, projektipäällikkö Sari Koski huomauttaa, että noususuuntaisten kokonaislukujen taakse kätkeytyy silti hyvä uutinen.
– Lääkehoidon aloittaneiden uusien diabeetikoiden lukumäärä ei ole enää muutamaan vuoteen kasvanut, vaan se on itse asiassa pienentynyt varsin merkittävästi.
Tiedot selviävät Kelan rekisteristä, joka kertoo insuliinien tai muiden verensokeria alentavien lääkkeiden käyttäjille myönnetyt uudet erityiskorvausoikeudet. Huippuvuonna 2011 luku oli lähes 33 400, kun se viime vuonna oli enää noin 24 700. Kelan tilasto ei erittele, sairastaako erityiskorvausoikeuden saanut tyypin 1 vai tyypin 2 diabetesta.
– Uusia, lääkehoitoa vaativia diabetestapauksia siis löydetään vuodessa noin 9 000 vähemmän kuin vielä vähän aikaa sitten. Kyse on isosta muutoksesta, Sari Koski iloitsee.
Diabeetikoiden kokonaismäärä toki kasvaa edelleen, kun diabetekseen sairastuneita ilmaantuu enemmän kuin menehtyy. Tämä on muun muassa diabeetikoiden pidentyneen eliniän ansiota.
Piilevä diabetes opittu tunnistamaan
Sari Koski ei usko, että uusien diabetesdiagnoosien väheneminen johtuisi siitä, että sairastuneita jäisi havaitsematta entistä enemmän.
– Päinvastoin, ahkera kampanjointi piilevän tyypin 2 diabeteksen tunnistamiseksi näyttää tehonneen. Tuhannet tietämättään kakkostyypin diabetesta sairastaneet on onnistuttu löytämään, ja he saavat nyt tarvitsemaansa hoitoa.
Sari Kosken mukaan kunnia piilevän diabetespommin purkamisesta kuuluu sekä suomalaisille itselleen että terveydenhuollolle. Tyypin 2 diabetes alkaa olla tuttu juttu: kansalaiset käyttävät ahkerasti internetin diabetesriskilaskureita ja hakeutuvat tutkimuksiin. Myös terveydenhuollossa diabeteksen riskiryhmiin kuuluvat on opittu seulomaan ja tunnistamaan tehokkaasti.
Laaja FINRISKI-seuranta-aineisto kertoo samansuuntaisia hyviä uutisia: suomalaisten lihominen on pysähtynyt, eivätkä keskimääräiset verensokeritasotkaan ole enää nousseet.
Kosken mielestä on siis hyvin mahdollista, että uusien diabeetikoiden määrän laskusta tulee Suomessa pysyvä ilmiö. Tämä olisi kansainvälisestikin ainutlaatuinen uutinen: useimmat maailman maat kamppailevat diabeteksen räjähdysmäisen yleistymisen kanssa.
– Jo nyt tuoreen barometrin tiedot ovat herättäneet mielenkiintoa ja jopa epäuskoa muualla. Käydessäni Saksassa minulta kyseltiin, mitä ihmettä Suomessa on tehty. Mutta mitään yhtä ihmekeinoa tämän taustalla ei tietenkään ole, Sari Koski sanoo.
Lisää elintapaohjausta ja ryhmiä
Sari Koski korostaa, etteivät ilouutiset ole syy vähentää ponnistelua tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi.
– Taistelua ei suinkaan ole voitettu. Tarvitaan jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä, Koski toteaa.
Vaikka diabetesriskin tunnistamisesta on tullut kiinteä osa terveydenhuollon toimintoja, sairastuneiden tukeminen jää usein puolitiehen. Esimerkiksi asiantuntijoiden antamaa elintapaohjausta ei ole monin paikoin saatavilla tarpeeksi.
– Esimerkiksi ryhmäohjausta ei arvosteta tai hyödynnetä riittävästi. Painonhallinta- tai vertaistukiryhmiä ei mielletä osaksi terveydenhuollon keinovalikoimaa, vaikka niiden tuloksista on erittäin hyviä kokemuksia, Sari Koski mainitsee.
Hänen mukaansa diabeteksen ehkäiseminen nähdään lisäksi turhan kapeasti vain terveydenhuollon tehtäväksi. Todellisuudessa mukaan tarvitaan koko yhteiskunta.
– Päättäjien olisi mahdollista vaikuttaa moneen asiaan. Suomalainen syö elämässään yli 20 000 kertaa kodin ulkopuolella: muun muassa päiväkodissa, koulussa ja työpaikkaruokalassa. Kansanterveyden kannalta olisi iso juttu, jos kunnat tarjoaisivat Sydänmerkki-kriteerit täyttävää ruokaa.
Sari Koski toivookin barometrin antavan uskoa ja ideoita diabeteksen hoidon ja ehkäisyn kehittämiseen.
Näin barometri tehtiin
- Diabetesta sairastavien näkemyksiä kerättiin kyselyissä vuosina 2012, 2013 ja 2014 Diabetesliiton Kohtauspaikka-keskustelupalstan kautta.
- Terveydenhuollon ammattilaisille toteutettiin internetkysely keväällä 2015. Vastausprosentti oli noin 60.
- Terveydenhuollon päättäjille tehdyn internetkyselyn vastausprosentti oli 59.
- Lisäksi hyödynnettiin esimerkiksi Kelan tilastoja.
- Diabetesliitto on julkaissut edelliset diabetesbarometrit 2005 ja 2010.
Diabetesbarometri 2015 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
www.diabetes.fi/barometri2015.pdf
Huomio ikääntyviin diabeetikoihin
Diabetesliiton toiminnanjohtajan Janne Juvakan mukaan diabetesbarometri vahvistaa, että iäkkäiden diabeetikoiden hyvä hoito on noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi teemaksi. Tähän keskusteluun myös Diabetesliitto aikoo osallistua entistä vahvemmin.
Janne Juvakka näkee tuoreessa diabetesbarometrissa paljon positiivista.
– Terveydenhuollon päättäjien ja hoitavien ammattilaisten korkea osallistuminen kyselyyn on jo viesti sinällään. Heidän kiinnostuksensa kertoo, että diabeteskysymysten tärkeyteen on havahduttu.
Juvakan mukaan myös vastausten sisältö viestii aidosta halusta parantaa diabeetikoiden hoitoa ja palveluita.
– Vaikka lisää rahaa terveydenhuoltoon ei varmasti ole lähivuosina luvassa, tälle pohjalle on hyvä lähteä kehittämään uutta.
Diabetesliiton tekemät tärkeät linjanvedot saavat tukea barometrin vastauksista. Liitto on ajanut vaativan diabeteksen hoidon keskittämistä alueellisiin osaamiskeskuksiin, ja myös barometriin vastanneet näkevät keskittämisessä monia etuja.
Lisäksi Diabetesliitto on puhunut pitkään tarpeesta saada kansallinen diabetesrekisteri. Barometri vahvistaa, että lisää konkreettista tietoa diabeetikoiden saamasta hoidosta ja sen tuloksista kaivataan.
– Barometrin tulokset siis kannustavat meitä jatkamaan vaikuttamistyötä valitsemallamme linjalla. Lisäksi alkaneena vuonna liitto varmasti jalkautuu yhä enemmän eri puolille Suomea kuuntelemaan ja keskustelemaan diabeteksen hoidon tilanteesta.
Näkyy koulutusten teemoissa
Diabetesbarometrin ehkä kaikkein kirkkaimmaksi viestiksi Janne Juvakka nostaa sen, että yhä useampi suomalainen vanhus sairastaa diabetesta. Yhteiskunnan on herättävä tämän ryhmän olemassaoloon.
– Hoitojen kehityttyä moni diabeetikko elää nykyään pitkän elämän, mikä on mahdottoman hienoa. Julkisessa diabeteskeskustelussa tämä teema on kuitenkin toistaiseksi jäänyt syrjään, Juvakka sanoo.
Hänen mukaansa Diabetesliitto haluaa olla mukana pohtimassa, miten esimerkiksi vanhusten sosiaali- ja asumispalveluissa voitaisiin ottaa diabeteksen hyvä hoito entistä paremmin huomioon.
– Diabetesliitto on merkittävä hoitohenkilökunnan kouluttaja. Nostamme varmasti ikääntyneiden diabeetikoiden tarpeita yhä vahvemmin esiin myös koulutuksissamme, Juvakka lupaa.
Hän toivoo, että barometria luettaisiin ja hyödynnettäisiin erityisesti parhaillaan muotoutuvilla sote-itsehallintoalueilla.
– Liitto lähtee mielellään käynnistämään diabetesosaajien alueellista verkottumista, hän sanoo.
Diabetesbarometri kootaan Juvakan mukaan jatkossa entistä tiheämmin. Viiden vuoden väli on selkeästi turhan pitkä.
– Nykyisessä yhteiskunnan turbulenssissa tuossa ajassa ehtii tapahtua valtavasti. Jatkossa liiton täytyy yhä tiiviimmin aistia muutoksia ja trendejä, Juvakka tiivistää.
Diabetesrekisteri ratkaisisi monta ongelmaa
Diabetesbarometri vahvistaa, että hoidon vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tietoa.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mukaan tuore diabetesbarometri osoittaa suomalaisen terveydenhuollon onnistuneen erityisesti tyypin 2 diabeteksen seulomisessa.
– Viime vuosikymmenien hurja työmäärä tyypin 2 diabeetikoiden tunnistamiseksi on siis tuottanut tulosta. Nämä saavutukset eivät silti saa tuudittaa meitä liikaan tyytyväisyyteen, Ilanne-Parikka korostaa.
Barometri nostaa esiin myös useita pulmia suomalaisessa diabeteksen hoidossa.
– Yksi murheenkryyni säilyy samana vuodesta toiseen: emme edelläänkään tiedä tarpeeksi annetun hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta. Suomi tarvitsisi ehdottomasti kattavan, valtakunnallisen diabeteksen seurantajärjestelmän sairastuvuudesta, diabeetikoiden saamasta hoidosta ja hoidon hyödyistä.
Tällainen diabetesrekisteri tukisi paitsi hoitavia ammattilaisia myös päätöksentekijöitä. Seurantatieto auttaisi päättäjiä suunnittelemaan, miten hoito kannattaa järjestää. Koska terveydenhuollon resurssit eivät ainakaan kasva lähitulevaisuudessa, voimavarat pitäisi ohjata tarkasti juuri oikeiden asioiden tekemiseen.
– Barometrin vastaukset kertovat, että päättäjiltä ehkä puuttuu kaikkein syvällisin ymmärrys diabeteksen omahoidon vaativuudesta. Päättäjien voi olla vaikea hahmottaa vaikkapa sitä, miksi psykologi olisi niin olennainen osa moniammatillista diabetestiimiä, Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.
Erikoissairaanhoito jalkautuu
Barometrin vastaukset kertovat, että diabeetikoita huolettaa hoitonsa jatkuvuus. Vastaanottoaikoja voi olla vaikea saada, ja ammattilaiset vaihtuvat taajaan. Moni diabeetikko tunteekin jäävänsä vaille riittävää tukea.
Lisäksi diabeetikoita mietityttää henkilöstön diabetesosaaminen erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
– Tämä kertoo tarpeesta verkottaa ja keskittää diabeteksen erikoisosaamista. Mutta keskittäminen ei välttämättä tarkoita hoidon karkaamista fyysisesti kauas. Päinvastoin, diabeteksen erikoisosaajat voivat jalkautua diabeetikoiden lähiterveysasemille, Ilanne-Parikka visioi.
Hänen mukaansa juuri tämä toisi hoitoon enemmän kaivattua jatkuvuutta kuin satunnainen konsultaatiokäynti keskussairaalan erikoislääkärillä.
Barometri kertoo lisäksi, että diabeetikoita ei vielä oteta riittävästi mukaan omien hoitosuunnitelmiensa laatimiseen.
– Lääkärit ja hoitajat ovat tehneet suunnitelmia iät ajat. Uudenlainen ajattelu potilaan itsensä sitouttamisesta suunnitelman tekemiseen ei kuitenkaan ole lyönyt kaikkialla läpi. Nykyaikainen hoitosuunnitelma on ennen kaikkea sairastuneen työkalu: se tekee hänelle hoidon polun näkyväksi, Ilanne-Parikka tähdentää.
